Paikalliset sivut:
YIT Group

Raportointikäytäntö

YIT:n ja Lemminkäisen sulautuminen tuli voimaan 1.2.2018. YIT:n hallitus vahvisti yhtiön raportointiperiaatteet. YIT raportoi jatkossa IFRS-periaatteen mukaisesti sekä konserni- että segmenttiraportoinnissaan.

Asuminen Suomi ja CEE sekä Asuminen Venäjä -segmenteistä raportoidaan eräitä lukuja, kuten liikevaihto ja liiketulos, myös osatuloutusperiaatteella (POC) IFRS-raportoinnin lisäksi. IFRS-laadintaperiaatteen mukaan kuluttaja-asuntokohteiden tuloutus tehdään kohteen valmistuessa. Osatuloutusperiaatteen mukaan tuloutus tapahtuu rakentamisen valmiusasteen ja kohteen myyntiasteen tulon perusteella. Aiemmin yhtiön pääasiallinen raportointitapa on ollut osatuloutuksella tapahtuva toimialaraportointi (POC) ja esimerkiksi yhtiön aiemmat taloudelliset tavoitteet ovat olleet toimialaraportointiin pohjautuvat.

YIT julkistaa yhdistynyttä yhtiötä koskevaa pro forma -tietoja 31.12.2017 päättyneeltä tilikaudelta uusi segmenttijako ja raportointikäytäntö huomioon ottaen ennen 2018 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen julkistamista.

YIT siirtyi 1.1.2005 kansainväliseen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa YIT:n taloudellinen raportointi perustui suomalaiseen FAS-tilinpäätöskäytäntöön.

Uudet IFRS-standardit

IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista -standardi tulee voimaan 1.1.2018 tai sen jälkeen alkavalla tilikaudella. IFRS 15 määrittää miten ja milloin myyntituotot asiakassopimuksista tulee kirjata. Standardin lähtökohta on asiakassopimus, johon tulee soveltaa viisivaiheista mallia. Keskeistä tuottojen kirjaamisessa on määräysvallan siirtyminen. Myyntituotot kirjataan joko ajan kuluessa tai yhtenä ajankohtana. Uusi standardi korvaa voimaan tullessaan nykyiset IAS 18 ja IAS 11 standardit tulkintoineen.

Yhtiön tekemän vaikutusanalyysin sekä siirtymäkaudella tehdyn avaavan taseen analyysin ja merkittävien uusien sopimusten sopimusanalyysien perusteella uusi standardi ei tule olennaisesti vaikuttamaan myyntituottojen tulouttamisen määrään tai ajankohtaan. Vertailukauteen ei tule standardin käyttöönoton johdosta euromääräisiä oikaisuja. Konsernitilinpäätöksen liitetietojen määrä tulee kasvamaan.

Yhtiö on tunnistanut sopimuselementtejä, joiden käsittely tulee eroamaan nykyisestä käytännöstä. Erillisinä tuloutettavien suoritevelvoitteiden määrä kasvaa lähinnä Suomen talonrakentaminen -segmentissä, missä asiakassopimus voi kattaa usean erillisen rakennuksen rakentamisen sekä elinkaarihankkeissa ylläpitopalvelun. Näiden asiakassopimusten jakautuminen useampaan erillisenä tuloutettavaan suoritevelvoitteeseen ei kuitenkaan vaikuta merkittävästi liikevaihdon tulouttamisen määrään tai ajoitukseen siirtymähetken sopimuskannalla, koska suurin osa tuloutetaan jo nykykäytännön mukaan erilisinä. Suoritevelvoitteiden määrä kasvaa myös, mikäli YIT sitoutuu lakia tai yleisiä ehtoja pidempiin takuuaikoihin. Tällöin ylittävä osuus voidaan katsoa erilliseksi suoritevelvoitteeksi ja sille allokoitava transaktiohinta tuloutetaan vasta kun palveluita suoritetaan. YIT:llä on yksittäisiä yleiset ehdot ylittäviä arvoltaan vähäisiä takuuaikoja, joita yhtiö ei olennaisuusarvioon perustuen ole käsitellyt erillisinä suoritevelvoitteina. YIT:n nykyisten tuloutusperiaatteiden mukaisesti ylimenevää takuuaikaa ei eroteta tuloutuksessa.

Transaktiohinnat ovat pääosin muuttuvia YIT:n sopimuksissa. Uuden standardin mukaan asiakkaalta saatavaksi odotettu transaktiohinta, sisältäen muuttuvat elementit kuten sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot, arvioidaan projektin alkaessa ja raportointihetkellä. Muuttuvan transaktiohinnan määrä tai osa siitä huomioidaan myyntituottojen tuloutuksessa kuitenkin vain siihen asti, kun on todennäköistä, ettei kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää peruutusta. Uuden standardin myötä transaktiohintaan sisältyvien lisäpalkkioiden osuus tuloutuksessa saattaa hieman aikaistua nykykäytäntöön verrattuna. Nykyisen käytännön mukaisesti YIT:llä muuttuvat elementit huomioidaan, kun ne ovat luotettavasti määriteltävissä.

Uuden standardin kriteeri ajan kuluessa tuloutukselle täyttyy suurimmassa osassa YIT:n asiakassopimuksia eikä tuloutusajankohta muutu merkittävästi uuden standardin myötä, koska suurin osa YIT:n asiakassopimuksista on nykyisten standardien mukaan osatuloutettavia. Suomen talonrakentaminen -segmentin omaperusteiset kohteet tuloutetaan yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä, mikä vastaa nykyistä luovutuksen mukaan tulouttamista.

KÄYTTÖÖNOTTOPÄIVÄ JA -METODI

Yhtiö ottaa standardin käyttöön takautuvasti soveltaen 1.1.2018 hyödyntäen kaikkia käytössä olevia apukeinoja. Takautuvan soveltamisen johdosta yhtiö oikaisee tilinpäätöksessä 2018 vertailukauden liitetiedot IFRS 15 mukaisiksi.

Kuvaus apukeinoista:

  • Yhtiön ei tarvitse oikaista tilikauden 2017 aikana kokonaan toteutettuja sopimuksia.
  • Tilikauden 2017 loppuun mennessä päättyvien sopimusten muuttuvaa vastiketta ei tarvitse oikaista vertailukausilta.
  • Yhtiön ei tarvitse esittää täyttämättömille suoritevelvoitteille allokoidun transaktiohinnan määrää vertailukaudelta eli 31.12.2017 eikä tarkempaa kuvausta niiden täyttämisestä.
  • Yhtiön ei tarvitse oikaista sopimuksia, jotka ovat kokonaan toteutettuja ensimmäisen esitettävän kauden alussa.
  • Yhtiön ei tarvitse uudelleen arvioida ennen siirtymäkauden alkua tehtyjä sopimusmuutoksia vaan se voi huomioida niiden yhteenlasketun vaikutuksen määritellessään transaktiohintaa, täyttämättömiä ja täytettyjä suoritevelvoitteita sekä transaktiohinnan allokoimista suoritevelvoitteille.

Omaperusteisen asuntorakentamishankkeen tuloutuserot

IFRS vs. POC

IAS 23

IAS 23 -standardi määrittää vieraan pääoman menojen kirjaustavan pitkäaikaisissa hankkeissa.

IAS 23 Vieraan pääoman menot: Standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen, esim. rakennusprojektin, hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni kirjasi aiemmin sallitulla tavalla vieraan pääoman menot kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. 1.1.2009 tai sen jälkeen alkaneisiin rakennushankkeisiin kohdistuvat vieraan pääoman menot on kohdistettu hankkeelle ja ne aktivoidaan taseeseen. Aktivoidut vieraan pääoman menot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi liikevoittoon vaikuttaen hankkeen tuloutuksen yhteydessä.

Hanke, joka käsitellään IAS 23:n mukaisesti, on kassavirraltaan negatiivinen, minkä lisäksi sen on kestettävä yli vuosi. Hankkeen rahoittamisesta aiheutuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan taseen vaihto-omaisuuteen kunnes hanke on kokonaisuudessaan valmis. Nämä menot tuloutetaan tuloutusperiaatteiden mukaisesti eli esimerkiksi osatulouksessa tuloutettava osuus saadaan kertomalla hankkeen valmiusaste myyntiasteella.

Konsernin segmenttiraportoinnissa otettiin 1.1.2013 käyttöön uusi laskentatapa, jonka mukaan IAS 23 -standardin mukaisten korkokulujen aktivointia ei huomioida segmenttiraportoinnissa. IAS 23 määrittää vieraan pääoman menojen kirjaustavan pitkäaikaisissa rakennushankkeissa.

 

IAS 19

Kansainvälisen IAS19 Työsuhde-etuudet tilinpäätösstandardin muutoksien takautuvasta soveltamisesta syntyvät oikaisut historiallisiin vertailulukuihin

Konserni otti 1.1.2013 alkaen käyttöön uudistetun IAS 19 Työsuhde-etuudet -standardin. Standardi sisältää muutoksia etuuspohjaisten eläkkeiden kirjaamiseen. Ns. putkimenetelmä poistuu, ja kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan välittömästi laajan tuloksen eriin. Taseeseen merkitään eläkkeistä syntynyt täysimääräinen nettovelka tai -saaminen. Varojen korkotuotto lasketaan käyttämällä samaa diskonttokorkoa kuin eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa. Eläkevelvoitteen käyvän arvon muutokset kirjataan jatkossa laajan tuloslaskelman eriin, kun ne aikaisemmin sisältyivät tuloslaskelman henkilöstökuluihin.

Sulje
Lähetetään...