Projektipäällikkö tuulivoimapuistoa rakentamassa

Projektipäällikkö Ville Nevala on koordinoinut massiivista Stavron tuulipuistohanketta Ruotsissa, johon YIT rakensi tuulipuiston infran eli väylät ja nostoalueet, perustukset sekä keskijänniteverkon 62 tuulivoimalalle ja kahdelle sähköasemalle.

Stavrossa Nevala pääsi toteuttamaan BoP (Balance of Plant) -tuulipuistourakkaa sen kaikissa vaiheissa, sillä YIT sekä suunnitteli että rakensi hankkeen infratyöt. Stavron tuulivoimala valmistui viime loppuvuodesta, ja se tuottaa tälläkin hetkellä hiilineutraalia energiaa Ruotsin kantaverkkoon.

Stavron kaltainen tuulivoimapuisto vaatii perinpohjaisen, useita vuosia kestävän suunnitteluvaiheen. Ensin täytyy löytää tuulipuistolle soveltuva alue. Selvitettävää on paljon: Millaiset tuuliolosuhteet ovat? Onko asutusta tai suojeltavaa luontoa? Miten kuntalaiset ja kuntapoliitikot suhtautuvat tuulivoimaan? Kuinka helppo voimala on liittää sähköverkkoon?

Kun sopiva alue löytyy, hankekehittäjä neuvottelee maanomistajan kanssa sopimusehdoista ja korvauksista. Sitten hanke menee kunnalliseen kaavoitusprosessiin, jossa arvioidaan muun muassa hankkeen ympäristövaikutuksia ja annetaan kuntalaisille mahdollisuus ottaa kantaa kaavaan. Jos kaikki menee hyvin, hanke saa rakennusluvan, ja infran suunnittelu voi alkaa.

Infravaiheessa pedataan turbiinien tulevaisuus

Kun siirrytään infrarakennusvaiheeseen, pitää ihan ensiksi tutkia maaperä, Nevala kertoo.

“Olemassaolevien metsäautoteiden kantavuus testataan geoteknisillä tutkimuksilla ja turbiinipaikoilta ja nostoalueilta otetaan kairausnäytteitä. Selvitetään, mitä maaperälle pitää tehdä ja pitääkö suunnitelmia muuttaa, jos alla on vaikka savi tai suo. Myös puustoa kaadetaan uusien teiden ja nostopaikkojen tieltä.”

Varsinainen infrarakentaminen jakautuu Nevalan mukaan viiteen osa-alueeseen: tienrakentamiseen, perustuksiin, nostoalueisiin, muuntamoasemaan ja maakaapelointiin.

Ensin alueen väylät hoidetaan kuntoon rakentamalla uusia teitä tai parantamalla olemassa olevien kantavuutta. Pehmeä metsäautotie ei sellaisenaan kanna painavien tuuliturbiinien kuljetuksia. Teiden geometria pitää suunnitella niin, että useita kymmeniä metrejä pitkät lavat mahtuvat kääntymään niiden kaarteissa.

Ennen pystytystä tuuliturbiini vaatii vahvat betoniset perustukset, jotta se pysyy pystyssä kovallakin tuulella. Ja jotta perustuksen päälle voi pystyttää, tarvitaan suuria nostureita, joita varten pitää rakentaa satoja metrejä pitkä nostoalue.

Jotta turbiinien tuottama energia voidaan valjastaa sähköksi valtakunnanverkkoon, pitää rakentaa yksi tai useampi muuntamoasema. Virta kulkee turbiineilta muuntamoasemalle maahan kaivettuja keskijännitekaapeleita pitkin, jotka nekin pitää asentaa paikalleen osana infratöitä.

Vasta kun infra on valmis, voi turbiinit pystyttää ja kytkeä verkkoon tuottamaan energiaa.

“Tilaajalle on tärkeää, että puisto valmistuu ajallaan, koska jokainen verkkoon kytketty minuutti tuottaa sähköä. Olen ylpeä, että Stavrossa viivästyksiä ei tullut”, Nevala sanoo.

YIT suunnittelee ja rakentaa tuulipuistoja alusta loppuun

YIT on yksi harvoista rakennusliikkeistä Suomessa, joka sekä kehittää tuulivoimahankkeita että rakentaa niiden infraa. Tällä hetkellä YIT rakentaa tuulipuistoa Pyhäjärven kunnassa Murtomäessä.

Tilaajan näkökulmasta YIT:n vahvuus tuulipuistojen toteuttajana on luotettavuus ja vakaus. On ainutlaatuista, että yksi toimija pystyy toteuttamaan kaikki tuulipuistoihin liittyvät työt kaikessa laajuudessaan kilpailukykyisellä ja kustannustehokkaalla tavalla ympäristön ja turvallisuuden huomioiden.

Tuulivoimapuistojen kiinteistöverot tuovat kunnille vakaata tuloa puistojen tuotantovaiheessa. Rakennusvaihe puolestaan työllistää paikallisia yrityksiä rakennus- ja koneurakointifirmojen lisäksi myös palvelu- ja majoitussektorilla. Tulevaisuuden energiaratkaisujen rakentaminen on motivoivaa myös hankkeissa mukana oleville ammattilaisille.

“Kestävään energiantuotantoon osallistuminen tuntuu työnä todella merkitykselliseltä”, Ville Nevala summaa.

AVOIMET TYÖPAIKAT