Kruunusillat-allianssi on infrarakentajan korkeakoulu

Kruunusillat-hanke muuttaa Helsingin kaupunkikuvaa pysyvästi ja mahdollistaa kaupunkilaisille kestävän tavan liikkua. Liki vuosikymmenen mittainen aluekehityshanke tarjoaa myös YIT:n ammattilaisille mahdollisuuden oppia uutta ja edetä uralla.

YIT-Kruunusillat
YIT-Kruunusillat

Kuvassa Juuso Kuusinen, Jani Kiili ja Ilari Smura.

Helsingin Hakaniemen rantaa myllää suuri ja vaativa Kruunusillat-allianssihanke, joka tulee muuttamaan pääkaupunkimme maisemia ja julkista liikennettä pysyvästi. Kruunusillat-allianssin kehitysvaihe käynnistyi marraskuussa 2019 ja toteutusvaiheeseen päästiin marraskuussa 2021. Kruunuvuorensiltaa pitkin kulkevan uuden raitiotien lisäksi hankkeessa rakennetaan useita siltoja, uusitaan ja rakennetaan katuinfraa, tehdään ranta- ja vesirakentamista sekä korjataan muun muassa viemäreitä, vesi- ja sähköjohtoja sekä telekaapeleita.

“Ei voi korostaa liikaa, mihin kaikkeen hanke vaikuttaa alueellisesti. Me emme vain tee ratikkareittiä, vaan uusimme käytännössä samalla Hakaniemen ja Siltavuorenrannan kunnallistekniikan sekä luomme uutta liikenneinfraa ja yhteyksiä Merihaasta Sompasaareen”, kertoo Jani Kiili, joka toimii allianssissa osaprojektipäällikkönä vastuualueenaan sillat ja vesirakentaminen.

Raitioliikenteen Hakaniemestä Korkeasaaren kautta Kruunuvuorenrantaan on tarkoitus alkaa vuonna 2027. Kruunusillat-allianssin talouspäällikkö Juuso Kuusinen on ollut mukana hankkeessa sen tarjousvaiheesta alkaen. Kuusinen kertoo, että sitoutuminen isoon ja pitkään hankkeeseen on tärkeää niin hankkeen kuin yksilön oppimis- ja kehittymismahdollisuuksien kannalta: hän on hankkeen aikana ehtinyt jo vaihtaa tehtäviä ja olla lisäksi puoli vuotta isyysvapaalla.

“Yksi syy, miksi olen lähtenyt mukaan, on se, että pystyn sitoutumisella kehittämään itseäni alalla.”

Kruunusillat-yleiskartta

Allianssi yhdistää

Kruunusillat-hanke toteutetaan allianssimallilla, mistä YIT:läisillä on paljon kokemusta. Esimerkiksi Kiilille Kruunusillat on jo kolmas peräkkäinen allianssi. Hän pääsee hyödyntämään hankkeessa Tampereen raitiotiestä ja Raide-Jokerista saamaansa kokemusta allianssi- ja raiderakentamisesta.

“Kun allianssimalli toimii hyvin, se on paras tapa rakentaa, koska silloin istutaan samalla puolella pöytää tilaajan kanssa ja päämäärä on kaikilla sama”, Kiili kertoo.

Allianssissa yritysten rajat hämärtyvät, kun ollaan yhteisen työn äärellä.

“Minun lähimmät työkaverini ovat suunnitteluyrityksistä ja Helsingin kaupungilta. En osaa edes ajatella, että he ovat eri yrityksistä, vaan me kaikki olemme allianssista”, Kuusinen kertoo.

Kruunusillat-havainnekuva

Kuva: Kruunusillat

Aitiopaikka eri alojen osaamiseen

Rakentamisen lisäksi YIT:n vastuulla on myös ohjata, organisoida ja johtaa Kruunusillat-allianssia. Koska hankkeessa rakennetaan veden äärellä niin raitiotietä, infraa kuin siltarakenteita, pääsevät YIT:läiset käyttämään laajasti hyödyksi eri alojen osaamista. Iso kaupunkikehityshanke vaatii myös vaikean kokonaisuuden ymmärtämistä, yhteensovittamista, ratkaisukykyä ja suunnitelmallisuutta, sillä vaiheet ovat riippuvaisia toisistaan ja aiempaan vaiheeseen on vaikea palata enää jälkikäteen. Kun rakennetaan jo rakennetussa ympäristössä, on huomioitava jatkuvasti ympärillä oleva liikenne ja ihmiset sekä maan alla oleva infra.

“Hanke kehittää kaikkia osapuolia, koska mukana on niin monta eri työlajia ja asioita, joita tulee vastaan ensimmäistä kertaa. Esimerkiksi kadunrakentajat pääsevät seuraamaan vierestä sillan rakentamista ja päinvastoin, ja myöhemmin myös radan rakentamista”, kertoo projekti-insinööri Ilari Smura, joka vastaa muun muassa suunnittelun ohjauksesta, aikataulu- ja tuotantosuunnittelusta ja hankinnoista.

Smura kertoo, että yksi hankkeen tähänastisista onnistumisista on ollut meren pohjassa kulkevan painejätevesilinjan siirto väliaikaiselle reitille pois siltatyömaan tieltä. Vaativaan työvaiheeseen liittyi paljon riskejä, ja onnistuneesta työvaiheesta on saatu paljon oppeja jatkoon.

“Työmaa on infrarakentajan korkeakoulu, koska kokeneillekin infrarakentajille tulee eteen uusia asioita pohdittavaksi”, Smura kertoo.

Kruunusiltojen isoimmat vuodet ovat vasta edessä

Joukkoliikenne siirtymässä jatkuvasti enemmän raiteille ja raiderakentaminen ja hankkeisiin investoiminen yleistyy Suomessa, joten Smura uskoo, että kokemuksesta raidehankkeista on etua.

“Jos tiedät raiderakentamisesta, on edessä varmasti hyvä urapolku tehdä vastaavia hankkeita myös tulevaisuudessa”, Smura kertoo.

Allianssikokemuksesta on hyötyä, mutta se ei ole välttämättömyys, sillä allianssimalliin annetaan koulutus. Juuso Kuusisen mukaan tärkeintä on olla vuorovaikutustaitoinen, avoin ja haastaa itseä ja työporukkaa. Kruunusilta-allianssi työllistää vielä vuosia eteenpäin, sillä sen isoimmat vuodet ovat vasta tulossa.

“Nyt olemme olleet hiekkalaatikolla vasta pienen lapion kanssa. Kohta työ vasta alkaa näkyä ja se kestää useamman vuoden. Tarvitaan hyviä vastuunkantajia ja kehittyviä osaajia mukaan porukkaan”, Kuusinen summaa.

Fakta: Kruunusillat-allianssi 

  • Kun Kruunusillat-raitiotie valmistuu, se tulee yhdistämään Laajasalon, Korkeasaaren ja Kalasataman Helsingin keskustaan ja luo uuden merellisen reitin myös jalankulkijoille ja kevyelle liikenteelle.
  • Kruunusillat-hanke toteutetaan kahden urakkamuodon yhdistelmänä. Kruunusillat-allianssissa toteutetaan allianssimallilla raitiotie, uusi Hakaniemensilta, Merihaansilta sekä muu infra-, vesi- ja rantarakentaminen. Erillisessä kokonaisurakassa toteutetaan Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan välissä sijaitsevat Kruunuvuorensilta ja Finkensilta sekä Korkeasaaren maarakentaminen.
  • YIT toimii Kruunusillat-allianssissa toteutuksesta vastaavana palvelutuottajana yhdessä NRC Groupin kanssa. Hankkeen kehitysvaihe alkoi loppuvuodesta 2019 ja rakennustyöt syksyllä 2021.
  • Tavoitteena on, että raitiotien matkustajaliikenne Laajasalon ja Hakaniemen välillä alkaa vuonna 2027.

AVOIMET TYÖPAIKAT