Välitodistukseen kiitettävä arvosana korona-ajasta ketterän johtamisen ja hyvän yhteishengen avulla

YIT Oyj Uutinen 29.11.2021 klo 09.00

Mobiilitestauksen pilotointi työmaalla oli luontevaa jatkoa YIT:n koronakoirakokeilulle.

Mobiilitestauksen pilotointi työmaalla oli luontevaa jatkoa YIT:n koronakoirakokeilulle.

YIT:n rakennustyömaat ovat pysyneet käynnissä koko korona-ajan ja uusiakin on aloitettu. Mitä koronasta selviäminen on vaatinut johtamiselta konserni- ja työmaatasolla?

Kun koronapandemia alkoi keväällä 2020, koko rakennusalalla pelättiin pahinta. Toisin kuitenkin kävi. Sen sijaan, että korona olisi pysäyttänyt rakentamisen, se haastoi rakennusalaa kehittymään

“Pandemia ei ole vielä ohi. Vaikka Suomessa rokotesuoja on hyvällä tasolla, on monimuotoisilla työmaillamme vielä ihmisiä, joilta suoja puuttuu. Koronatyö siis jatkuu edelleen, vaikka välitodistuksena antaisin yhtiöllemme kiitettävän arvosanan koronatorjunnasta.
Olemme iso yhtiö, jossa on ollut ja on edelleen koronatapauksia, mutta olemme olleet niskan päällä, pystyneet reagoimaan ja toimimaan nopeasti, mikä on säästänyt meidät isoilta katastrofeilta”, kertoo YIT:n työhyvinvointipäällikkö Salla Hälikkä. Hän on ollut alusta asti mukana YIT:n koronavalmiusryhmässä luomassa tilannekuvaa ja ohjeistuksia terveysturvallisuuden näkökulmasta. 

Onnistumista selittää Hälikän mukaan se, että koronavalmiusryhmä aloitti valmistautumisen, verkostojen rakentamisen ja isojen rakennusyhtiöiden yhteisen jäljitysmallin muodostamisen ajoissa. 

“Harvoin on tullut tilanteita, joihin meillä ei olisi ollut valmiina toimintamallia. Johto ja työntekijät ovat sekä konserni- että työmaatasolla sitoutuneet niiden noudattamiseen, joten olemme selvinneet hyvin tähän mennessä”, Hälikkä kertoo.

Ketterällä johtamisella linjauksista toimintamalleiksi

Korona-aika on ollut kriittinen paikka johtamiskulttuurille monessa yrityksessä. Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakasen mukaan se, miten yritystä on johdettu epävarman ajan ja muutosten yli, vaikuttaa johdon luottamukseen. Johtajan tehtävä on kriisiaikana tärkeä. 

“Vaikka johtaja tai esihenkilö ei tietäisi kaikkiin asioihin vastausta, hän voi hälventää epätietoisuutta luomalla avoimuutta ja yhteistä kokemusta sekä synnyttämällä luottamusta tulevaan”, Hakanen kertoo.

YIT:llä korona-aika on vaatinut muuttuvien viranomaissuositusten tarkkaa seuraamista sekä järjestelmällistä ja ketterää johtamista niin konserni- kuin työmaatasolla. 

“Johto on tehnyt nopeasti linjauksia ja päätöksiä valmiusryhmän valmistelujen pohjalta. Työmailta ja tuotannon johtamiselta korona-aika on vaatinut nopeaa reagointia ja uusien toimintamallien käyttöönottoa, missä ne ovat onnistuneet todella hyvin”, Hälikkä kertoo. 

Hyvä käsihygienia, kontaktien välttäminen, etätyösuositus sekä maskipakko. YIT:n näkyvimmät linjaukset ovat olleet hyvin samanlaisia koronaohjeita kuin muillakin yrityksillä. Niiden lisäksi tehtiin pienempiä, lähes päivittäisiä päätöksiä. Hälikän mukaan rakennusalan selkeästä linjajohdosta ja prosessimaisuudesta on ollut hyötyä pandemia-ajan viestinnässä. 

“Organisaatiomallissa on selkeät linjat, joissa tietoa jalkautetaan. Prosessimaisuus taas on vaatinut valmiusryhmältä sitä, että laadittavien ohjeiden on oltava selkeitä ja tarkkoja.”

Nopeampaa reagointia ja luovempaa otetta johtamiseen

Työmailla korona ei ole pysäyttänyt päivittäistä työtä, vaan muuttanut totuttuja työnkuvia ja tuonut niihin ylimääräisiä tehtäviä. 

“Kasvanut työkuorma ja muuttunut työympäristö edellyttävät esihenkilöiltä entistä helpompaa tavoitettavuutta sekä joustavampaa ja luovempaa otetta johtamiseen, tapahtui se sitten etänä tai paikan päällä”, kertoo YIT:n työpäällikkö Juuso Rapeli, joka johtaa rakennusprojekteja ja toimii projektitiimien eli työmaahenkilöiden esihenkilönä.

Erityisesti hankkeissa, jotka ovat alkaneet ennen koronaa, viruksen torjunnan vaatimia erityistoimia ei voitu huomioida alkuperäisissä työmaa- ja projektisuunnitelmissa. 

“Tämä on vaatinut ennen kaikkea projektihenkilöstöltä nopeaa reagointia ja luovuutta sekä kaikkien projektilla työskentelevien turvallisuuden takaamiseksi tiettyä kurinalaisuutta ja jämäkkyyttä”, Rapeli kertoo.

Hyvä esimerkki nopeasta reagoinnista ja luovuudesta on Rapelin johtamalla Helsingin Koskelan asuntotyömaalla toteutettu nopea mobiilitestaus, jonka avulla päästiin koronatartuntaketjujen jäljille. Löydetyt tartuntatapaukset edellyttivät projektijohdolta nopean päätöksen sulkea työmaa, jotta mahdolliset altistumiset ja tartuntaketjut saatiin rajattua mahdollisimman vähäisiksi.

“Kiitos kuuluu projektihenkilöstölle, jotka vastaavan työnjohtajan johdolla heittäytyivät heti täysillä mukaan”, Rapeli kertoo.

Rakentaminen on joukkuepeliä

Korona-aika on vaatinut myös yksittäisiltä työntekijöiltä paljon uusien työskentelytapojen opettelua ja jatkuvasti päivittyviin ohjeistuksiin mukautumista. Rapelin mukaan hyvät projektitiimit ja niiden yhteishenki ovat olleet niin korona-aikana kuin sitä ennen suurten rakennusprojektien onnistumisen peruspilareita.

“Rakentaminen on joukkuepeli, jossa on tärkeää löytää oikeat henkilöt oikeisiin rooleihin. Silloin työ voidaan toteuttaa motivoituneesti tiimityönä, toinen toisiamme kannustaen”, Rapeli sanoo.

Hakanen kertoo, että työyhteisön merkitys on ymmärretty monessa yrityksessä korona-aikana entistä paremmin. Työyhteisön merkitystä sivuttiin myös YIT:n toteuttamassa Vuosi nolla -selvityksessä, jossa Hakanen oli mukana asiantuntijana.

“Monessa työssä perinteinen yhteisöllisyys on tullut haastetuksi. Monenlaisten turvasääntöjen vuoksi ei olla pystytty yhtä rikkaaseen vuorovaikutukseen kuin aiemmin. Porukkaan kuulumisen kokemus ja työyhteisöön samaistuminen on erittäin vahva tekijä, joka ennakoi työn mielekkyyttä, lojaalisuutta työnantajalle ja hyvää työsuoritusta”, Hakanen kertoo.

Rapelin mielestä hyvä työympäristö ja -yhteisö on olennainen osa työviihtyvyyttä. Myös parhaat muistot hankkeista kohdistuvat usein ihmisiin. 

“Tahdon omalla johtamisellani mahdollistaa hyvän ja viihtyisän työympäristön kaikille, sekä nykyisille että myös tuleville YIT:läisille”, Rapeli summaa.

Lisätietoja:
Salla Hälikkä, työhyvinvointipäällikkö, YIT Oyj, puh. 050 599 4574, salla.halikka@yit.fi 
Johanna Savolainen, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 044 305 4594, johanna.savolainen@yit.fi 


YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen kaupunkikehittäjä ja rakennusyhtiö. Tavoitteenamme on luoda entistä kestävämpiä, toimivampia ja vetovoimaisempia kaupunkeja ja elinympäristöjä. Kehitämme ja rakennamme asuntoja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Olemme myös vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja. Omistamme kiinteistöjä yhdessä kumppaneidemme kanssa, mikä tukee merkittävien kehityshankkeidemme toteuttamista. Tarjoamme asiakkaillemme myös kiinteistöjen arvoa parantavia palveluita. Työllistämme noin 7 400 ammattilaista kymmenessä maassa: Suomessa, Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Vuoden 2020 liikevaihtomme oli noin 3,1 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi