- Projektitarina
- 11.10.2022
- 682 lukukertaa
Vantaan maanteiden hoitourakalla erikoisuutena ovat tunnelit ja vilkas liikenne
Vuonna 2019 käynnistetyn Vantaan maanteiden hoitourakan parissa tehdään monenlaisia töitä, kellon ympäri. Urakan erikoisuutena ovat Kivihaan ja Vuosaaren tunnelit. Urakan työnjohtajalle kunnossapidon työ on kutsumusammatti.
Vantaan maanteiden hoitourakkaan kuuluu tiestöä yhteensä noin 500 kilometriä ja kevyen liikenteen väyliä lisäksi noin 200 kilometriä.
Työmaapäällikkö Anniina Rantamäki kertoo, että iso osa urakan töistä on talvitöitä. Niihin kuuluu pääasiassa auraus ja sohjonpoisto, liukkauden torjunta suolalla ja hiekalla, polanteen tasaus, lumitilojen teko, liikennemerkkien puhdistus sekä rumpujen sulatus.
Työmaapäällikkö Anniina Rantamäki
Urakan työnjohtaja Pekka Anttilainen on tehnyt kunnossapidon töitä jo yli 20 vuotta - hänelle se on kutsumusammatti.
”Tämän työn suola on se, että voin auttaa kymmeniä tuhansia ihmisiä pääsemään pääteitä pitkin töihin pääkaupunkiseudulle kelistä riippumatta siten, että liikenteessä ei ole häiriöitä”, Pekka iloitsee.
Urakkaan kuuluvat myös äkilliset hoitotehtävät, joita tulee päivittäin eteen, kellon ympäri. Iso osa urakan töistä onkin yötöitä. Anniina kertoo, että esimerkiksi tienvarsiniitot tehdään lähes kokonaan yötyönä.
”Tässä työssä mikään päivä ei ole samanlainen, ja välttämättä seuraavan päivän suunnitelma ei jostain syystä onnistukaan, jos tulee jokin este tai jotakin kiireellisempää.”
Anniina kuitenkin pitää työssään sen monipuolisuudesta ja vaihtelevista työtehtävistä. Samaa mieltä on myös Pekka.
”Jos tästä työstä tykkää, tätä pystyy tekemään. Vantaan urakka on siitä mukava, että tässä on Suomen vilkkain liikenne ja erilaisia tapahtumia mahtuu päivään monia, eli tämä ei ole rutiinityötä. Urani aikana lentokone on kaksi kertaa tehnyt pakkolaskun tielle. Se kuvastaakin hyvin kunnossapitourakoiden luonnetta: kaikenlaista voi sattua ja edelleen tulee vastaan uusia asioita”, Pekka toteaa.
Anniina toteaa vilkkaan pääkaupunkiseudun liikenteen rajoittavan töitä siten, että ruuhka-aikaan töissä ei saada olla ollenkaan, lukuun ottamatta talvihoitotöitä.
Vilkas liikenne vaikuttaa töihin myös siten, että liikenteessä sattuu ja tapahtuu paljon, mikä tuo lisätöitä. Kun tapahtuu esimerkiksi kolari, jonkun täytyy mennä paikan päälle katsomaan, minkälaiset vauriot muun muassa tierakenteille on aiheutuneet. Vilkkaan liikenteen takia toimenpiteet tulee ennakoida hyvissä ajoin.
”Viimeistään noin kahden aikaan yöllä pitää päättää, mitä tiestölle tehdään, jotta tarvittavat toimenpiteet ehditään tekemään ennen vilkasta liikennettä. Kun liikenne on päällä, siellä on niin armottomat ruuhkat, ettei sinne mahdu enää sekaan tekemään toimenpiteitä”, Pekka selittää.
Liikenne soljuu ja tienkäyttäjät eivät kärsi
Työt ovat sekä Anniinan että Pekan mukaan sujuneet Vantaan maanteiden hoitourakalla hyvin ja tienkäyttäjiä on pystytty palvelemaan laatuvaatimusten mukaisesti.
”Olemme ylpeitä, että olemme selvinneet kahdesta runsaslumisesta talvesta niin, että liikenne on päässyt soljumaan eikä ole ollut massiivisia ketjukolareita tai ruuhkia kelin takia alueellamme. Resursseillamme olemme pystyneet siis toimimaan erittäin haastavissakin keliolosuhteissa siten, etteivät tienkäyttäjät ole kärsineet kohtuuttomasti kelistä”, Pekka iloitsee.
Haasteet alkavat silloin, kun lunta alkaa tulemaan, jolloin sitä saattaa sataa montakin päivää yhtä kyytiä.
”Silloin haasteena on, että saamme rytmitettyä työn siten, että kuskit jaksavat liikenteessä. Isoissa myrskyissä tulee väistämättä kalustorikkoja. Silloin täytyy miettiä, miten saamme varakalustot käyttöön siten, että laatutasot saadaan pidettyä yllä”, Pekka toteaa.
Vantaan urakassa on tiukat päästömääräykset kalustolle. Ympäristön näkökulmasta poikkeuksellisen hyvin urakalla on Pekan mukaan onnistuttu suolan käytön hallinnassa.
”Emme ole lätränneet suolaa, niin että saataisiin märkiä ja vetisiä tienpintoja, mutta olemme silti saaneet tien kitkan palautettua. Joka hälytyksessä kerromme levitettävän suolan grammamäärän. Päätämme määrät arvioimalla keliä eli kastepistettä siten, onko tien pintaan tulossa lisää kosteutta, onko se haihtumassa vai onko neutraali keli.”
Laidasta laitaan töitä eri vuodenaikoina
Kun talvihoitotyöt talven jälkeen loppuvat, alkavat heti hiekanpoistotyöt. Sitten siivotaan myös siltoja ja kerätään roskia.
Leudolla jaksolla paikataan päällysteitä ja korjataan liikennemerkkejä. Suurimmat liikennemerkkien vaihdot suunnitellaan Anniinan mukaan keväällä ja toteutetaan kesällä.
Kevään käännyttyä kesäksi alkavat niittotyöt, pysäkkikatosten ja portaiden korjaukset sekä kevätpölyn sidonta, jota tekevät Anniinan mukaan ELY-keskuksen pyynnöstä kaikki pääkaupunkiseudun urakat.
Kesä onkin urakalle hyvin kiireistä aikaa.
”Silloin tehdään myös muun muassa kaikki ojitukset, hoidetaan puita ja pensaita, poistetaan vieraslajeja ja torjutaan rikkaruohoja sekä tyhjennetään ja tarkastetaan sadevesikaivoja ja viemäreitä.”
Urakan erikoisuutena tunnelit
Vantaan maanteiden hoitourakan erikoisuutena ovat Kivihaan ja Vuosaaren tunnelit. Tunnelityöt ovat aina tarkkaan ennalta suunniteltuja, sillä niissä joko kaistoja tai koko tunneli suljetaan, mikä vaatii enemmän yhteistyötä tilaajaorganisaation kanssa.
”Meille kuuluu lähinnä tunnelien pesut neljä kertaa vuodessa, pesuvesialtaiden tyhjennys sekä liikennemerkkien korjaukset”, Anniina kertoo.
Yksi urakan työnjohtajista on nimetty tunneleiden isännöitsijäksi, joka tietää kaiken, mitä tunneleissa tapahtuu ja koordinoi asioita huoltotoimijoiden kanssa.
Urakalla hoidetaan lisäksi ympäri vuoden kaiteita, jotka ovat menneet esimerkiksi onnettomuuksissa rikki.
”Monissa urakoissa sitä ei pystytä talvella tekemään, mutta pääkaupunkiseudulla on ollut kuitenkin sen verran leutoa, että täällä sitä voidaan tehdä”, Anniina toteaa.
Syksyisin urakalla viimeistellään hoitovuoden töitä ja katsotaan, että ne kaikki on saatu tehtyä. Samalla alkaa myös talvitöiden suunnittelu ja pitkään talvikauteen valmistautuminen.
”Täydennämme silloin hiekka- ja suolavarastot, pidämme aliurakoitsijoiden kanssa aloituspalaverit, joissa käymme läpi reitit ja toimintatavat sekä tarkistamme, että kaikki aurat ovat kunnossa ja toimintavalmiit talvea varten ja suolaimet kalibroitu”, Anniina kertoo.
Paineensietokykyä vaativa työ
Anniina toteaa, että työ kunnossapitourakalla vaatii etenkin hyvää paineensietokykyä.
”Tässä työssä täytyy kyetä sopeutumaan tilanteeseen kuin tilanteeseen ja äkkiä muuttuviin olosuhteisiin sekä tekemään nopeita päätöksiä”, hän täsmentää.
Perjantaisin urakalla tehdään aina viikko-ohjelma tulevalle viikolle, mutta monesti eteen tulee kuitenkin asioita, jotka sotkevat sen.
”Talvella viikko-ohjelmissa on myös säävaraus. Esimerkiksi viime talvena oli neljä poikkeuksellista lumimyrskyä, jolloin oli vain pakko hoitaa äkilliset hoitotyöt ja talvityöt, jolloin kaikki muut työt jäivät odottamaan sitä, että tilanne rauhoittuu”, Anniina kertoo.
Kelipäivystys on aina viikko kerrallaan yhdellä työnjohtajalla, joka saattaa olla vuorokauden ympäri töissä ja nukkuu sitten, kun siihen tulee tilaisuus.
Työkavereita ei jätetä yksin
Anniinalle suurin syy työssä jaksamiseen on mukava, yhteen hiileen puhaltava työyhteisö.
”Meillä on hyvä porukka sekä työilmapiiri ja autamme aina toinen toisiamme. Hommat sujuvat ja täällä tehdään ne asiat, mitä on sovittu.”
Pekka täydentää, että urakalla on ollut sekä vanhempaa että nuorempaa väkeä, mikä on ollut toimiva yhdistelmä.
Tiimissä keskustellaan paljon keskenään. Tiedonkulku on toiminut Anniinan ja Pekan mukaan yhtä hyvin koronan aikana kuin ennen sitäkin. Yhteistyö on ollut kaikin puolin toimivaa.
”Työkavereita ei jätetä yksin. Olemme yhteyksissä, vaikka ei olisikaan aina välttämättä tärkeääkään asiaa”, Pekka toteaa.
