YIT ehdottaa tunnelin sijaan pyöräsiltaa Kansalaistorilta Kaisaniemeen

Nykyisen ratapihan alittavan jalankulkutunnelin pohjoispuolelle Töölönlahdenkadulta Kaisaniemenpuistoon esitetään pyörätunnelia. YIT:n mukaan toimivampi ratkaisu olisi pyöräsilta suoraan Kansalaistorilta Kaisaniemenpuistoon. Yhteys muodostaa Baanan jatkeen ja tärkeän osan keskustan pyöräilyverkkoa. Ratkaisu tukee Helsingin tavoitetta lisätä pyöräilyn osuutta liikkumisessa ja parantaa keskustan saavutettavuutta.  

Tunnelin kustannusarvio on 26 miljoonaa euroa. Esitetty tunneliratkaisu on mielestämme kallis vain tätä yhtä käyttötarkoitusta ajatellen. Samalla summalla voisi saada enemmän pyöräverkkoa keskustaan. Näkemyksemme mukaan kannattaa harkita edullisempaa ja sujuvampaa vaihtoehtoa, joka ottaa myös paikan maisema-arvot huomioon.

Siltaratkaisusta hyvä esimerkki on Kööpenhaminan Cykelslangen, josta on tullut yksi pyöräilykaupungin nähtävyyksistä. Kööpenhaminan sillan rakenne perustuu siroon teräslevykotelorakenteeseen, joka on tuettu ohuilla teräspilareilla. Toinen toimiva esimerkki on YIT:n ja WSP:n yhdessä toteuttama Auroransilta. Se on yhtä korkealla Nordenskiöldinkadun kohdalla kuin ehdotettu silta ratapihalla, ja sen leveys on sama.

Baanan jatkona oleva pyöräsilta on monialaisen asiantuntijaryhmämme selvityksen mukaan Rautatieaseman ratapihan kohdalla tunnelia toimivampi ratkaisu. Selvitettäviä keskeisiä asioita olivat sillan ilme kaupunkitilassa, rautatieaseman ympäristön rakennus- ja puistokulttuurin arvot, pyöräilyn sujuvuus, sillan korkeusasema, ramppien sijainti ja jyrkkyys, rakenneperiaatteet sekä kustannukset.  

Ehdottamamme pyöräsilta muodostaa ilmeeltään kevyen ja ohuen siltakannen, jonka pituus on 275 metriä. Silta muodostaa puuttuvan yhteyden alueelliselle pyöräilylle eikä risteä Töölönlahdenkadun bussiliikenteen eikä ratapihan jalankulun kanssa. Silta liittyy itäpäässä luontevasti maaston muotoihin ja nykyisiin reitteihin ja antaa linjauksellaan tilaa rautatieaseman yhteyteen suunnitellulle hotellille. Länsipäässä se laskeutuu loivana Sanomatalon edustalle kohti sekä Baanaa että pohjoiseen johtavaa reittiä.

Sillan kansirakenteen kokonaisleveys on 6,5 metriä ja rakennekorkeus on noin 70 cm. Teräsrakenteinen päällysrakenne on esivalmistettuna nopeasti ja pienin haitoin asennettavissa ratapihan liikennöityjen raiteiden päälle. Junien ja niiden johtimien vaatima aukean tilan ulottuma (ATU) on kiskopinnasta sillan alapintaan 6,75 metriä. Radan sähköisten osien vaatima kosketussuojaus voidaan toteuttaa kosketussuojaseinänä tai lippana.

Siltakantta pitkin voi ajaa kevyellä kunnossapitokalustolla kuten Auroransiltaakin. Siltakanteen voidaan myös asentaa jäätymisen estävä lämmitys. Sillan länsipään rampin kaltevuus on 6,0 %, mikä täyttää esteettömyysvaatimuksen. Aiempien hankkeiden toteutuneisiin kustannuksiin pohjautuen arvioimme sillan kustannukseksi alle 10 miljoonaa euroa.

Perustelemme siltaratkaisun kokonaistaloudellisuutta näin:  

• Pyöräsilta on kustannustehokas ratkaisu sekä rakentaa että käyttää ja huoltaa. Siltaratkaisun suunnittelu- ja toteutuskustannukset ovat reilusti alle puolet tunnelin vastaavista kustannuksista.
• Rakennusaikainen häiriö vilkkaasti liikennöidylle ratapihalle on lyhyt ja työnaikaiset kustannusnousuvaraukset vähäisiä verrattuna tunnelivaihtoehdon rakentamisessa vaadittuun liikenteen keskeytykseen ja muihin mahdollisiin ongelmiin.
• Silta parantaa ajon sujuvuutta ja ympärivuorokautista käytettävyyttä tunneliin verrattuna. Se tarjoaa uuden mahdollisuuden myös jalankulkijoille. Silta mahdollistaa turvallisen Töölönlahdenkadun ylittävän ratkaisun sekä liittymisen Kaisaniemen puiston länsireunan kalliokumpareelle.
• Silta mahdollistaa paikan tarjoamien näkymien hyödyntämisen: ajo siltaa pitkin on elämys. Se yhdistää ratapihan jakamaa aluetta visuaalisesti ja tuo ilmeellään toiminnallista elävyyttä ratapihan kaupunkitilaan.
• Tunnelin rakentamiseen arvioidulla budjetilla voitaisiin ratapihan ylittävän sillan lisäksi rakentaa Siltasaareen suuntautuva kävely- ja pyöräilysilta. Tämä siltapari muodostaisi Kaisaniemen pyöräsillat, jotka voisivat olla ilmeeltään ja ratkaisutavaltaan sukulaisia. Näin saataisiin yhteys Baanalta aina Hämeentielle saakka.

Lisätietoja:

Jarkko Salmenoja, yksikönjohtaja, YIT Rakennus Oy, puh. 040 356 7057, jarkko.salmenoja@yit.fi

Terhi Tikkanen-Lindström, liiketoimintajohtaja, WSP Finland Oy, puh. 046 878 3130, terhi.tikkanen-lindstrom@wsp.com

Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2017 yhdistetty vuotuinen liikevaihtomme oli yli 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi