Raitiovaunun renessanssi

Yli 200 vuotta vanha keksintö on tänään ajankohtaisempi kuin koskaan. Tyylikäs, turvallinen ja ekologinen raitiovaunu on paljon enemmän kuin pelkkä tehokas joukkoliikenneväline.

Se on sivistyneempi kuin linja-auto – hiljainen ja elegantti. Se ei keiku, ikkunat eivät ole huurussa ja tungoskaan ei käy ahdistavaksi. Se on herrasmiesmäinen tapa matkustaa. Näin luonnehtii raitiovaunuja EVAn johtaja ja vannoutunut ratikkafani Matti Apunen. 

Apunen ei ole mielipiteensä kanssa yksin. Raitiovaunu kasvattaa suosiotaan kaikkialla maailmassa. Eikä ihme."Kun ratikkalinjasto on oikein suunniteltu ja toteutettu, vaunu saapuu aina, kun asiakas sitä tarvitsee. Aikatauluja ei tarvitse tuijottaa. Se on aidosti toimivaa joukkoliikennettä", huomauttaa Apunen. 

Luotettavaa matkaa

YIT:n yksikön johtaja Jarkko Salmenojan mukaan yksi raitiovaunun suosion syistä on juuri sen luotettavuus pyörillä kulkeviin kulkuneuvoihin verrattuna.
"Omalla esteettömällä väylällään kulkeva raitiovaunuverkosto tarjoaa liikkumisen vapautta. Aikataulut pitävät, sillä ruuhkat ja muut liikenteen häiriötekijät harvoin hidastavat matkantekoa."

Luotettavuus mahdollistaa tiheät vuorovälit. Lisäksi lähes joka kaupungissa raitiovaunulla on etuajo-oikeus. Näin ollen se on nopea liikkumismuoto. Myös raitiovaunun välityskyky ja kapasiteetti ovat huippuluokkaa. Yksi raitiovaunu korvaa kolme bussia. Se mahdollistaa sujuvan syöttö- ja liityntäliikenteen ja nopeuttaa keskustassa liikkumista. Raitiovaunu vapauttaa ydinkeskustan katuja tilaa vieviltä linja-autoilta. Hiljainen raitiovaunu on miellyttävä myös korville. 

"Lisäksi liikenteen suoritteeseen eli kuljettuihin henkilökilometreihin nähden raitiovaunu on edullinen", huomauttaa Salmenoja.

Raitiovaunu on ylivoimainen vaihtoehto myös ympäristön kannalta. Päästötön raitiovaunu ohittaa ympäristömyönteisyydessään jopa sähkömoottorein varustetut bussit: sen energiankulutus ja haitalliset ympäristövaikutukset ovat pienempiä.

Kaupungin vetovoimaväylä

Ihmislähtöisiin elinympäristöihin pureutuvaa AaltoLiving+ tutkimusohjelmaa johtavan Mikko Särelän mukaan toimiva joukkoliikenne on yksi vetovoimaisen ja viihtyisän kaupungin peruspaaluista. Suuri osa joukkoliikenteen kustannuksista muodostuu nyt palvelun tarjoamisesta harvaan asutuilla alueilla. Tulevaisuudessa robotaksit ja muut kuskittomat ajoneuvot korvaavat näillä seuduilla muut joukkoliikennevälineet. Joukkoliikenteen tehtäväksi jää liikuttaa mahdollisimman paljon ihmisiä paikasta toiseen mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti. Tämä kehitys kasvattaa väistämättä raitiotien suosiota. Kaukaa viisaat kaupungit investoivatkin nyt Särelän mukaan kapasiteettiin ja tehokkuuteen. 

"Joukkoliikennehankkeita suunniteltaessa keskeistä on, kuinka paljon ne parantavat paikkojen saavutettavuutta. Mihin kannattaa rakentaa asuntoja ja työpaikkoja?"

Yhä useampi haluaa asua kaupungissa ja mieluiten lähellä keskustaa. Pullonkaulana on pula kohtuuhintaisista asunnoista. Raitiotiellä on tämän haasteen ratkaisemisessa tärkeä rooli. Se mahdollistaa tehokkaan maankäytön ja kaupunkirakenteen tiivistämisen tavalla, joka hyödyttää kaikkia osapuolia. YIT:n Salmenoja muistuttaa, että on monin verroin kalliimpaa rakentaa uudelle alueelle, kuin tiivistää olemassa olevaa kaupunkirakennetta. Euroopasta löytyy kymmeniä kaupunkeja, jotka ovat ottaneet viime vuosina raitiotien käyttöön. Vähintään yhtä monta hanketta on vireillä. Suomessa raitiotielinjastoja suunnitellaan parhaillaan Espoossa, Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Euroopasta saadut kokemukset ovat positiivisia. Käyttäjät ovat ottaneet kulkumuodon innostuneesti vastaan ja asiakasmäärät ovat jopa ylittäneet odotukset. Esimerkiksi Norjan Bergenissä, Iso-Britannian Nottinghamissa ja Ranskan Reimsissä raitiotiet ovat vauhdittaneet rakentamista ja nostaneet kiinteistöjen arvoa linjan lähialueilla. Lisäksi raideliikenne on tuonut alueen yrityksille uusia asiakkaita.

"Raitiotie on paitsi tehokas joukkoliikennemuoto, myös kaupunkikehityshanke. Raitiotiet ovat kaupungin myönteisiä kehityskäytäviä", summaa Salmenoja.

Tampereen raitiotiehanke ratkaisevassa vaiheessa

Tampereen raitiotien suunnitteluun perustettu allianssiryhmä valmistelee parhaillaan ehdotusta linjastosta ja toteutuksesta. Allianssin kuuluvat Tampereen kaupunki, VR-Track, YIT, Pöyry ja Ratatek.

"Raitiotie tuo uusia asuinalueita tehokkaan joukkoliikenteen piiriin ja helpottaa tukkoisen keskustan ruuhkia. Nyt suunniteltava linjasto on vasta ensimmäinen osa", toteaa Tampereen kaupungin tilaajapäällikkö Risto Laaksonen.

Eteläisestä Hervannan kaupunginosasta ydinkeskustan halki Lielahden läntiseen kaupunginosaan kulkevan linjan varrella asuu yli 65 000 asukasta ja sijaitsee 55 000 työpaikkaa. Kaupungin asukasluku kasvaa 2000:lla vuodessa. Reitin rakentamattomia ympäristöjä ollaan kaavoittamassa asunnoiksi.
"Maankäyttö on optimaalinen. Asuntojen lisäksi linjan varrella on työpaikkoja, korkeakouluja ja keskussairaala", Laaksonen huomauttaa. 

Tampereen raitiotiehanke eroaa huomattavasti Helsingin raitiovaunujärjestelmästä. Tampereella suurin osa ratikkakiskoista kulkee irrallaan muusta liikenteestä, omilla väylillään. Kyseessä onkin pikemminkin metron ja ydinkeskustaratikan hybridi. Hankkeen alustava kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa. Allianssin suunnitelman on määrä olla valmis ensi vuoden elokuussa. Lokakuussa 2016 kaupunginvaltuusto tekee lopullisen päätöksen raitiotien rakentamisesta. Hankkeen toteutus edellyttää, että valtio lähtee mukaan rahoittajaksi 30 prosentin osuudella. Eduskunnan budjettipäätös saadaan sekin ensi vuoden aikana. Edellinen hallitus antoi vahvan tukensa kaupunkiraitiotiehankkeelle osana Tampereen liikennejärjestelmän, maankäytön ja tonttipolitiikan kehittämistä. Mikäli päätös on myönteinen, raitiotie voidaan ottaa käyttöön vuonna 2021.