Paikalliset sivut:
YIT Group
06.11.2019 08.00 CET
  • Uutiset

”Kaupunkien kannattaa rakentaa ympäristöjä ja liikennejärjestelmiä, jotka eivät ole riippuvaisia autoista”

YIT OYJ Uutinen 6.11.2019 klo 09:00 

Kestävät kaupunkiympäristöt 2019.jpg

Kestävät kaupunkiympäristöt 2019

Jeff Kenworthy – Frankfurtin ammattikorkeakoulun kestävien kaupunkien professori – on tutkinut kaupunki- ja liikennesuunnittelua 40 vuoden ajan. Hän kertoo näkemyksistään YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt -tapahtumassa Helsingissä 12. marraskuuta. Tiedustelimme, mitkä ovat Kenworthyn puheenvuoron avainviestit sekä ennakkotunnelmat tapahtumasta.

1. Opetat tällä hetkellä kursseja ja ohjaat jatko-opiskelijoita kestävien kaupunkien suunnitteluun keskittyen liikenneasioihin ja erityisesti riippuvuuteen autoista. Millaisin ​​odotuksin tulet Kestävät kaupunkiympäristöt -tapahtumaan?

Olen tutkinut kaupunkien ja liikenteen suhdetta vuodesta 1978. On tärkeää jatkaa tällaisen tutkimuksen tekemistä, mutta minulle on vielä tärkeämpää nähdä tutkimuksiin pohjaavat linjaukset toteutettuina kaupungeissa.

Kaupungeilla on monia haasteita, jotka vaikuttavat sekä paikallisesti että maailmanlaajuisesti. Meidän täytyy muuttaa tapaa, jolla teemme kaupunkikehitystä ja kehitämme kaupunkijärjestelmiä. Siihen ei tarvita ”rakettitiedettä” vaan määrätietoista yhteistyötä hyvien ideoiden toteuttamiseksi. Siksi haluan olla vaikuttamassa todellisiin muutoksiin kaupungeissa.

Tällaisissa tapahtumissa yksityinen sektori, hallintosektori ja yhteisöt kykenevät kohtaamaan ja keskustelemaan käytännön muutoksista, jotka edistävät meidän kaikkien elämänlaatua. Näiden muutosten pitäisi myös auttaa suojelemaan paikallista ja globaalia ympäristöä, josta me kaikki olemme riippuvaisia. Toivon, että päivän päätteeksi kaikki ymmärtävät vähän paremmin, miten kaupunkikehitys ja fiksut liikennejärjestelmät auttavat luomaan parempia kaupunkeja.

Minun mielestäni tällaiset tapahtumat luovat toivoa tulevasta. Ihmisten aikaa ja energiaa ei kannata käyttää yksinomaan sen murehtimiseen, kuinka vaikeaa muutos on.

2. Puheenvuorosi käsittelee liikennekeskeistä kehittämistä, raideyhteyden merkitystä sekä autoriippuvuuden lopettamista kaupungeissa. Voisitko antaa pari makupalaa tärkeimmistä viesteistäsi?

Kaupunkien tulisi rakentaa ympäristöjä ja liikennejärjestelmiä, jotka eivät ole riippuvaisia ​​autoista. Tämä edellyttää, että alueista tehdään riittävän tiheitä ja maankäytöltään monipuolisia, jotta lyhyet matkat voi näppärästi liikkua kävellen tai pyörällä. Kaupunkikehittämisessä tulisi myös suunnitella alueille riittävästi ”kriittistä massaa”, joka perustelee panostukset laadukkaaseen ja vuoroväleiltään tiheään julkiseen liikenteeseen. Julkinen liikenne tarvitsee varrelleen työpaikka- ja asukaskeskittymiä.

Kaupungeissa tulisi olla useita elinkelpoisia keskuksia, jotka on suunniteltu vähintään yhtä paljon kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kuin autoilun ehdoilla. Tällainen suunnittelu ​​johtaa monikeskuksiseen kaupunkikehitysmalliin, joka voi muun muassa auttaa kehittämään verkostomaisia julkisen liikenteen järjestelmiä. Ne tarjoavat mahdollisuuden liikkua kätevästi ja nopeasti mihin tahansa suuntaan kaupungissa – ei pelkästään keskustasta lähiöön ja takaisin.

Mallin onnistumisen kannalta on kriittistä, että kiinnitämme koko ajan tarkkaa huomiota kaupunkisuunnittelun laatuun sekä julkisten alueiden viihtyvyyteen, houkuttelevuuteen, turvallisuuteen ja elinvoimaan. Julkiseen liikenteeseen luottavassa kaupungissa on myös mahdollista rajoittaa uuden tiekapasiteetin laajentamista ja pysäköintipaikkojen määrää. Lisäksi tarvitaan usein joitain ruuhkamaksujen muotoja, jotta hallitsemattoman auton käytön korkeita yhteiskunnallisia kustannuksia voidaan paremmin heijastaa takaisin auton käyttäjiin.

Tähän päästään vain, kun kaikki poliittiset suuntaviitat osoittavat kohti samaa tavoitetta. Hallituksen, yksityisen sektorin ja yhteisöjen tulisi työskennellä yhdessä luodakseen kumppanuuksia, jotka saavat muutoksen tapahtumaan.

3. Kuinka tärkeä aihe kiskoliikenne mielestänne on Suomen kaupunkien kestävälle kehitykselle?

Raideliikenteen on osoitettu vauhdittavan monia kaupunkien tavoittelemia muutoksia sekä yleisesti että Suomessa. Raiteiden ympärille suunnitelluissa kaupungeissa käytetään eniten julkista liikennettä ja myös kävellään ja pyöräillään enemmän. Lisäksi niillä on vähemmän päästöjä, vähemmän liikenteen aiheuttamaa energiankulutusta ja vähemmän liikennekuolemia kuin kaupungeissa, joissa raidejärjestelmä on heikko tai joukkoliikenne perustuu vain linja-autoihin.

Rautatiet ja kiskoyhteydet tarjoavat asemien ympärille vahvat kiinnityspisteet, joiden varaan kaupunkien tarvitsemat elinkelpoiset kaupunginosakeskukset voidaan perustaa. Yrityksetkin sijoittuvat ja investoivat mieluummin kiskoliikenteen varrelle, koska silloin julkisten liikenneyhteyksien katsotaan pysyvän alueella myös jatkossa.

Myös bussit ovat julkiselle liikenteelle tärkeitä. Olemme havainneet, että kaupungeissa, joissa raideliikenne on vahvaa, linja-autojakin käytetään asukasta kohden jopa enemmän kuin kaupungeissa, joiden julkinen liikenne perustuu vain busseihin.

4. Kestävät kaupunkiympäristöt -tapahtuma on myös hyvä paikka verkostoitumiseen. Mistä aiheista haluaisit erityisesti keskustella vieraiden ja muiden puhujien kanssa?

Se, miten meidän on yleisesti ottaen kehitettävä kaupunkeja kestävämpään suuntaan, on yleensä selkeämpää kuin se, miten tämä käytännössä toteutetaan eri kaupungeissa. Mielestäni on erittäin tärkeää oppia ymmärtämään eri kaupunkien erilaiset tilanteet ja etenkin kaupunkien poliittiset ja johtamiseen liittyvät näkökohdat. Niillä on paljon merkitystä tutkittaessa ja määriteltäessä, miten havaitaan ja käsitellään uusia ideoita tai muutoksia normaaliin toimintaan.

Vaikka kaupungit ovat erilaisia, kokemusten vaihdosta on aina hyötyä. Siksi tarvitaan projekteja, jotka nostavat esiin uusia positiivisia tapoja toteuttaa kaupunkikehitystä ja julkaista liikennettä. Olisi mielenkiintoista keskustella, miten näitä asioita viedään eteenpäin Helsingissä ja muissa Suomen kaupungeissa.

YIT:n Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaari järjestetään tänä vuonna 12.11.2019 jo seitsemättä kertaa. Tämän vuoden teema on ”Mistä on kestävät kaupungit tehty?”
Seminaarissa julkaistaan myös 
Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrin tulokset.
Tänä vuonna toista kertaa toteutettavan barometrin tavoite on selvittää, millaisia kaupunkiympäristöjä Suomessa arvostetaan ja halutaan kehittää.
Kaupunkien kehittäminen on YIT:n strategian ja liiketoiminnan ytimessä. 

Lisätietoja:
Johanna Savolainen, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 044 305 4594, johanna.savolainen@yit.fi  

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 oikaistu pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,2 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä www.yitgroup.com/fi  

Lähetetään...