Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksen hillintä on yksi YIT:n strategisista tavoitteista

Rakennetun ympäristön käyttö ja rakentaminen kuluttavat noin puolet maailman luonnonvaroista ja vastaavat noin 40 prosenttia energian kulutuksesta. Kasvihuonekaasupäästöistä noin kolmannes syntyy rakennusten käytöstä ja rakentamisesta. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on keskeinen osa YIT strategiaa. Päivitimme ilmastotavoitteemme vuonna 2022 ja loimme hiilitiekartan päästöjen vähentämiseksi. Hiilitiekartta sisältää neljä toimenpidekokonaisuutta, jotka kattavat rakentamisen koko elinkaaren myynnistä ja suunnittelunohjauksesta hankintaan ja työmaatoimintoihin saakka.

Tavoittelemme pitkällä aikavälillä hiilineutraalia rakentamista läpi arvoketjun. Vuoteen 2030 mennessä olemme hiilineutraaleja omassa toiminnassamme (Scope 1-2) ja olemme vähentäneet päästöjä arvoketjussamme yli 30 % vertailuvuoteen 2019 nähden.

YIT:n ilmastotavoitteet 2030

Hiilineutraalius nettonolla wo otsikko.jpg

Oman toiminnan osalta olemme onnistuneet vähentämään päästöjä yli 51 % vuoteen 2019 verrattuna esimerkiksi siirtymällä alkuperäsertifioituun uusiutuvaan sähköenergiaan. Hiilineutraalius edellyttää siirtymistä päästöttömiin energialähteisiin myös kaluston ja omien kiinteistöjen lämmityksen ja viilennyksen osalta. Toimitusketjun toimijoita haastetaan mukaan konkreettisten päästövähennysten saavuttamiseksi. Rakennusmateriaalien osalta tämä koskee erityisesti betoni- ja terästuotteita. Tiekartta kattaa myös henkilöstön ympäristöosaamisen kehittämisen ja päivityksiä päätöksenteko- ja palkitsemiskriteereihin.

Huomioimme ilmastonmuutoksen myös riskien hallinnassamme. Syksyllä 2020 käynnistimme yksityiskohtaisen ilmastonmuutoksen riskejä ja mahdollisuuksia arvioivan selvityksen (TCFD), jossa arvioitiin kahta eri ilmastonlämpenemisskenaariota ja niiden aiheuttamia vaikutuksia YIT:n liiketoimintaan. Selvityksen perusteella tulemme kehittämään riskienhallintaamme edelleen.

HiilitiekarttaHiilitiekartta

Kasvihuonekaasupäästöt

Puolitamme oman toiminnan sekä omaperusteisten hankkeiden materiaalien CO2e-päästöt vuoteen 2030 mennessä (verrattuna vuoteen 2019).

Oman toiminnan päästöt sisältävät suoran ja epäsuoran energiankulutuksen päästöt (GHG-protokollan mukaiset Scope 1 ja 2), sekä toiminnastamme syntyvän jätteen sekä henkilöstön liikelentojen aiheuttamat päästöt (Scope 3). Omaperusteisten hankkeiden materiaalien päästöt sisältävät rakennuksen elinkaaren osiot A1-A3 sekä B4. Omaperusteiset hankkeet ovat YIT:n kehittämiä hankkeita, jotka rakennamme ja myymme itse.

YIT:n ilmastotavoitteiden raportoinnin laajuus

Vuonna 2020 onnistuimme vähentämään oman toiminnan päästöjä 21 % (tCO2e/liikevaihto milj. EUR). Päästövähennykseen vaikutti erityisesti uusiutuvan sähkön lisääminen tuotannossamme ja toimistoissamme Suomessa ja Norjassa. Lisäksi myös henkilöstön liikelennot vähenivät koronaviruspandemian vuoksi.

Omaperusteisten hankkeiden materiaalien osalta päästöt pysyivät lähes vertailuvuoden tasolla. Vuonna 2020 keskityimme kasvattamaan ymmärrystämme hiilijalanjälkilaskennasta sekä hiilijalanjälkeen vaikuttavista tekijöistä. Tutkimme muun muassa erilaisia materiaalivaihtoehtoja sekä teetimme useita lopputöitä eri materiaalivaihtoehtojen tuottamista päästöistä. Aloitimme vuonna 2020 myös kahden puumoduulikerrostalon rakentamisen Tampereella.

Lopputyöt ja hiilijalanjälkilaskenta ovat osoittaneet, että erilaiset betonituotteet ovat sekä päästökertoimiensa että määriensä vuoksi materiaalien päästövaikutusten kärjessä. Näiden tuotteiden päästövaikutusten pienentäminen tulee olemaan erityisen olennaista hankkeiden päästövähennystavoitteen saavuttamisessa. Betonin jälkeen - hankkeen suunnitteluratkaisuista riippuen - eniten päästöjä aiheuttavat teräkset ja raudoitukset, sekä erityyppiset eristeet ja esimerkiksi kipsilevyt. Tämä koskee erityisesti betonirunkoisia asuinkerrostaloja, joista laskentatuloksia on eniten. Muissa hanketyypeissä materiaalien päästövaikutusten suhteet voivat poiketa. Esimerkiksi raskaammassa teollisuusrakennuksessa rakenneterästä voi olla suhteessa enemmän, kun taas puurunkoisessa kerrostalossa muiden materiaalien vaikutus korostuu puutuotteiden hiilijalanjäljen ollessa tilavuusyksikköä kohden pienempi.

Syksyllä 2020 käynnistimme konserninlaajuisen tiekarttatyön päästövähennysten edistämiseksi lähivuosille. Tiekarttaa tullaan päivittämään säännöllisesti ja se tulee ohjaamaan työtämme päästöjen vähentämiseksi.

Kiinteistön hiilineutraali käyttö

Mahdollistamme omaperusteisten hankkeidemme hiilineutraalin lämmityksen, jäähdytyksen ja lämpimän veden.

Vuoden 2020 aikana aloitimme lähes 100 asunnon rakentamisen, jossa on maalämpö. Suunnittelemme maalämmön tuomista yhä useampiin hankkeisiimme tulevaisuudessa. Suuri osa rakennuksen käytönaikaisesta energiankulutuksesta koostuu juuri lämmityksestä. Maalämmön käyttö pienentää arviolta noin 50 % käytönaikaisen energian päästöistä. Lue lisää maalämpökohteistamme.

Hankkeiden hiilijalanjälkilaskennan raportointi

Laskemme kaikkien omaperusteisten hankkeidemme hiilijalanjäljen vuodesta 2020 eteenpäin. Hiilijalanjälkilaskenta auttaa meitä ymmärtämään, mistä materiaaleista ja eri tekijöistä kohteidemme päästöt syntyvät. Sen avulla voimme vertailla eri suunnitteluratkaisuja toisiinsa sekä suunnitella päästövähennyksiä. Hankelaskennan käynnistämisellä varaudumme lisäksi tulevaan, rakennusten hiilijalanjäljen arviointia koskevaan lainsäädäntöön. Suomessa käytämme laskentamenetelmänä senhetkistä Ympäristöministeriön rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmää ja muissa toimintamaissa EU:n komission Level(s)-laskentamenetelmää. Molemmat menetelmät perustuvat EN15978 - standardiin.

Pitkän aikavälin tavoitteiden asetannan jälkeen olemme kouluttaneet henkilöstöämme suunnitteluvaiheen hiilijalanjäljen laskentaan lähes kaikissa toimintamaissamme. Olemme myös käynnistäneet tuotantovaiheen tarkan laskennan automatisoinnin kehityksen.

Vuoden 2020 aikana laskimme elinkaaren hiilijalanjäljen suunnitteluvaiheen mallintavalla laskennalla 98 %:sta omaperustaisia hankkeitamme. Julkaisemme vuoden 2020 Suomen laskennan tulokset rakennustyyppikategorioittain.

Vuoden 2020 Suomen omaperusteisten hankkeidemme elinkaaren päästöt (kg CO2e/m2/vuosi) ovat keskiarvoisesti seuraavat:

Suomen omaperusteisten hankkeidemme elinkaaren päästöt.JPG

1) Suunnitteluvaiheessa tehtävä mallintava hiilijalanjälkilaskenta tuottaa tuotantovaiheen tarkkaan laskentaan verrattuna arviolta 10 % alemman päästötuloksen. 2) Suomen kansallisen rakennuksen vähähiilisyyden laskentamenetelmän kehitys on vielä kesken. Laskennassa on käytetty versiota 30.8.2019. 3) m2 tarkoittaa lämmitettyä nettoalaa, ja jakajana päästöille on käytetty 50 vuoden suunniteltua käyttöikää.

Aikaisemmat tavoitteetAikaisemmat tavoitteet

Kestävän kehityksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi

Julkaisimme vuonna 2019 pitkän aikavälin kestävän kehityksen tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Raportoimme vuosittain tavoitteiden edistymisestä.

Teema	Pitkän aikavälin tavoitteet	Mittarit	2021 tulokset
ILMASTONMUUTOKSEN HILLINTÄ
Päästöt	Puolittaa oman toiminnan ja omaperusteisten hankkeiden hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä	CO2 päästöt vuoteen 2019 verrattuna	Oma toiminta: – 17 % Omaperusteiset hankkeet: Päästöt vähenivät 1,6 % vuoteen 2020 verrattuna.
Hiilineutraali käyttö	Mahdollistaa omaperusteisten hankkeiden hiilineutraali lämmitys, jäähdytys ja lämmin vesi	•••	• Asumisessa varmistettiin 12 maalämpökohdetta, joiden avulla pystytään vähentämään 49 % lämmityksestä, jäähdytyksestä ja lämpimästä vedestä aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä koko elinkaaren ajalta tavanomaiseen kaukolämpökohteeseen verrattuna.
Raportointi	Raportoida omaperusteisten hankkeiden hiilidioksidipäästöt vuodesta 2020 alkaen	••• Raportoitujen hankkeiden lukumäärä	• 100 % tavoitteen hankkeista laskettu.

Lue myös nämä

Ympäristö

Pyrimme kaikessa toiminnassamme pienentämään ympäristölle aiheuttamiamme haitallisia vaikutuksia ja seuraamme edistymistämme säännöllisesti. Lue lisää täältä.

Vastuullisuuden johtaminen

Vastuullisuus on tärkeä osa YIT:n strategiaa. Lue lisää siitä, miten kestävän kehityksen ja yritysvastuun eri näkökulmat otetaan huomioon omassa toiminnassamme.