Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri
Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri 2025
Barometri keskittyy kaupunkilaisten näkemyksiin viihtyisästä ja toimivasta kaupunkiympäristöstä.
Millaisia järjestelyjä työpaikoilla on hybridi- ja etätyöetätyöhön ja millaisia ovat työntekijöiden odotukset?
Puolet päätetyötä tekevistä tekee hybridityötä, viidennes työskentelee kokoaikaisesti etänä ja kolmannes jatkuvasti läsnätyötä.
Etätyöhön on tullut aiempaa enemmän rajoituksia ja yhä useampi (49 %) työnantaja on linjannut, että toimistolla tulee olla läsnä tietty määrä päiviä viikossa. Viikoittain useita päiviä etätöitä tekevien osuus onkin vähentynyt vuodesta 2023. Tuolloin 53 % päätetyötä tekevistä teki 3–5 päivää viikossa etätyötä, kun nyt etätyötä tekee yhtä usein 46 %.
Alle puolet (46 %) päätetyötä tekevistä arvioi, että toimistolla on varattu työpiste kaikille tai lähes kaikille työntekijöille.
Työntekijöiden asenne etätyöhön ei ole juurikaan muuttunut: Edelleen valtaosa (73 %) päätetyötä jatkuvasti tekevistä toivoo, että he voivat jatkossa itse määritellä, milloin ja missä työnsä tekevät.
Etätöitä viikoittain tekevät ovat selvästi aiempaa tyytyväisempiä kotona olevaan työtilaansa. 67 % viikoittain etätyötä tekevistä vastaajista sanoo olevansa tyytyväisiä kotonaan olevaan etätyötilaan. Sinkut ja lapsiperheelliset ovat nyt lähes yhtä tyytyväisiä työtilaansa kuin aikuistaloudessa asuvat
Mitä toimistotyöntekijät odottavat työpaikaltaan?
Nykyisen toimiston ja työntekijöiden ”ihannetoimiston” välillä on selviä eroja: Moni päätetyöntekijä panostaisi nykyistä enemmän sisäilman laatuun, kohtuuhintaiseen lounaaseen ja työnantajan tarjoamaan joukkoliikennelippuun. Työpisteiden säädettävyys on toista kertaa peräkkäin toivotuin asia ihannetoimistossa. Omaa työhuonetta kaipaavia on hieman aiempaa vähemmän ja sähköpyörän houkuttelevuus työsuhde-etuna on puolittunut.
Paljon etätöitä tekevät panostaisivat aiempaa enemmän laadukkaisiin työvälineisiin, säädettäviin työpisteisiin sekä viihtyisiin kohtaamispaikkoihin.
Naisille, yksinasuville ja aikuistaloudessa asuville työpaikan sijainnissa tärkeintä on se, että sinne pääsee helposti julkisilla liikennevälineillä, kun taas miehille ja lapsiperheille tärkeintä on sujuva pääsy autolla.
Toimiston ekologisuuteen liittyvissä asioissa päätetyöntekijät arvostavat eniten kierrättämistä, julkisia liikenneyhteyksiä ja ruokahävikin minimoimista.
Työkaverit tulevat paremmin tutuiksi ja vasta-aloittaneiden sisäänajo osaksi tiimiä onnistuu paremmin toimistolla kuin etätyössä. Tätä mieltä on valtaosa toimistotyötä tekevistä.
Työtilojen toimivuus toimistolla ja kotona jakaa mielipiteitä. Erityisesti naiset ja yli 35-vuotiaat pitävät haasteena työhön keskittymistä toimistolla.
Hybridityötä tekevien mielestä kaikki nykyaikaiset toimistoratkaisut (kuten monipuoliset kokoustilat, ihmisten kohtaamiseen tarkoitetut yhteiset alueet, erilliset tiimityöskentelyalueet sekä lounasravintola) ovat yhteisöllisyyden kannalta tärkeitä.
Asumismuotojen arvostukset
Omistusasunto koetaan taloudellisesti houkuttelevammaksi kuin vuokra-asunto: 39 % haluaa asua omistusasunnossa ja 26 % vuokra-asunnossa 2–5 vuoden sisällä. Vuokra-asumisen etuina pidetään helppoutta ja joustavuutta (48 %), kun taas omistusasumista arvostetaan pysyvyyden, sijoitusmahdollisuuden ja varallisuuden kasvun vuoksi (52 %, 41 %, 36 %). Lisäksi 34 % omistusasujista valitsee asumismuodon voidakseen vaikuttaa asunnon sisustukseen ja remontointiin. Kannastaan epävarmojen osuus on hieman kasvanut vuokra-asujien ja asumisoikeusasujien keskuudessa.
Huoli asumisen kustannuksista ja taloyhtiön päätöksistä
Huoli asumiskustannusten noususta on kasvanut. Suurin taloudellinen huoli on vuokralla asuvilla sekä niillä omistusasunnossa asuvilla, joilla on asuntolainaa suomalaisten keskimäärän verran (27 %) tai sitä vähemmän (26 %). Huoli energian hinnasta on vähentynyt viime vuoteen verrattuna 41 % (48 %), mutta sen sijaan yhä useampi kantaa huolta talon tulevista korjaustarpeista 35 % (27 %) ja isojen remonttien kallistumisesta 17 % (12 %). Laskeneesta korkotasosta huolimatta myös huoli lainakorkojen tasosta on kasvanut edelleen 20 % (15 %).
Kolmannes omistusasunnossa asuvista arvioi voivansa vaikuttaa taloyhtiön päätöksiin paljon tai melko paljon (33 %). 39 % katsoi voivansa vaikuttaa päätöksiin jonkin verran.
Miksi muutetaan?
Viimeisen kolmen vuoden aikana joka kolmas (35 %) on vaihtanut kotia; vuokralla asuvista puolet (50 %) ja omistusasujista viidennes (20 %).
Uusi koti hankitaan useimmiten elämäntilanteen muutoksen tai tilantarpeen vuoksi: 30 % mainitsi muuton syyksi muutoksen elämäntilanteessa tai perheen koossa, 29 % tarvitsi lisää tilaa ja 23 % muutti toiselle paikkakunnalle. 16 % halusi tasokkaamman, ja yhtä moni edullisemman asunnon.
Asunnon ostoaikeet
Yhdeksän prosenttia vastaajista suunnittelee uuden omistusasunnon hankintaa vuoden sisällä. Lapsiperheistä 21 % harkitsee asunnon ostoa tai vaihtoa samalla aikavälillä, joista 2 % kolmen kuukauden, 2 % kuuden kuukauden ja 5 % vuoden sisällä. 11 % lapsiperheistä harkitsee asunnon hankintaa kahden vuoden sisällä.
Miksi ostoaikeet ovat siirtyneet?
21 % suurkaupunkien asukkaista ja 35 % lapsiperheistä on viimeisen vuoden aikana harkinnut asunnon ostoa, mutta siirtänyt päätöstä. 38 % ostoa harkinneista vastaajista oli siirtänyt asiaa taloudellisista syistä, 27 % ei löytänyt sopivaa asuntoa, ja 18 % koki tämänhetkisen maailmantilanteen aiheuttavan liikaa epävarmuutta.
Taustaa tutkimuksesta
Kestävät kaupunkiympäristöt -barometrissa selvitetään suomalaisten toiveita kaupunkiympäristöjen kehittämisestä. Kahdeksatta kertaa järjestettyyn kyselyyn osallistui Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän ja Kuopion asukkaita. Tuloksia verrattiin aiempiin vuosien 2018–2024 tutkimuksiin. Aineisto kerättiin lokakuussa 2025 nettipaneelissa, ja tuhat vastaajaa edusti 18–80-vuotiaita tutkittavien kaupunkien asukkaita.