Mixed use – takaisin torin laidalle

Kokeiltiin ja huonoksi havaittiin: kaupunki jaetaan lohkoihin, joissa palvelut, kauppa, työ ja kodit ovat omilla alueillaan. Nyt myös Suomeen tulee monipuolinen kaupunkikehitys eli mixed use, jossa kaikki on iloisesti sekaisin ja lähellä toisiaan.

Väsyimmekö me jatkuvaan matkustamiseen ja ruuhkiin? Alkoivatko hypermarkettien käytävät ahdistaa? Vai kävikö niin, että halusimme kotimme aitoon kaupunkiin, palvelujen keskelle, työpaikkojen läheisyyteen?

Niin sanotun mixed use -rakentamisen taustalla ovat todennäköisesti kaikki nuo mutta lisäksi sitä ohjaa huoli ympäristön tilasta.

Yhä useamman mielestä aitoa elämänlaatua on se, että kaikki on lähellä: työt, palvelut ja koti, mieluusti myös lasten päiväkoti ja koulu sekä harrastusmahdollisuudet.

Oma auto ei olisi silloin välttämättömyys, ja hiilijalanjälki pienenisi.

”Kaupungit olivat aiemmin tuollaisia, elämä rakentui torien ympärille”, muistuttaa Dan Mollgren, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston Pasila-projektin projektipäällikkö.

Vanha torin ympärille rakentunut kulttuuri muuttui, kun teollistuminen alkoi eikä tupruttavia tehtaita voinut rakentaa asumusten keskelle. Sen jälkeen funktionalismi on jatkanut selkeyttämisen innossaan eriyttämistä, kun kaikelle on tehty omat paikkansa.

”Eriyttävää rakentamista on aikansa kokeiltu ja huomattu, että sen haitat ovat suuremmat kuin hyödyt. Osiin jaettu kaupunkirakentaminen ei ole viihtyisää eikä ympäristön kannalta kestävää”, Mollgren sanoo.

Suomi kirii pakan sekoittamista

Juha Kostiainen, YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja, kertoo kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa vertailtiin 20 Euroopan maan yhdyskuntien kestävyyttä. Yksi kestävyyden mittareista tutki, ovatko yhdyskunnat mixed use -tyyppisiä. Suomea tulokset eivät mairitelleet: olimme listan loppupuolella, sijalla 15.

”Onneksi suunta on Suomessa kääntymässä”, Kostiainen huomauttaa.

Hän kertoo, että erityisesti asemaseutujen kehittämistä pohditaan nyt eri puolilla Suomea. Seinäjoen asema on heräämässä uuteen eloon, ja Hämeenlinnassa arkkitehtikilpailun voittanut suunnitelma on tuomassa YIT:n kehittämälle aseman seudulle tuhannen asukkaan kaupunginosan.

Keski-Pasilan keskuksen eli Triplan rakentaminen on asemarakentamisesta hyvä – ja mittavin – esimerkki, mutta muitakin alueita tiivistetään. YIT on mukana esimerkiksi Lauttasaaren täydennysrakentamisessa. Siellä vanhan ostoskeskuksen paikalle rakennetaan palveluja ja asuntoja kuin pienimuotoiseen kyläyhteisöön. Myös Lahteen Aleksanterinkadulle valmistuu asumisen ja palveluiden yhdistelmä.

”Tampereen Tohloppiin on syntymässä kokonaisuus, jossa vanha teollisuusalue muutetaan asumiskäyttöön. Sen yhteyteen on tarkoitus kytkeä Mediapoliksen viestintä- ja koulutuskeskittymä. Kokonaisuutta ovat YIT:n ohella kehittämässä Technopolis ja Yle”, Kostiainen kertoo.

Erilaista suunnittelua ja rakentamista

Mitä pakan sekoittaminen sitten suunnittelijoilta ja rakentajilta vaatii? Poikkeaako mixed use -rakentaminen sellaisesta, jossa eri toiminnoille on omat alueensa?

Kyllä, sanovat suunnittelijat ja rakentajat. On ihan eri juttu rakentaa uutta aukealle peltomaalle kuin täydennysrakentaa monipuolisia toimintoja keskelle kaupunkia.

Mollgren sanoo, että täydennysrakentamisessa erityisen tärkeää on, että se liittyy kaikin tavoin ympäristöönsä. Keski-Pasila rakennetaan tiiviin ja virastomaisen Itä-Pasilan sekä väljemmän Länsi-Pasilan väliin.

Pasilaan nousevat tornimaiset rakennukset eivät istuisi samalla tavalla Helsingin kantakaupunkiin, mutta Pasilassa niistä tulee keskustan uusi ulottuvuus.

Maan alle saadaan tilaa autoille, katukerrokseen palveluille ja ylempiin kerroksiin toimistoja sekä asuntoja.

Myös sisätiloihin tarvitaan erilaista suunnittelua. Liiketila on erilainen kuin asunto, ja vaikka toimistot muuttuvat yhä kodinomaisimmiksi, niillä on eri tehtävät. Ja tilat tietysti niiden mukaiset.

Osa mixed usea on rakennuskannan muunneltavuus. Yksi tila voi toimia päivällä kouluna tai päiväkotina ja muuttua illalla vaikka kuoron tai joogaryhmän harjoituspaikaksi.

Taloyhtiöiden kerhotilat tekevät mitä todennäköisimmin uuden paluun yhteisöllisinä kokoontumispaikkoina ja vaikka etätyöläisten mahdollisuutena nähdä ihmisiä muutenkin kuin videoneuvottelussa.

Paitsi suunnittelu, myös varsinainen rakentaminen on Pasilassa erilaista.

”Jo pelkkä logistiikka on mietittävä aivan toisella tavalla kuin jos rakentaisimme keskelle peltoa. Milloin ja miten materiaalit tuodaan paikalle? Liikenteen, niin yksityisen kuin julkisen, on pelattava koko rakentamisen ajan. Junaradat ovat keskellä työmaata, mikä tuo suunnitteluun ja rakentamiseen oman erikoislisänsä”, Kostiainen kertoo.

Lähellä on trendikästä

Myös kaavoittaja suosii nykyään tehokasta ja tiivistä rakentamista. Paitsi että se on ekologisempaa, se myös säästää uuden infrastruktuurin rakentamiselta.

Timo Räikkönen, YIT:n kehitys- ja markkinointijohtaja, kertoo, että yksi ratkaisu tähän on YIT:n Kaupunki kylässä -konsepti. Siinä kaupunkia elävöitetään ja rakennetaan elävämmäksi asumisen ja palvelujen yhdistelmällä.

Suomessa tiivistämiseen olisi varaa vaikka kuinka. Esimerkiksi Tukholma on rakennettu kaksi kertaa Helsinkiä tiiviimmäksi ja sitä tiivistetään edelleen.

Pekka Helin, YIT:n liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja, lisää, että mixed use- ja täydennysrakentamiseen ohjaavat myös ihmisten toiveet: yhä useampi kaupungin keskustasta pois muuttanut haluaa palata takaisin. Kaupungistuminen jatkuu muutoinkin maailmanlaajuisena trendinä.

”Pidämme siitä, että kaikki on lähellä. Tästä kertoo myös se, että kaikki lähi-alkuinen on tullut muotiin, kuten vaikkapa lähiruoka”, Helin huomauttaa.

Hän pohtii, että vaikka ihmisten tarpeet erilaistuvat, isot trendit vievät takaisin pienempään ja läheisempään.

Tanska on yksi edelläkävijöistä. Siellä itsenäiset taloyhtiöt ovat remontoineet kadun pätkien verran ränsistyneitä rakennuksia. Katutasoon on saatu hauskoja tiloja kaupoille, suutareille ja partureille, näitä ylempiin kerroksiin asuntoja.

Suomessakin lähiöissä oli omat palvelunsa vielä 1960- ja 70-luvuilla. Vasta suuruuden ekonomia pari vuosikymmentä tuon jälkeen heitti kaupat ja palvelut isompiin yksikköihin ja jättimäisiin keskittymiin.

Verkkokaupan suosion kasvu on näyttänyt, ettei vapaa-aikana ehkä sittenkään lähdetä ajamaan kilometrien päähän. Kaupan menestyjät ovat osanneet yhdistää viihtyisän tilan ja verkkokaupan. Fyysinen kauppa toimii esittelytilana ja ehkä myös tavaran noutopaikkana.

Tällaisia liikepaikkoja voisi olla myös Pasilassa, jossa kulkee päivittäin 80 000 ihmistä.

Urbaani Helsingin portti

Pasilan Tripla on suomalaisittain ainutlaatuinen projekti, jonka suunnittelussa on tehty valtavasti työtä. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston neuvotteluhuoneessa seinät täyttyvät tulevaa Pasilaa kuvaavista kartoista. Tuohon tulevat ratapihakorttelit, aseman päälle ja viereen keskustakortteli, eteläisin näistä on sillan eteläpuolen tornialue.

Pasila on portti Helsinkiin, ja tämän portin merkitys kasvaa.

Mollgrenilla on kaupunkisuunnitteluvirastossa näköalapaikka, ja hän kertoo tavanneensa Triplan suunnittelussa tähän mennessä parisataa ihmistä. Kaikki huippuammattilaisia.

”Jotta tällaisen paikan suunnittelu ja rakentaminen onnistuvat, hyvä ja sujuva yhteistyö on äärimmäisen tärkeää.”

Ratkaistavia kysymyksiä on ollut paljon. Yksi niistä on ekologisuus, sillä kaupunki halusi kiinnittää erityistä huomiota energiankulutukseen, hulevesien käsittelyyn ja viherrakentamiseen.

Alueen ainutlaatuisuuden haluttiin näkyvän ja tuntuvan. Elämyksellisyys ja kulttuuri ovat tärkeä osa Triplaa.

”Jos olisimme suunnitelleet tänne vain työpaikkoja, alue olisi illalla tylsä. Ei näkyisi ihmisiä eikä valoja ikkunoissa. Toisaalta jos tänne olisi tulossa vain asuntoja, työpaikkaliikenteen määrä jossakin muualla kasvaisi. Aloimme heti alussa pohtia, miten toimintoja voisi sekoittaa monella eri tavalla.”

Mollgren on hyvillään siitä, että koko Keski-Pasila päästään suunnittelemaan kerralla yhtenä kokonaisuutena.

”Meillä on kaikkien aikojen mahdollisuus tehdä asiat hyvin. Reunaehtoja toki on, emmekä voi unohtaa esimerkiksi jo rakennettuja Länsi- ja Itä-Pasilaa.”

Alueen rakentaminen alkaa näillä näkymin syksyllä 2015 ja jatkunee 2020-luvulle asti.

Millainen alueesta tulee? Miltä Pasila näyttää vuosikymmenien jälkeen, 2050-luvulla?

”Pasila on muuttunut tiiviiksi kantakaupunkimaiseksi ympäristöksi, jossa on paljon tekemistä ja kokemista. Elämäntapa on kestävän kehityksen mukaista, alueella asutaan ja tehdään töitä. Toivon mukaan pääkaupunkiin syntyy vielä Pasila-huuma”, Mollgren sanoo.

Mikä mixed use?

Mixed use tarkoittaa kaupungin monipuolista kehittämistä siten, että alueella on asuntoja, toimistoja sekä kauppoja tai muita palveluja. Alueen rakenne on silloin tiivis.

Pasilan Tripla

• Tripla on kolmen korttelin kokonaisuus, jossa yhdistyvät kauppa, palvelut, työ ja asuminen.
• Tripla rajautuu Ratapihantiehen, Pasilansiltaan, Pasilankatuun ja Firdonkatuun.
• Pasilan asema ja joukkoliikenneterminaali ovat osa Triplaa.
• Veturitien tuleva linjaus kulkee Triplan alta.
• Triplan kokonaispinta-ala on 350 000 brm² Kokonaisuudessaan se vastaa viittäkymmentä jalkapallokenttää.
• Tärkeitä teemoja Triplassa ovat elämyksellisyys ja kulttuuri.