Kestävä kehitys on YIT:n uuden strategian ytimessä

Kestävää asumista ja tekoja kaipaavat nyt niin omia ilmastotavoitteitaan täyttävät kaupungit kuin myös sijoittajat ja kuluttaja-asiakkaat.

Hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen mahdollisesti jo vuonna 2040. Jotta näihin tavoitteisiin on mitään mahdollisuutta päästä, rakennusteollisuuden on oltava ilmastotalkoissa täysillä mukana.

Rakennetun ympäristön käyttö ja rakentaminen kuluttavat noin puolet maailman luonnonvaroista ja noin 40 prosenttia energiasta. Kasvihuonekaasuista kolmannes syntyy rakennusten käytöstä ja rakentamisesta. Rakennusalan vaikutus ilmastoon on suuri, mutta toistaiseksi siitä on puhuttu verrattain vähän. Lentäminen, kuluttaminen ja ruokavalio ovat tähän mennessä syystäkin olleet tapetilla, mutta on todennäköistä, että seuraavaksi katse kohdistuu rakentamiseen ja asumiseen.

Moni toimija rakennusalalla onkin ryhtynyt aktiivisesti toimenpiteisiin, niin myös YIT, kertoo YIT:n Head of Sustainability Mia Ranta-aho.

”YIT on asettanut pitkän aikavälin ilmastotavoitteet seuraavalle kymmenelle vuodelle. Nämä tavoitteet tukevat jo aiemmin asettamiamme kestävän kehityksen lyhyen aikavälin tavoitteitamme.”

YIT:n pitkän aikavälin tavoitteet ovat: puolittaa oman toiminnan ja YIT:n itse valmistamien omaperusteisten hankkeiden CO2-päästöt suhteellisesti 2030 mennessä vuoteen 2019 verrattuna; tavoitella käytön aikana hiilineutraaleja kiinteistöjä; sekä alkaa raportoimaan omaperusteisten hankkeiden kohdekohtaisia CO2-tunnuslukuja vuodesta 2020 alkaen.  

”Esimerkiksi World Green Building Councilin uudessa raportissa rakennusalan tavoitteeksi on asetettu vähentää materiaaleihin sitoutuneen hiilidioksidin määrää 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Oma tavoitteemme eli 50 prosenttia ylittää tämän”, Ranta-aho sanoo.

Kestävä kehitys on YIT:n yksi strategian kulmakivistä. Tekemistä vauhdittamaan on perustettu Green Growth -kehitysohjelma, joka jakautuu omien toimintojen kehittämiseen ja uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Parempi laskentakyvykkyys ohjaa muutosta

Mitään yhtä helppoa keinoa tavoitteisiin pääsemiseen ei ole. CO2-päästöjen puolittaminen edellyttää esimerkiksi toiminnan tehostamista ja hukan vähentämistä, uudenlaisia kiertotalousratkaisuja ja uusiutuvan energian laaja-alaisempaa käyttöä.

”Kaikkea emme voi tehdä itse. Iso osa CO2-päästöjen puolittamisesta tulee toimittajayhteistyön lisäämisestä. Tarvitsemme tähän vahvoja kumppanuuksia”, Ranta-aho korostaa.

Pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen liittyy myös uusia aluevaltauksia. YIT aikoo esimerkiksi laajentaa palvelutarjoamaansa asunnon käyttövaiheeseen uusiutuvan energian, kuten maalämmön, tarjoajana.

”Jotta voimme ottaa enemmän vastuuta päästöjen vähentämisestä, tulee meidän olla mukana asumisen ja kiinteistöjen käytön koko elinkaaressa.”

Keskeistä ilmastotavoitteissa menestymiselle on laskentakyvykkyyden kehittäminen.

”CO2-laskennasta tulee aidosti osa päätöksentekoa meille ja yhteistyökumppaneillemme. Laskenta auttaa rakentamisessa mutta myös raportoinnissa ja läpinäkyvyydessä”, Ranta-aho sanoo.

Tulevaisuuden asuntokaupoilla kestävyys nousee hinnan rinnalle

Ilmaston lämpeneminen on noussut ennennäkemättömällä tavalla julkiseen keskusteluun viimeisten kahden vuoden aikana. Valtioiden, yritysten ja yksilöiden on täytynyt haastaa aikaisemmat valintansa ja ajatuksensa, kun tiedeyhteisö on lyönyt huolestuttavia lukuja pöytään raportti toisensa perään. ”Meillä on 11 vuotta aikaa”, kuului hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n laajasti toisteltu varoitus viime syksynä.

”Kiertotalous on saatava toimimaan myös rakentamisessa, tai ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen 1.5 asteeseen muuttuu lähes mahdottomaksi tehtäväksi. Nykyistä materiaalien kulutuksen kasvua planeettamme kantokyky ei yksinkertaisesti kestä”, kiteytti puolestaan ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen syyskuun lopulla New Yorkissa järjestettävässä World Green Building Council:in tilaisuudessa.

Ranta-ahon mukaan kestävää asumista ja tekoja kaipaavat nyt niin omia ilmastotavoitteitaan täyttävät kaupungit kuin myös sijoittajat ja kuluttaja-asiakkaat. Ei ole esimerkiksi lainkaan poissuljettua, että tulevaisuudessa asuntokaupoilla tehdään samanlaista vertailua kuin tällä hetkellä ruokakaupassa tai ulkomaan matkoja suunnitellessa: hinnan lisäksi merkittäväksi ostoon vaikuttavaksi tekijäksi nousee asunnon ekologisuus.

”Silloin ei puhuta enää vain neliöistä, vaan ymmärretään paljon paremmin, mistä asumisen ilmastovaikutukset syntyvät. Asunnon sijainnin rinnalle tärkeäksi kysymykseksi tulee, miten asutaan”, Ranta-aho sanoo.

Lisätietoja:
Juha Kostiainen, johtaja, kestävä kaupunkikehitys, YIT Oyj, puh. 0400 721 475, juha.kostiainen@yit.fi
Mia Ranta-aho, Head of Sustainability, YIT Oyj, puh. 050 383 9490, mia.ranta-aho@yit.fi
Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 oikaistu pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,2 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä www.yitgroup.com/fi