Lemminkäisen tilinpäätöstiedote 1.1. - 31.12.2016

LEMMINKÄINEN OYJ                TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 9.2.2017 KLO 8.00

LEMMINKÄISEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1.–31.12.2016

Loka‒joulukuu 2016 (10‒12/2015)

• Saadut tilaukset olivat 212,5 milj. euroa (296,0).
• Tilauskanta katsauskauden lopussa oli 1 265,2 milj. euroa (1 180,3).
• Liikevaihto oli 477,3 milj. euroa (528,5).
• Liikevoitto oli 35,0 milj. euroa (18,9), mikä on 7,3 % (3,6) liikevaihdosta. Liikevoitto sisältää 19,4 milj. euroa palautuksia ja 8,3 milj. euroa alennettuja kuluvarauksia liittyen Helsingin hovioikeuden asfalttikartellipäätöksiin sekä 4,9 milj. euroa ydinliiketoimintoihin kuulumattomiin liiketoimintoihin liittyviä alaskirjauksia. Ilman edellä mainittuja eriä liikevoitto olisi 12,5 milj. euroa, mikä on 2,6 % liikevaihdosta.
• Katsauskauden tulos oli 22,9 milj. euroa (9,9).
• Osakekohtainen tulos oli 0,83 (0,33).
• Liiketoiminnan rahavirta oli 38,5 milj. euroa (30,5).
• Omavaraisuusaste katsauskauden lopussa oli 39,5 % (40,6) ja nettovelkaantumisaste 24,3 % (33,6).
• Korollinen nettovelka katsauskauden lopussa oli 81,1 milj. euroa (126,8).

Tammi‒joulukuu 2016 (1‒12/2015)

• Saadut tilaukset olivat 1 347,2 milj. euroa (1 417,4).
• Liikevaihto oli 1 682,7 milj. euroa (1 879,0).
• Liikevoitto oli 67,6 milj. euroa (37,3), mikä on 4,0 % (2,0) liikevaihdosta. Liikevoitto sisältää 19,4 milj. euroa palautuksia ja 8,0 milj. euroa alennettuja kuluvarauksia liittyen Helsingin hovioikeuden asfalttikartellipäätöksiin sekä 4,9 milj. euroa ydinliiketoimintoihin kuulumattomiin liiketoimintoihin liittyviä alaskirjauksia. Ilman edellä mainittuja eriä oikaistu liikevoitto olisi 45,1 milj. euroa, mikä on 2,7 % liikevaihdosta.
• Katsauskauden tulos oli 38,0 milj. euroa (7,2).
• Osakekohtainen tulos oli 1,27 (-0,15).
• Liiketoiminnan rahavirta oli 131,7 milj. euroa (106,6).
• Lemminkäisen hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaisi 31.12.2016 päättyneeltä tilikaudelta osinkoa 0,66 euroa (0,12) osaketta kohti.

Ohjeistus vuodelle 2017

Lemminkäinen arvioi, että vuonna 2017 sen liikevaihto kasvaa vuodesta 2016 (1 682,7 milj. euroa). Liikevoiton (IFRS) vuonna 2017 yhtiö odottaa paranevan 45,1 miljoonasta eurosta, joka vastaa vuoden 2016 operatiivista toimintaa.

1) Omavaraisuusaste, mikäli hybridilainat käsiteltäisiin vieraana pääomana: 12/2016: 35,4 % ja 12/2015: 28,6 %.
2) Nettovelkaantumisaste, mikäli hybridilainat käsiteltäisiin vieraana pääomana: 12/2016: 38,8 % ja 12/2015: 89,6 %.

Toimitusjohtaja Casimir Lindholm:

”Vuoden 2016 liikevoittomme parani edellisvuodesta”, sanoo toimitusjohtaja Casimir Lindholm. ”Päällystyksessä tuloksemme parani. Suomen talonrakentamisessa asuntomyynti oli vahvaa etenkin jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Infraprojektien liikevoittoa heikensivät alhaisemmat volyymit sekä kateheikennykset yksittäisissä projekteissa Ruotsissa ja Suomessa. Venäjällä tulosta laskivat talonrakentamisen alhaisemmat volyymit. Vuoden 2016 aikana siirsimme Venäjän talonrakentamisen painopisteen omaperusteisesta asuntorakentamisesta neuvottelu-urakointiin.”

”Suurin osa tulosparannuksesta, 27 milj. euroa, tulee palautuksista ja alennetuista kuluvarauksista liittyen Helsingin hovioikeuden lokakuussa 2016 antamiin asfalttikartellipäätöksiin. Päätösten jälkeen olemme päässeet sopimukseen 17 kunnan sekä tammikuussa 2017 Suomen valtion kanssa. Oikeusprosessi voi silti jatkua vielä korkeimmassa oikeudessa niiden 19 kunnan kanssa, joiden kanssa emme ole sopineet.”

”Taloudellinen asemamme kehittyi myönteisesti koko vuoden. Sidottu pääomamme on pienentynyt vuoden aikana 475 milj. eurosta 388 milj. euroon ja korollinen nettovelkamme on laskenut 127 milj. eurosta 81 milj. euroon. Lisäksi pienensimme liikkeellä olevien hybridien määrää 78 milj. euron nimellisarvosta.”

”Tilauskantamme vahvistui edellisvuodesta. Emme kuitenkaan ole onnistuneet kasvattamaan infraprojektien tilauskantaa suunnitellusti. Vuoden 2016 aikana segmentti uudisti toimintamallinsa ja vahvisti paikallisorganisaatiotaan etenkin Ruotsissa. Olemme käynnistäneet toimenpiteitä myös päällystysliiketoiminnan parantamiseksi Ruotsissa.”

”Olemme nyt saaneet päätökseen vuosien 2014–2019 strategiamme ensimmäisen vaiheen, joka oli taseen vahvistaminen. Olemme keventäneet tasettamme, luopuneet ydinliiketoimintaan kuulumattomista liiketoiminnoista sekä maksaneet huomattavan määrän velkojamme takaisin. Jatkamme taseen ja kassavirran hallintaa ja tavoitteenamme on lisätä Suomen talonrakentamisen tontti-investointeja kasvukeskuksiin. Jatkossa keskitymme operatiivisen tehokkuuden parantamiseen kaikissa toiminnoissamme, millä rakennamme pohjan kannattavalle kasvulle.”

Markkinanäkymät

Suomessa rakentamisen kokonaismäärän odotetaan kasvavan hieman vuonna 2017. Asuntorakentamisen ennustetaan laskevan vuodesta 2016, mutta säilyvän hyvällä tasolla. Kysyntä painottuu yhä kasvukeskusten pieniin asuntoihin. Sijoittajamyynnin odotetaan laskevan, mutta kuluttajamyynnin piristymisen jatkuvan. Toimitilarakentamisen ennustetaan pysyvän vakaana yksittäisten suurhankkeiden sekä julkisen sektorin hankkeiden myötä. Korjausrakentamisen odotetaan kasvavan maltillisesti kaupungistumiskehityksen ja julkisen sektorin hankkeiden myötä.

Infrarakentamisen odotetaan kasvavan noin 1,5 % vuonna 2017. Hallituksen kehysriihen infrahankkeita koskevat päätökset parantavat sekä päällystyksen että infraprojektien näkymiä. Valtion suunnittelemien panostusten perusväylänpitoon odotetaan pitävän päällystyksen kysynnän vakaana vuonna 2017. Infraprojektien kysyntää ylläpitävät vaativat hankkeet kasvukeskuksissa sekä teollisuuden investoinnit, mutta kilpailu on kiristynyt.

Norjassa ja Ruotsissa infrarakentamista tukevat valtion monivuotiset liikenneinfran kehitysohjelmat. Molemmissa maissa infrarakentamisen ennustetaan kasvavan vuonna 2017. Kasvukeskusten ympärillä on Ruotsissa ja Norjassa käynnissä tai suunnitteilla mittavia väylä- ja ratahankkeita, mikä lisää infraprojektien kysyntää. Lisäksi erityisesti Norjassa panostetaan energiantuotannon kehittämiseen ja uusimiseen. Julkisen sektorin tieinvestointien odotetaan lisäävän päällystyksen kysyntää molemmissa maissa.

Tanskassa päällystyksen kysynnän ennustetaan laskevan julkisen sektorin vähentäessä investointejaan tieinfrastruktuuriin.

Venäjällä talouskasvu pysynee alhaisella tasolla. Öljyn hinnan vaihtelu heijastuu valuuttakurssiin. Talonrakentamisen neuvottelu-urakoinnissa hintakilpailu on kireää, mutta urakoitsijan luotettavuus on muodostunut kilpailueduksi. Isojen väylien rakentamis- ja korjaustöiden odotetaan ylläpitävän päällystyksen kysyntää.

Baltian maissa infrarakentamisen määrän arvioidaan kääntyvän maltilliseen kasvuun.

Tiedotustilaisuus

Suomenkielinen tiedotustilaisuus analyytikoille ja medialle järjestetään torstaina 9. helmikuuta klo 12.00 Lemminkäisen pääkonttorilla, osoitteessa Salmisaarenaukio 2, Helsinki. Tilinpäätöstiedotteen esittelee Lemminkäisen toimitusjohtaja Casimir Lindholm. Tilaisuuden esitysmateriaali on saatavissa suomeksi ja englanniksi yhtiön verkkosivuilla osoitteessa www.lemminkainen.fi/sijoittajat.

Vuoden 2017 taloudelliset tiedotteet

Vuoden 2017 julkistamisaikataulu on seuraava:

LEMMINKÄINEN OYJ
Konserniviestintä

Lisätietoja:
Casimir Lindholm, toimitusjohtaja, puh. 02071 53304
Ilkka Salonen, talous- ja rahoitusjohtaja, puh. 02071 53304

JAKELU:
Nasdaq Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
www.lemminkainen.fi

Lemminkäinen on vaativan infrarakentamisen ja talonrakentamisen osaaja Pohjois-Euroopassa ja yksi markkina-alueensa suurimmista päällystäjistä. Rakennamme yhdessä asiakkaidemme ja 4 700 ammattilaisemme kanssa kestävää ja vastuullista yhteiskuntaa. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli 1,7 miljardia euroa. Lemminkäinen Oyj:n osake on noteerattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.lemminkainen.fi

LIITE
Tilinpäätöstiedote 2016 pdf