Kaupunki kehittyy jatkuvasti

YIT Konepaja Helsinki

YIT Konepaja Helsinki

Rakennushankkeet herättävät tunteita. Monessa projektissa halu vaikuttaa herää vasta, kun rakentaminen on jo alkanut, ja silloin ollaan useimmiten myöhässä. Rakentamista edeltää vuosia kestänyt suunnittelutyö, jonka aikana kaupunkidemokratian toteuttaminen on helpompaa.  

Kaavakehityspäällikkö, arkkitehti Linda Wiksten YIT:ltä korostaa, että rakennuspäätökset ovat isoja päätöksiä, jotka vaikuttavat pitkällä aikajänteellä. Sen vuoksi myös hankkeet ja niiden suunnittelu kestävät pitkään.

Rakennushankkeiden toteuttaminen vaatii paljon suunnittelua, selvityksiä ja vaikutusten arviointia sekä vanhojen selvitysten läpikäyntiä. Ennen varsinaista rakentamista tarvitaan myös paljon esityötä, kuten esimerkiksi maanomistusten ja rakennuslupien hankkimista, pohjatutkimusta, vanhojen rakennusten purkamista, maaperän muokkaamista sekä puuttuvan infran rakentamista. 

“Rakennetun ympäristön ja sen rakennusten on tarkoitus kestää vähintään 100 vuotta tai kauemmin. Siinä perspektiivissä muutama vuosi hankkeen edistämistä ei ole kovin pitkä aika”, Wiksten lisää.

Suomessa kaikkea maankäyttöä ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Siihen perustuu myös nykyinen kaavoitusjärjestelmä, jossa yleispiirteiset kaavatasot ohjaavat tarkempia kaavatasoja. Lopulliset päätökset tehdään kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa. 

“Näin varmistetaan, että maankäytön suunnittelu on järkevää ja strategisesti oikeansuuntaista”, Wiksten kertoo.

Vaikka kaavoitus on tärkeä työkalu kaupunkisuunnittelussa, kaupunkikehitys on kuitenkin myös paljon muuta. Se on yhdistelmä kaupunkisuunnittelua, maa- ja elinkeinopolitiikkaa, hankekehittämistä sekä investointien, rakentamisen, hallinnoinnin ja omistamisen suunnittelua. 

“Näen kaupunkikehityksen jatkuvana isona prosessina – kaupunki ei ole koskaan valmis, vaan se muuttuu koko ajan”, sanoo Aija Staffans, arkkitehti ja Senior Research Fellow Aalto-yliopiston rakennetun ympäristön laitokselta.

Kaupunkeja rakennetaan yhdessä

Vaikka lopulliset kaavoitus- ja rakentamispäätökset tehdään kunnan- ja kaupunginvaltuustoissa, kaupunkien suunnittelussa on aina mukana valtava määrä niin yksityisiä kuin julkisia toimijoita, asukkaita, maanomistajia sekä monia muita tahoja. Staffans näkee kaupunkikehittämisen erilaisten intressien kohtauskenttänä. 

“Eri julkisten ja yksityisten toimijoiden mukana tulee erilaisia arvoja, poliittisia linjauksia sekä taloudellisia, suojelullisia ja muita intressejä”, Staffans kertoo.

Linda Wikstenin mukaan usein ajatellaan, että rakennusliikkeet tai virkamiehet päättävät rakentamisesta, vaikka todellisuudessa valta on vaaleilla äänestetyillä poliitikoilla. Yksi tehokkaimmista keinoista päästä vaikuttamaan kaupunkikehitykseen onkin äänestäminen. 

“Vaikka kunnilla ja kaupungeilla on kaavoitusmonopoli, ne eivät voi tehdä kehittämistä yksin, vaan yhteistyössä kaikkien tahojen kanssa”, Wiksten muistuttaa.

Yhteistyön ja osallistumisen elementit on määritelty jo kaupunkisuunnitteluprosessiin. Kaavoituksessa kaikilla eri kaavatasoilla on ainakin yksi kommentointiaika, jolloin myös asukkaat voivat jättää mielipiteensä. Usein vaikuttamisen mahdollisuuksia on useampiakin suunnittelun edetessä.

“Kaavoitus alkaa osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla, joka on ensimmäinen mahdollisuus vaikuttaa. Toinen mahdollisuus vaikuttaa on yleensä ennen kuin kaava siirtyy valtuustoon. Päättäjät saavat tietoonsa kaiken asukkailta virallisia reittejä pitkin tulleen palautteen. Lisäksi useimmista hankkeista järjestetään tilaisuuksia, joissa pääsee tapaamaan kaavan valmistelijoita ja suunnittelijoita, kuulemaan, kysymään ja keskustelemaan heidän kanssaan suoraan”, Wiksten kertoo.

Lue pitkä artikkeli aiheesta. 

Lisätietoja:
Linda Wiksten, kaavakehityspäällikkö, YIT Oyj, puh. 040 769 0864, linda.wiksten@yit.fi 
Pirita Tiusanen, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 044 240 9822, pirita.tiusanen@yit.fi 

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen kaupunkikehittäjä ja rakennusyhtiö. Tavoitteenamme on luoda entistä kestävämpiä, toimivampia ja vetovoimaisempia kaupunkeja ja elinympäristöjä. Kehitämme ja rakennamme asuntoja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Olemme myös vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja. Omistamme kiinteistöjä yhdessä kumppaneidemme kanssa, mikä tukee merkittävien kehityshankkeidemme toteuttamista. Tarjoamme asiakkaillemme myös kiinteistöjen arvoa parantavia palveluita. Työllistämme noin 7 400 ammattilaista kymmenessä maassa: Suomessa, Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Vuoden 2020 liikevaihtomme oli noin 3,1 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi