Työmaainsinöörillä on hankkeen langat käsissään

Arttu Äikäs innostui kaikenlaisesta rakentamisesta jo nappulaikäisenä. Maatilan töissä vasara pysyi kädessä pienestä pitäen ja mökkiä jos jonkinmoista riitti naputtelun kohteeksi. Lapsuuden arkkitehdin haave vaihtui AMK-insinööriopintojen aikana infrarakentamiseen, jonka laaja-alaisuus vei miehen mennessään.

”Infrassa kiehtovat ison projektin erilaiset osa-alueet ja monipuolinen tekeminen. Työnkuva on laaja ja työn etenemisen näkee päivittäin. Innostun myös haasteista ja että ne ratkotaan porukalla. Jokaiseen ongelmaan on olemassa ratkaisu”, sanoo Arttu.

Arttu, 28, on mieluisten haasteiden äärellä työmaainsinöörin tehtävässään Raide-Jokeri -hankkeessa. Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen yhdistävää pikaraitiotietä rakennetaan kuudessa eri lohkossa, ja koko hankkeen on tarkoitus olla valmis 2024.

Artun työ on lohkolla 3, sitä vetävän lohkopäällikön oikeana kätenä. Helsingin ja Espoon rajalta Tuusulanväylälle ulottuvassa seitsemän kilometrin pituisessa lohkossa riittää työsarkaa ja vastuuta.

”Koen, että pääsen vaikuttamaan asioihin paljon omalla työlläni. Aikataulujen, kustannusten ja päätöksiin vaikuttavan taustamateriaalin tulee olla kunnossa. Minulle on tärkeää, että saan vastuuta, mutta osaamiseeni myös luotetaan”, Arttu toteaa.

Kun rakennetaan keskellä kaupunkia ja vilkkaita väyliä, on huomioitavia sidosryhmiä ja tienkäyttäjiä paljon. Infrarakentamisessa Arttu pääsee katsomaan asioita sekä rakentajan että tienkäyttäjän silmin.

”Vaikka rakentamisesta aiheutuu tienkäyttäjille väliaikaista haittaa, poikkeusjärjestelyille on aina syynsä - tienkäyttäjien ja rakentajan turvallisuus, josta emme tingi”, sanoo Arttu.

Työturvallisuuteen suhtaudutaankin asian vaatimalla vakavuudella. Jutuntekohetkellä lohko 3:n työmaalla oli takana jo yli 300 tapaturmatonta päivää, mitä oli juhlistettu lounaan merkeissä kaikkien työmaalla toimivien työntekijöiden kanssa.

Oppi karttuu tekemällä ja kehittämällä

AMK-opintojen ensimmäisenä kesänä 2013 Arttu tuli harjoitteluun YIT:lle ja jäi sille tielle. Haalariharjoittelu näytti, miten itse työtä tehdään. Kesät työnjohtoharjoittelijana toivat oppia järjestelmistä ja aikataulutuksesta, ja harjoittelu tarjouslaskennassa avasi näkökulmaa hankkeiden talouteen.

”Nykyiselle työlleni on ollut valtavasti hyötyä, että pääsin harjoitteluiden aikana mukaan koko prosessiin alun tarjouslaskennasta aina tuotantoon asti”, kiittelee Arttu.

Raide-Jokerissa Arttu on työskennellyt Lohko 3:n käynnistymisestä tammikuusta 2019 lähtien. Jo ennen kuin hanke oli voitettu, kertoi Arttu organisaatiossaan haluavansa siihen mukaan.

”Mitä isompi projekti, sitä enemmän on ylpeänä katseltavaa projektin jälkeen, että tuossakin olen ollut mukana”, sanoo Arttu.

Kokeneemmat kollegat ovat olleet työuran aikana hyvänä tukena, mutta Arttu on aina myös halunnut itse ottaa asioista selvää ja oppia tekemällä.

”Tykkään kehittää itseäni. Jos joku ei mielestäni toimi, analysoin, miten pystyisin tekemään asian toisin. Pitää myös ottaa vastuu ja kysyä työkavereilta ja esimiehiltä, olenko tehnyt työni niin kuin pitäisi. Ilman palautetta ei voi kehittyä.”

Työporukka kuin perhe

Arttu pitää oman lohkonsa tiivistä työporukkaa pienenä perheenä. Parasta on, kun ympärillä on paljon ihmisiä ja asioita tapahtuu. Raide-Jokeri on hankkeena niin suuri, että jokainen lohko on jo itsessään mittava infrahanke. Arttu arvostaa hyviä työkavereitaan.

”Meillä on hauska porukka. Kaikki ovat sitoutuneita tekemään työnsä hyvin. Emme eksy sivuraiteille, vaan keskitymme hommaan ja viemme työt sovittuun maaliin.”

Koska Raide-Jokeri toteutetaan allianssihankkeena, on projektitoimistossa ollut tavallista hanketta enemmän väkeä. Suunnittelijat, tilaaja ja toteuttajat ovat samassa veneessä, tai tässä tapauksessa samoilla raiteilla. Yhteisiin tavoitteisiin päästään avoimella yhteistyöllä ja keskustellen. Tiivis yhteistyö kantaa, vaikka koronavirustilanne on toistaiseksi siirtänyt palaverit verkkoneuvotteluiksi.

Kavereiden ja yhdessä tekemisen tärkeys näkyy myös Artun vapaa-ajalla. Talvisin intohimoinen futsalin harrastaja kulkee kotomaisemiinsa Somerolle pelaamaan vanhojen kavereidensa kanssa. Mieluisaa tekemistä vapaa-ajalla on myös boulderointi, eli seinäkiipeily ilman erillisiä varmistusvälineitä.

Ei kahta samanlaista työpäivää

Vaikka työmaainsinöörin työssä ei kahta samanlaista päivää näe, on Artulle muodostunut työhön selkeä ruutiini. Lohkopäällikön kanssa pidetään yhteyttä tiiviisti. Sähköpostit Arttu tarkistaa heti ensimmäiseksi töihin tullessaan. Ripeä vastaaminen kysymyksiin vie asioita sujuvasti eteenpäin.

Arttu käy aikataulun kokonaisuudessaan läpi viikoittain, samoin kustannukset. Näin hankkeen eteneminen myös juurtuu hyvin mieleen. Iso osa työajasta kuluu palavereissa suunnittelijoiden ja työmaahenkilöstön kanssa, jotta suunnittelun aikataulut saadaan sopimaan yhteen tuotannon aikataulun kanssa ja oikeat suunnitelmat ovat valmiina silloin, kun niitä tarvitaan.

Työmaainsinöörin työtään Artun ei tarvitse tehdä yksin. Lohko 3:lla on yhteensä viisi työmaainsinööriä, joista jokaisella on oma vastuualueensa. Työt linkittyvät toisiinsa, joten tiivistä yhteyttä pidetään esimerkiksi liikennejärjestelyiden, hankintojen ja laadunvarmistuksen osalta.

Työpäivät ovat pysyneet kohtuullisen mittaisina, mutta Arttu ei kaihda satunnaista sähköpostia tai puhelinsoittoa työajan ulkopuolellakaan. Tarvittaessa tehtävät hoituvat myös sujuvasti pääosin etätyönä.

”Kun työ maistuu, siitä on kiinnostunut toimistoajan ulkopuolellakin”, toteaa Arttu.

Palkitsevinta Artun mielestä on, kun asetettuihin tavoitteisiin päästään, tai ne ylitetään.

”Projektissa onnistuminen on vähän kuin peli futsalissa. Vaikka viime sekunnilla tehty voittomaali tuntuukin hyvältä, vielä makeammalta maistuvat kaikki ne 10 pelin aikana tehtyä maalia.”

Työmaainsinöörin uraa YIT:llä pohtiville Arttu antaa vinkiksi:

”Jos haluat oppia ja kehittää uusia tapoja toimia, niin YIT:llä niitä kuunnellaan ja omalle kehittymiselle annetaan mahdollisuuksia.”

AVOIMET TYÖPAIKAT