E 18 -Moottoritietä vuollejokisimpukat huomioiden

E18 Koskenkylä-Kotka -työmaan alueella on useita ympäristön erityiskohteita. Yksi hankkeen erikoisuuksista on vuollejokisimpukka. Jokisimpukoihin kuuluva vuollejokisimpukka on Suomessa rauhoitettu ja EU:n luontodirektiiviin sisältyvä vaarantuneiden lajien uhanalaisuusluokkaan kuuluva laji. Suomessa vuollejokisimpukkaa on Etelä- ja Lounais-Suomessa.

E 18 -Moottoritietä vuollejokisimpukat huomioiden
E 18 -Moottoritietä vuollejokisimpukat huomioiden

E18 Koskenkylä-Kotka –työmaan alueella on useita ympäristön erityiskohteita. Yksi hankkeen erikoi-suuksista on vuollejokisimpukka. Jokisimpukoihin kuuluva vuollejokisimpukka on Suomessa rauhoitettu ja EU:n luontodirektiiviin sisältyvä vaarantuneiden lajien uhanalaisuusluokkaan kuuluva laji. Suomessa vuollejokisimpukkaa on Etelä- ja Lounais-Suomessa.

Päijänteeltä mereen laskevan Kymijoen vesistöhaa­roissa vuollejokisimpukkaa löytyy useista kohdista, joten myös E18-hankkeen rakentamisessa vuollejo­kisimpukan menestymisedellytykset on jouduttu ottamaan huomioon. Erityisen elinvoimaiset esiintymät ovat siltapaik­kojen vaikutusalueella hankkeen puolivälissä Ahvenkoskella ja Kotkassa Langinkosken haarassa. Ennen rakentamisen aloittamista Liikennevirasto teetti simpukoiden siirtoa, mihin tarvittiin asianmukaiset poikkeamisluvat.

Erityisesti massanvaihdot vesistöjen rannoilla ja laskuojien tuntumassa aiheuttavat väistämättä lyhytaikaisia veden samentumishaittoja. Lisäksi monessa siltakohteessa jou­dutaan paaluttamaan vesistöihin esimerkiksi väliaikaisten työsiltojen vuoksi. E18-työmaan kannalta yksi keskeisistä toimenpiteistä on ollut varmistaa, että veden liiallinen samen­tuminen ei uhkaa vuollejokisimpukkaa. Veden pitkäaikainen ylisuuri kiintoainepitoisuus tukehduttaa simpukat.

Ahvenkoskelle tehtiin samentumisen suojaverhorakenteet, koska aivan väylärakentamisen massanvaihdon tuntumassa oli merkittävä esiintymä vuollejokisimpukoita, n. 65 000. Ahvenkoskella massanvaihtojen aikana sameusarvoja seu­rattiin jatkuvatoimisesti ja välillä työt keskeytettiin tunniksi tai pariksi samentumisarvojen noustua lähelle hälytysrajaa. Ahvenkosken siltatyömaalla samentumishaittojen synty­mistä vähennettiin nerokkaalla tavalla: työsiltojen porapaa­lutus tehtiin kasuunin sisällä, jolloin samea vesi ei päässyt leviämään laajalle.

E18 Koskenkylä-Kotka –moottoritien rakentamisen tilaajana Liikennevirasto teettää vesistöseurantaa ja vuollejokisimpu­koiden menestymisen seurantaa koko rakentamisen ajan. Vedenlaatua seurataan vesistöön vaikuttavien töiden aikana jatkuvatoimisesti, lisäksi otetaan vesinäytteitä. Vuollejoki­simpukan menestymistä seurataan sukelluksin, jolloin tutki­muslinjoilta lasketaan jokisimpukoiden määrät ja arvioidaan simpukoiden elinvoimaisuutta muun muassa kaivautumissy­vyyden perusteella. Sukellustutkimuksissa simpukoita ei siis kaiveta pohjasta eikä tunnisteta lajilleen.

Ensimmäiset tutkimustulokset hankkeen rakentamisen ajalta vuosilta 2011–2012 ovat jo käytettävissä. Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tekemän vesistötarkkailujen tutkimusraportin mukaan työmaamme aiheuttamat vaikutukset vedenlaatuun olivat melko pieniä. Siltatöitä enemmän veden sameusar­voihin vaikuttivat virtaamat ja sääolosuhteet. Kesällä 2012 tehtyjen simpukkalinjatutkimusten perusteella ei havaittu sil­tatyömaista johtuvia muutoksia simpukkatiheyksissä. Sim­pukoiden kaivautumissyvyys oli hieman vähäisempi kuin edellisvuonna, mikä voi olla merkki elinolosuhteiden jonkin­asteisesta heikkenemisestä. Rakennushankkeen ei kuiten­kaan todettu olevan pääasiallinen syy muutoksiin. Veden sameuteen vaikuttavien tekijöiden lisäksi Ahvenkoskella oli käynnissä viime kesänä suuri voimalaitoksen remontti jolloin vettä juoksutettiin voimakkaasti.

Vuollejokisimpukan menestymisen varmistaminen on ollut monen tahon yhteistyötä. TYL Pulterin osuus suojelussa ei ole ollut suinkaan vähäisin. Hanke on siinä vaiheessa, että pian voidaan purkaa samentumisen suojarakenteita – aivan vielä kaikkia vesistösiltojen työsiltoja ei päästä purkamaan.

Teksti ja kuvatErja Mutanen