• Uutiset
  • 09.11.2020 08.00 CET

Ilmastonmuutos ja sateiset talvet tuovat rakennusalalle haasteita

YIT OYJ Uutinen 9.11.2020 klo 09:00

Sateiset talvet työmaalla

Sateiset talvet työmaalla

Yksittäisiä innovaatioita tärkeämpää on se, että alalla on yhteiset ja yksinkertaiset pelisäännöt, joita seuraamalla jopa 80 prosenttia ongelmista voidaan torjua.

Maailma lämpenee nyt ennätysvauhtia, minkä seuraukset näkyvät globaalisti erilaisina huolestuttavina ilmiöinä. Pohjoisessa lämpenemisen symboliksi ovat nousseet napajäätiköt, jotka kutistuvat lähes silmissä. Pienemmässä mittakaavassa, mutta silti tuntuvasti, lämpeneminen vaikuttaa myös suomalaiseen arkeen: viime vuosien talvet ovat olleet historiallisen lämpimiä, erityisesti eteläisessä Suomessa. Tilastokeskuksen mukaan 2019–2020 Suomen etelä- ja länsiosissa ei esiintynyt kunnon talvea lainkaan. Etelässä terminen talvi oli helmikuun lopulla ja kesti vain viisi vuorokautta.

Kaikkien muiden vakavien seurausten lisäksi ilmastonmuutos aiheuttaa ongelmia rakentamiselle, jossa kosteuden ja olosuhteiden hallinta ovat perinteisesti perustuneet osittain kuiviin ja kylmiin talviin. YIT:n Asuminen Suomi ja CEE -segmentin johtaja (vt.) Marko Oinas ja kehityspäällikkö Arto Ylikangas tunnistavat haasteen ja sen monet eri ulottuvuudet.

”Sademäärän kasvaminen on yksi ongelma, mutta samalla myös muut sääilmiöt, kuten viistosateet, ovat yleistyneet”, Oinas sanoo.

Viistosateella tarkoitetaan sadetta, joka tulee nimenmukaisesti viistosta johtuen kovasta tuulesta. Viistosade ei osu tavallisen sateen tapaan rakennuksen vedenpitävään kattoon vaan julkisivuihin ja niiden rakenteisiin. Näin vesi pääsee helposti rakenteiden sisään pienimpiäkin rakoja pitkin.

”Samalla homeelle otolliset olosuhteet lisääntyvät. Esimerkiksi Helsingissä Jätkäsaari, Kalasatama ja muut merelliset ympäristöt ovat alueita, joissa tällainen säärasitus kasvaa.”

Homehtumis- ja kondenssiriskin lisäksi kasvaa muun muassa vanhojen betonijulkisivujen pakkasrapautumisriski. Viistosateen vaikutus tuleekin nykyisin huomioida entistä paremmin läpivienneissä, kiinnityksissä, saumoissa ja esimerkiksi ikkuna-aukkojen pellityksissä.

”Myös elinkaaren aikana huoltoon täytyy kiinnittää paljon enemmän huomiota”, Oinas lisää.

Suunnitelmallisuus ja systemaattisuus ovat avainasemassa

Kun sääolosuhteet on huomioitu jo suunnittelussa ja rakennus on tehty asianmukaisesti, on se sääilmiöiltä pääsääntöisesti hyvin suojassa. Tähän pisteeseen päästään tosin vasta kuukausien tai vuosien jälkeen rakennuksen valmistuessa. Rakennuksen ollessa vielä auki olosuhteiden hallinta on paljon haastavampaa, erityisesti jos leudot ja sateiset talvet yleistyvät.

”Lumen voi kolata pois, mutta vesi valuu rakenteista läpi. Myös rakenteissa, erityisesti betonissa, on paljon kosteutta, mikä täytyy saada pois. Ymmärrys siitä, kuinka paljon tämä kaikki vaatii energiaa ja aikaa, on lisääntynyt rakennusalalla hurjasti”, Oinas kertoo.

Erityisen hyödyllisiksi ovat osoittautuneet sensorit, joilla kosteutta, sen haihtumisnopeutta ja tilan lämpötilaa voidaan seurata tarkasti reaaliajassa.

”Englantilaistyyppisen” sään yleistyessä on yleistynyt myös rakennusten huputus, joka sekin on yksi tärkeistä uusista innovaatioista.

”Huputukset ovat lisääntyneet valtavasti, esimerkiksi kymmenen vuotta sitten niitä ei juurikaan näkynyt. Koko rungon huputusta tosin käytetään lähinnä korjausrakentamisessa ja uudistuotannossa tarvittaessa runkovaiheen jälkeen. Uuden rakentamisessa huputus ei oikein toimi, kun rakennus nousee koko ajan”, Ylikangas muistuttaa.

Ylikangas toteaa Oinaan tavoin, että tärkein muutos on silti huomion kiinnittäminen sisäilman hallintaan.

”Nykyään mietitään jo ihan alussa, että miten sisäilmaa hallitaan läpi hankkeen. Tekemisestä on tullut paljon aiempaa systemaattisempaa.”

Vedenvälkkeessä näkyy vuosien kokemus ja parhaat käytännöt

YIT:n tuorein malliesimerkki kosteuden ja olosuhteiden hallinnasta löytyy Tampereelta. Näsijärven rantamaisemiin valmistuu syyskuussa 2021 As Oy Tampereen Vedenvälkkeen kerrostaloasunnot. Heinäkuussa alkanut hanke on vielä melko alussa, ja rakentaminen ajoittuukin pitkälti sateisiin vuodenaikoihin.

Vastaava työnjohtaja Arto Pitkänen kertoo vaatimattomasti, ettei hankkeessa olla lähdetty keksimään ruutia uudestaan.

”Tässä ovat avainasemassa suunnitelmallisuus ja huolellinen toteutus. Näin olemme päässeet hyvään lopputulokseen myös aiemmissa kohteissa. Yhteistyökumppanimme RKM-Group Oy on ollut ratkaisevassa asemassa mittaamiseen ja kuivauskaluston hoitamisen kanssa.”

Työ kohteessa etenee niin, että jokaiseen kerrokseen asennetaan ikkunat ja parvekeovet heti, kun mahdollista. Kerroksia aletaan lämmittämään väliaikaisella lämmitysjärjestelmällä välittömästi, ja myös kuivauslaitteisto asennetaan samalla. Kerroksen lämpötilaa ja ilmankosteutta seurataan etänä koko ajan. Pohjakerrosten ulko-ovien eteen on tehty väliaikaiset tuulikaapit, jotka on eristetty styroksilla. Pohjakerrokset ovat läpikulun takia muita kerroksia viileämpiä ja kosteampia, mutta tällä tavoin ongelma saadaan ratkaistua. Lopuksi tehdään vesikatto.

Toimitilarakentamisessa haasteita voi olla enemmän

Toimitilojen kohdalla kosteudenhallintaan liittyy omat haasteensa, kertoo YIT:n Rakennuksen yksikönjohtaja Kalle Isometsä.

”Tuotanto on paljon enemmän rakennuttaja- ja tilaajavetoista kuin asunnoissa. Tilaaja asettaa rakennuttajaorganisaation ja palkkaa suunnittelijat ja sitten urakoitsija toteuttaa. Iso haaste on siinä, että ymmärretään suunnitteluratkaisujen toimivuus kokonaisuutena. Urakoitsijana noudatamme saatuja ohjeita, omaperusteisissa hankkeissa vastuu taas on meillä.”

Isometsä kertoo esimerkiksi sen, että toisinaan rakenteisiin ja materiaaleihin haetaan inspiraatiota eteläisemmistä maista. Valittu materiaali, suunnitteluratkaisu tai rakenne ei kuitenkaan välttämättä sovi Suomeen.

Kehitystä on tapahtunut paljon muun muassa sääsuojien käytössä.

”Vielä joitain vuosia sitten tilaaja ei tarjouspyynnössään selvästi ollut tehnyt päätöstä siitä, tehdäänkö ulkovaipan asennus sääsuojan alla vaiko ei. Nyt sitä vaaditaan, eli kun rakennuksen runko on nostettu, sen päälle vedetään teltta ja loput tehdään sen alla.”

Viime vuosina hankkeissa ovat yleistyneet kosteudenhallintakoordinaattorit, jolla on vastuu käydä koko suunnitteluprosessi läpi kuin myös valvoa tuotantoa. Koordinaattorin työparina toimii kokenut työnjohtaja, joka vastaa toimeenpanosta.

”Suunta on ollut se, että kaikkien osapuolten ymmärrys kosteudenhallinnasta on parantunut todella paljon.”

Yhteisillä toimintatavoilla voidaan minimoida suurin osa haitoista

Ilmastonmuutoksen vaikutukset myös rakentamiseen ovat niin suuria, ettei tarvittavia suunnitelmia ja ratkaisuja voi tehdä siiloissa. Yksittäisiä innovaatioita tärkeämpää on se, että alalla on yhteiset ja yksinkertaiset pelisäännöt, joita seuraamalla valtaosa ongelmista voidaan torjua.

Kuivaketju 10 on rakennusprosessin kosteudenhallinnan toimintamalli, jolla vähennetään kosteusvaurioiden riskiä rakennuksen koko elinkaaren ajan. Kosteusriskien hallinta perustuu ketjuun, jossa riskit torjutaan rakennusprosessin kaikissa vaiheissa ja torjunnan onnistuminen todennetaan luotettavalla tavalla. Toimintamalliin kuuluu riskilista ja todentamisohje, joissa on esitetty kymmenen keskeisintä kosteusriskiä. Näitä noudattamalla on mahdollista välttää yli 80 prosenttia kosteusvaurioiden seurannaisvaikutuksista.

Toinen vaikuttava koulutuskokonaisuus löytyy Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO:lta, joka tarjoaa eKosteus-verkkokoulutusta rakennusalan työntekijöille ja toimihenkilöille. Koulutusta kehittämässä ollut Ylikangas kertoo, että YIT:llä on kiinnostusta kokonaisuuteen ja sen käyttöönottoa harkitaankin nyt syksyn aikana.

Tietoisuuden lisäämisen ohella myös rakennustekniikassa on otettu askelia, jotka vähentävät kosteudesta johtuvia ongelmia merkittävästi. Moduulirakentaminen nousee keskusteluissa vahvasti esille.

”Moduulirakentamisessa valmiusaste voi olla jopa 80–90 prosenttia. Moduulit voidaan valmistaa kosteuden ja lämmön osalta ihanteellisissa olosuhteissa ja kuljettaa sekä säilyttää säältä suojassa aina asentamiseen asti”, Oinas sanoo.

Moduulirakentamisen valtti on myös nopeus. Esimerkiksi YIT:n puumoduulikerrostalo Tampereen Tohtorin runko asennettiin alle viikossa, kun tavanomaisella rakentamistavalla siihen olisi mennyt aikaa puoli vuotta. Moduuleilla voidaan rakentaa lisäksi vain yksittäisiä rakennuksen osia. Esimerkiksi Helsingin satamaan vuonna 2017 valmistuneen Länsiterminaali 2:n katto valmistettiin moduuleina.

”Kun katto saadaan nostettua jopa vain päivässä, alkaa kuivuminen nopeasti”, Isometsä sanoo.

Lisätietoja:
Marko Oinas, johtaja (vt.), Asuminen Suomi ja CEE -segmentti, YIT Oyj, puh. 040 506 7430, marko.oinas@yit.fi
Johanna Savolainen, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 044 305 4594, johanna.savolainen@yit.fi

 

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö ja kaupunkikehittäjä. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 8 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 10 maassa: Suomessa, Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Vuoden 2019 liikevaihtomme oli noin 3,4 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi