Tekoäly paljasti merkittävän säästön toimiston energiankulutuksessa
Latvia toipuu vielä finanssikriisistä. Maassa on potentiaalia, ja pääkaupungin Riian asukkaat etsivät uusia asuntoja nyt lähiöistä.
Latvia toipuu vielä finanssikriisistä. Maassa on potentiaalia, ja pääkaupungin Riian asukkaat etsivät uusia asuntoja nyt lähiöistä.
Latviaan YIT päätyi Viron kautta 1990-luvun lopulla, kun se hankki virolaisen rakennusyhtiön, jolla oli tytäryhtiö Riikassa. Naapuruudesta huolimatta mailla on hyvin erilaiset asuntomarkkinat.
”YIT Latvian päätoimiala on asuntorakentaminen. Paikallinen yhtiö on tehnyt myös pienimuotoista urakointia”, Tom Sandvik, Keskinen Itä-Eurooppa -liiketoimintaryhmän johtaja kertoo.
YIT:n tytäryhtiön Celtniecība SIA:n toimitusjohtaja Andris Boze näkee maassaan selkeästi kasvavan lifestyletrendin.
”Riian keskustasta muutetaan nyt lähiöihin. Uudet talot, vehreys, raikas ilma ja hyvät ulkoilumahdollisuudet kiinnostavat selvästi enemmän kuin aikaisemmin”, hän sanoo.
Rakentajalle Latviassa on paljon mahdollisuuksia. Maassa on yhä vahva Neuvoliiton aikainen rakennuskanta. Vanhat talot vaatisivat niin suuret korjaukset, että energiatehokkaiden uusien asuntojen rakentaminen voisi olla parempi ratkaisu.
”Olen hyvin toiveikas tilanteen kehittymisestä. Me seuraamme Viroa muutaman vuoden viipeellä. Jo vuodesta 2016 tulee selvästi parempi”, Boze sanoo.
Haastava alue
Tom Sandvik kuvaa Latviaa CEE-alueen vaikeimmaksi markkinaksi. Selkeää ja pitkäjännitteistä näkymää, johon voisi luottaa, ei ole. Investointien aloittaminen on vaikeaa, koska rakennuslupien saaminen on epävarmaa. Vaikka kohteella on olemassa oleva rakennuslupa, voivat esimerkiksi naapurit keskeyttää rakentamisen erilaisin valituksin, joilla ei ole todellista tai juridista perustetta.
Finanssikriisi koetteli Latviaa ankarasti. Likviditeetti katosi kokonaan ja maan bruttokansantuotteesta katosi vuodessa viidennes. Maassa tehtiin rajuja leikkauksia ja niillä saatiin valtion talous tasapainotettua.
”Riika on liikenteellinen solmukohta ja Baltian suurin kaupunki, kaksinkertainen Tallinnaan verrattuna. Siellä on iso satama, Baltian suurin ja keskeisin lentokenttä ja hyvät raideyhteydet. Riiassa on potentiaalia, mutta talous ei ole finanssikriisin jälkeen kehittynyt yhtä suotuisasti kuin naapurimaissa, Sandvik jatkaa. Syynä ovat Venäjän talouspakotteet ja etenkin tempoileva lainsäädäntö ja vaikeat rakennuslupaprosessit.”
Politiikan pitkät jäljet
Latviassa on hyvin nopeasti heilahteleva poliittinen elämä, josta puuttuu tasapainoa hakeva konsensus-ajattelu. Kun poliittinen valta vaihtuu, muutokset voivat olla rajuja ja vaikutukset pitkäaikaisia. Viime vuosina on tehty useita kiinteistö- ja asuntomarkkinoihin vaikuttavia muutoksia lainsäädännössä.
”Muutoksia tehtiin vuosien 2014 ja 2015 vaihteessa muun muassa asuntolainasäännöstöön. Nämä lainsäädännölliset muutokset supistivat asuntojen kysyntää merkittävästi. Nyt lakeja on hieman korjattu takaisinpäin ja tilanne alkaa normalisoitua”, Andris Boze kertoo.
Uusi lainsäädäntö on myös karkoittanut valtaosan ulkomaalaisista sijoittajista, joiden osuus asuntomarkkinoista on ollut noin 30 prosenttia. Latviassa kiinteistön ostanut ulkomaalainen on saanut automaattisesti oleskeluluvan ja sitä kautta matkustusluvan Euroopan Schengen -alueella ilman viisumeita.
Erityisesti kiinalaiset, ukrainalaiset ja venäläiset ovat hankkineet kiinteistöjä Latviasta. Oleskelulupaan oikeuttavan investoinnin alaraja on ollut 140 000 euroa. Saman mahdollisuuden ovat tarjonneet myös Portugali ja Espanja, mutta investointiraja on ollut moninkertainen. Nyt Latvia on nostanut investoinnin rajaa 250 000 euroon, mikä on leikannut ulkomaalaisten asuntokysyntää.
Pankit myyvät asuntoja
Vuonna 2009 finanssikriisi aiheutti Latviassa konkurssiaallon, jonka vaikutukset tuntuvat edelleen asuntomarkkinoilla.
”Monet eivät pystynyt maksamaan lainojaan ja pankit ottivat asuntoja ja kokonaisia hankkeita haltuunsa. Näitä asuntoja pankit myyvät edelleen hyvin edullisesti. Näillä asunnoilla ei ole takuuta, mutta ne kilpailevat uudistuotannon kanssa edullisella hinnalla.”
Boze arvelee, että pankit saavat myytyä tämän varannon vuoden 2016aikana ja että kilpailutilanne on vihdoin normaali ensi vuonna. Se olisi tervetullutta, sillä YIT:llä on useampikin kohde ennakkomarkkinoinnissa.
”Minä olen hyvin optimistinen talouden kasvun suhteen kuten viralliset talousennusteetkin. Latvialaisten tulot ovat silti vielä hyvin matalat. Keskiansio on pudonnut 1000 eurosta 700 euroon, mikä vaikuttaa myös meidän liiketoimintaamme”, Boze sanoo.
Kohteita Riiassa
Latvia lyhyesti
Latvian historia seuraa pitkälti Viron ja Liettuanhistoria. Riika, Latvian pääkaupunki, on aina kiinnostanut vallanpitäjiä. Sitä ovat hallinneet puolalaiset, saksalaiset, ruotsalaiset ja venäläiset 1600-luvulta asti.
Kansallinen herääminen alkoi jo 1800-luvun alussa, ja maa itsenäistyi 1918. Neuvostoliitto kuitenkin valtasi maan vuonna 1940 ja perusti Latvian sosialistisen neuvostotasavallan. Latvia itsenäistyi yhdessä Viron ja Liettuan kanssa 21. elokuuta 1991.Vuonna 2004 Latviasta tuli Naton ja Euroopan unionin jäsen. Euron Latvia otti käyttöön kymmenen vuotta myöhemmin.