Menestyvä kaupunkikeskus palvelee, viihdyttää ja hemmottelee

YIT OYJ Uutinen 25.4.2017 klo 9.15

YIT Tripla Fredikanterassi2 YIT
YIT Tripla Fredikanterassi2 YIT

Pasilaan nouseva Tripla on malliesimerkki tulevaisuuden kaupunkikeskuksesta, joka luo elämää ympärilleen ja on paljon enemmän kuin pelkkä kauppakeskus.

Ovatko kauppakeskukset aikansa eläneitä? Odottavatko kuluttajat jotakin muuta kuin hehtaarihalliin vieri viereen pakattuja liiketiloja?

Kyllä näin on, sanoo Pirjo Aalto, YIT:n kaupallinen kehitysjohtaja. Hän povaa perinteisille kauppakeskuksille kituuttamista – siitäkin huolimatta, että hän kehittää työkseen Pasilaan nousevaa Mall of Triplaa.

Kauppakeskusten epävarma tulevaisuus ei ole kuitenkaan koko kuva tilanteesta. Esimerkiksi Mall of Triplassa kyse on paljon laajemmasta käsitteestä kuin kauppakeskuksesta. Siitä on tulossa pikemminkin kaupunki kaupungin sisään, keskus, joka tuo eloa kaupunkiin. Shoppailumahdollisuuksia on toki tulossa, ja runsaasti, mutta myös toimistotiloja, asuntoja, monipuolisia palveluja ja elämyksiä sekä Suomen suurin ravintolakokonaisuus. Myös tiloja, joissa voi olla ilman kuluttamisen pakkoa.

Aalto korostaa tunnelman ja viihtyisyyden merkitystä. Modernissa kaupunkikeskustassa on mukava oleilla ja vaikka hemmotella itseään.

Julkisessa keskustelussa on viritetty vastakkainasettelua kauppakeskusten ja kivijalkapalveluiden välille. Perustellusti voidaankin kritisoida keskuksia, jotka rakennetaan kaupunkien ulkopuolelle alueelle, jonne on mentävä autolla.

Nykyajan kauppakeskukset nousevat sinne, missä ihmiset muutoinkin liikkuvat. Mall of Tripla on tästä hyvä esimerkki. Pasilan rautatieaseman kautta kulkee 80 000 joukkoliikenteen käyttäjää päivässä, lähitulevaisuudessa lukumäärä on jo 140 000 ja metron tullessa lähes 200 000.

Triplaan tulee 7 000 ihmisen työpaikka ja asukkaita noin 1 000. Hotellihuoneita on 430, siis yösija jopa 1 000 ihmiselle.

Noin massiiviselle ihmismäärälle ei voitaisi järjestää kaikkia palveluja kivijalkaan siitä yksinkertaisesta syytä, että kivijalka loppuisi kesken.

Sekä kivijalkoja että kauppakeskuksia

Kalle Soini, Triplan arkkitehtisuunnittelun johtaja Soini & Horto Oy:stä, huomauttaa, että kaupankäynnin kannalta kauppakeskuksen malli toimii edelleen: muun muassa logistiikan, asiakasvirtojen ja energiatalouden synkronointi tuottaa siinä enemmän vähemmällä kokonaispanoksella.

”Koottu tarjonta tekee asioinnista tehokasta ja helppoa myös asiakkaalle”, Soini muistuttaa.

Tehokkuuden ja parempien palveluiden hyödyistä huomauttaa myös Juha Kostiainen, YIT:n kestävän kaupunkikehityksen johtaja. Viikon tahti on monella sellainen, että arkiset hankinnat on kyettävä hoitamaan mahdollisimman nopeasti.

Toisaalta suomalaiset kaupungit ovat harvaan asuttuja. Monipuolinen palveluvalikoima voi syntyä kävelyetäisyydellä, kun asukastiheydessä päästää tasolle 15 000 asukasta neliökilometriä kohti. Tähän päästään Suomessa Helsingin Kalliossa ja Punavuoressa.

”Kauppakeskukset korvaavat rakenteen ongelmia synnyttämällä riittäviä asiavirtoja, jolloin myös monet kansainväliset brändit kiinnostuvat paikasta.”

Kostiainen ei kuitenkaan halua kivijalkapalvelujen ja kauppakeskusten välille joko-tai-asetelmaa, sillä molempia tarvitaan – ja esimerkiksi erittäin hyvä erikoisliike vetää väkeä kauempaakin, sijaitsi se sitten kadun varrella tai kauppakeskuksessa.

Triplan identiteetti nostaa Pasilan uudelle tasolle

Dan Mollgren, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö, huomauttaa, että se mikä tekee kauppakeskuksesta houkuttelevan myös tulevaisuudessa, on julkisen tilan laatu. Erityistä huomiota on kiinnitettävä joukkoliikenneyhteyksiin sekä ihmisiä houkutteleviin toimintoihin, magneetteihin.

Mollgren sanoo, että magneetteina voivat toimia hyvin erilaiset palvelut, kuten tori, jossa esitellään taidetta. Tai vaikka paikkakunnan paras baari.

”Arkkitehtuurin merkitystä ei sovi unohtaa. Mitä enemmän olen tutustunut menestyneisiin keskuksiin, sitä selvemmäksi on käynyt, että niitä yhdistää korkeatasoinen arkkitehtuuri. Se vetää eri toimijoita ja kuluttajia”, Mollgren sanoo.

Kalle Soini kertoo, että Triplan arkkitehtuuri kunnioittaa Helsingin perinteitä futuristisella ja osin myös leikkisällä tavalla.

”Triplalla on vahva ja tunnistettava identiteetti, joka nostaa koko Keski-Pasilan laadun uudelle tasolle”, Soini huomauttaa.

Juna-asema on yksi palveluista

Helsingissä rakennetaan nyt historiallisen paljon. Asuntopula on kaupunkilaisilla hyvin tiedossa, mutta riittääkö vuokralaisia ja asiakkaita lukuisiin uusiin liiketiloihin?

”Kaupalliset selvitykset ovat näyttäneet, että Helsingin pohjoissektorilla on ollut iso palvelujen vaje. Nyt rakenteilla olevat kaupalliset keskukset täyttävät tästä osan”, Mollgren kertoo.

Hän mainitsee kaupan trenditutkimuksista, joissa toimijoita jaetaan menestyjiin ja häviäjiin. Menestyjiä yhdistää hyvä ja perusteltu sijainti.

Triplan sijainti on paras mahdollinen, mutta ihmisten viihtymiseen tarvitaan muutakin. YIT:n Aalto kertoo, että Triplaa konseptoitaessa esillä oli mieletön määrä eri näkökulmia vetovoimaisuuden luomiseen aina kuluttajademografiasta viihtyvyystutkimuksiin.

”Erilaisille toiminnoille ja toimialoille suunniteltiin erilaiset tunnelmat. Esimerkiksi neljännen kerroksen Little Manhattan on torimainen ja täynnä kaupungin elämää, kun taas kolmannen kerroksen High Street on intiimimpi kerros rentoine ruokapaikkoineen ja terassiravintoloineen.”

Hyvin tärkeää on selkeys ja helppo navigoitavuus, jotta aseman takana olevat tilat kutsuvat käväisemään ja oleilemaan peremmällä. Viihtymistä varten tarvitaan myös elämyksiä ja yllätyksiä – kuten Abba-museosta vaikutteita nappaava Finnish Music Hall of Fame.

Suunnittelutoimisto Amerikan arkkitehti Sami Maukonen kertoo, että Triplan suunnittelussa korostetun keskeistä on ollut käyttäjien näkökulma. Tämä on otettu huomioon tilasuunnittelussa materiaaleja myöten. Materiaalivalinnat nekin helpottavat osaltaan isossa keskuksessa navigoimista.

”Olemme suunnittelussa korostaneet, että tästä ei tule asemaa ja kauppakeskusta vaan yhtenäinen keskus, jonka yksi palvelu on juna-asema. Suunnittelemme erityisen huolellisesti käytävää, joka yhdistää nämä palvelut.”

Maukonen korostaa, että palvelujen on oltava helppoja kaikille: Kiireisille tarjotaan nopean ostamisen palveluja lähellä sisäänkäyntiä ja asemalla. Mutta kun kiire helpottaa, voi helposti sujahtaa tutustumaan muihin palveluihin ja tapahtumiin.

Moderni leirituli

Soini pohtii, että kauppakeskusten menestystä ennustettaessa ei pidä unohtaa niiden sosiaalista merkitystä.

Digitaalisuus ei poista tarvettamme kohdata muita ihmisiä. Ja mieluusti niin, ettei silloin tarvitse palella tai kastua.

”Kauppakeskukset ovat moderneja toreja, jotka toimivat äärimmäisen tärkeinä sosiaalisina kohtauspaikkoina. Digitaalisuus voi muuttaa kauppakeskusten palvelumuotoja, mutta leiritulien äärelle kokoontumista ei.”

Tripla

Helsingin uusi keskusta on kolmen korttelin kokonaisuus, johon kuuluu kauppakeskus, pysäköintilaitos, joukkoliikenneasema, asuntoja, hotelleja ja toimistoja.

Valmistuu vaiheittain vuosina 2019–2021.

Ideaali sijainti lentokentälle vievän Kehäradan, Pisararadan sekä remontoitavan Veturitien varrella sekä Hartwall Arenan ja Helsingin messukeskuksen naapurissa.

Vetovoimainen: lähes puolet liiketiloista vuokrattu.

Lisätietoja:

Pirjo Aalto, kaupallinen kehitysjohtaja, YIT Rakennus Oy, puh. 050 500 2013, pirjo.aalto@yit.fi

Heidi Kauppinen, viestintäpäällikkö, YIT Rakennus Oy, puh. 040 574 3170, heidi.kauppinen@yit.fi

Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi