Paikalliset sivut:
YIT Group
14.02.2019 06.00 CET
  • Uutiset

Asunnon ostaja haluaa nyt muuttovalmiin kodin

YIT OYJ Uutinen 14.2.2019 klo 07:00

YIT Koti.jpg

YIT Koti

Aiemmin asuntomarkkinoilla etsittiin “remontoijan unelmaa”, nyt halutaan uusi asunto ja helppoa asumista.
Miksi erityisesti Y-sukupolven nuoret ovat kiinnostuneita uusista asunnoista?

YIT:n syksyllä toteuttamassa Kestävät kaupunkiympäristöt 2018 -barometrissa* kävi ilmi, että asunnon iällä on suuri merkitys Y-sukupolven nuorille. 18–35-vuotiaista vastaajista 60 prosenttia asuu mieluiten uudessa kodissa, kun taas vain 19 prosenttia suosii vanhaa asuntoa, joka henkii historiaa. Sama viehätys uuteen on havaittavissa myös työtiloissa: 60 prosenttia 18–35 vuotiaista työskentelee mieluummin uudessa toimitilassa.

Myös asuntomarkkinoilla on huomattu, että nuorten kiinnostus uusiin asuntoihin on lisääntynyt. Huoneistokeskuksen uudisasuntomyynnistä vastaava asiakkuusjohtaja Tarja Hagman kertoo yhdeksi syyksi sen, että Y-sukupolven nuoret ovat tottuneet parempaan kuin heidän vanhempansa.

“Moni aloittaa omillaan asumisen uudesta vuokra-asunnosta, joten kun lähdetään ostamaan ensimmäistä omaa asuntoa, ei välttämättä enää halutakaan vanhaa asuntoa”, Hagman kertoo.

Hagmanin mukaan nuoret myös arvostavat uusien asuntojen tehokasta tilankäyttöä sekä sitä, että kaikki on uutta ja toimii.

Mutta mikä on perimmäinen syy siihen, miksi uusia asuntoja halutaan?

Uuden asunnon hyödyt ymmärtää vasta, kun on asunut sellaisessa

Tehokkaat energiaratkaisut, toimiva pohja, ei huolta tulevista remonteista. YIT:n asumisen kehitysjohtaja Marko Oinaksen mukaan uuden asunnon hyödyt ymmärtää usein vasta, kun on asunut sellaisessa tai törmännyt vanhan asunnon haasteisiin. Esimerkkinä hän mainitsee hyvän äänieristyksen.

“Olemme jopa saaneet kommenttia siitä, miten uudessa kerrostaloasunnossa voi olla näin hiljaista.”

Pohjan parempi toiminnallisuus on Oinaksen mukaan yksi tärkeimmistä syistä valita uusi asunto: jopa 5–10 neliötä pienempi uusi asunto saattaa tarjota saman toiminnallisuuden kuin vanha.

Myös mahdollisuus tehdä muutostöitä on selkeä vetovoimatekijä. Kun asunto ostetaan rakennusvaiheessa, muutoksia voi toteuttaa helposti ja edullisesti. Tällöin asuntoon voi valita mieluisia materiaaleja sekä kiinteitä kalusteita, joilla voi varmistaa oman tyylin mukaiset ratkaisut. Rakennusvaiheessa asuntoon on mahdollista tehdä isompiakin muutoksia. Oinas mainitsee esimerkkinä saunan muuttamisen muuhun käyttötarkoitukseen, kuten vaatehuoneeksi tai lisätilaksi makuuhuoneeseen.

Putkisaneeraus on jo melko kulunut peikko, jolla vanhan asunnon ostajia pelotellaan. Oinas kuitenkin muistuttaa, että julkisivu-, katto-, parveke-, salaoja-, sähkö- ja piharemonteista voi tulla nopeasti todellisuutta, vaikkei niitä olisi ollut kirjattuna suunnitelmiin vielä ostohetkellä. Uudessa asunnossa taas ei ole korjausvelkaa eikä uhkaa suurista ja kalliista remonteista.

Oinas myös muistuttaa, että uudessa asunnossa on asuntokauppalain mukainen 10 vuoden virhevastuu.

“Se tieto antaa aika monelle vapauden hengittää”, Oinas summaa.

Rakentamisen määräykset parantavat asumisen laatua

Oinaksen mukaan nuorilla asunnonostajilla on usein liian romanttinen kuva vanhasta asuntokannasta ja päätöksentekoa ohjaa enemmän neliöhinta kuin saatava elämänlaatu.

“Usein ei ymmärretä, millaisilla määräyksillä ja tietämyksellä vanhat taloyhtiöt on suunniteltu”, Oinas sanoo.

Rakentamismääräykset ovat muuttuneet ja parantuneet asiakkaan kannalta huimasti vuosien aikana. Askel- ja portaikkoäänten, ilmanvaihdon, paloturvallisuuden sekä tietoliikenteen parannukset vaikuttavat suuresti asumisen laatuun ja asunnon energiatehokkuuteen.

“Jo 10 vuotta vanha rakennus on tehty aivan eri määräyksillä kuin tällä hetkellä”, Oinas lisää.

Pelastavatko mummot maailman?

Kestävät kaupunkiympäristöt 2018 -barometrissa nousi esiin myös se, että vanhemmat naiset ovat selvästi valmiimpia ilmastonmuutoksen torjuntaan ja kestävään kaupunkikehitykseen. Myös miehillä näiden merkitys näyttää kasvavan iän myötä. Esimerkiksi 92 prosenttia 65–75-vuotiaista naisvastaajista olisi valmis muuttamaan valaistuksen energiaa säästäviksi LED-valoiksi, 90 prosenttia edistämään jätteiden kierrätystä ja 81 prosenttia suosimaan vähähiilistä rakentamista.

YIT:n asumisen kehitysjohtaja Marko Oinas, pelastavatko mummot maailman?

”Ympäristötietoisuus kasvaa onneksemme monessakin ikäryhmässä. Asumisen esteettömyys, terveellisyys sekä energiatehokkuus korostuu vanhemman ikäpolven asumistoiveissa”, Oinas kertoo.

Kaupungistuminen, kaupunkirakenteen tiivistyminen ja jo olemassa olevan rakennuskannan vanheneminen lisäävät tarvetta kaupunkikehitykselle ja täydennysrakentamiselle. Helsingin Lauttasaaressa sijaitsevan Lauttiksen tyyppiset, kaupunkiasumisen, liikkumisen ja palvelut yhdistävät hankkeet ovat olleet viime vuosina yhä suositumpia. Lue lisää kaupunkiasumisen hyödyistä. 

Uuden asunnon ostaja – tutustu myös näihin:

       Uuden kodin ostamiseen liittyy monta selvitettävää asiaa – mitä uuden asunnon ostajan on hyvä tietää? 

       Kuinka hyvin hallitset asunnon ostamisen perusteet? Testaa tietosi asunnonostajan koulussa 

       Nappaa talteen vinkit asunnon ostoon 

       Asunnon ostajan opas: 13 askelta uuteen kotiin 

*Kestävät kaupunkiympäristöt –barometri toteutettiin ensimmäistä kertaa syksyllä 2018. Barometrin tavoite oli selvittää, millaisia
kaupunkiympäristöjä Suomessa arvostetaan ja halutaan kehittää. Kysely oli suunnattu seuraavien kahdeksan kaupungin asukkaille: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä ja Kuopio. Aineistonkeruu toteutettiin CINT Ab:n ylläpitämällä nettipaneelilla 11.-18.10.2018. Vastaajia oli 1 003. Otos edustaa tutkittujen kaupunkien 18–75-vuotiasta väestöä iän, sukupuolen ja kaupunkien koon suhteen. Barometrin tuloksista ja kaupunkikehittämisen teemoista keskusteltiin
YIT:n 1.11.2018 jo kuudetta kertaa järjestetyssä Kestävät kaupunkiympäristöt -seminaarissa. YIT:lle kaupunkien kehittäminen on strategian ja liiketoiminnan ytimessä.

Lisätietoja:
Marko Oinas
, Asumisen kehitysjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 506 7430, marko.oinas@yit.fi
Johanna Savolainen
, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 044 305 4594, johanna.savolainen@yit.fi 

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja ja asumisen palveluja sekä toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa lähes 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2018 pro forma -liikevaihtomme oli noin 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi 

Sulje
Lähetetään...