- Projektitarina
- 28.9.2021
- 1248 lukukertaa
Ratikan rakentajat – Tampereen uusi symboli on ollut tekijöilleen ikimuistoinen hanke
Tampereen Ratikka on kooltaan ja kestoltaan monella tapaa poikkeuksellinen infrahanke. Tekijöiden mukaan se on myös malliesimerkki hankkeesta, jossa kaikki osapuolet pelaavat samassa joukkueessa.
Tampereen raitiotien rakentamisesta päätettiin marraskuussa 2016, ja vajaat neljä vuotta kestäneen rakennus- ja käyttöönottovaiheen jälkeen Tampereen Ratikan liikennöinti alkoi ajallaan elokuun 9. päivänä 2021. Se oli muistorikas hetki myös monelle ratikkahankkeeseen osallistuneelle rakentajalle.
”Ratikka on suurin hanke, jossa olen koskaan ollut mukana. Samalla olen päässyt muokkaamaan lapsuudenkodin ikkunasta näkyviä maisemia ja muutenkin Tampereen pääkatua kansallismaisemassa. Ei sellaista ihan joka vuosi saa tehdä”, kertoo lohkopäällikkö Lasse Kivekäs. Hän on toiminut maastossa työskentelevien työnjohtajien esimiehenä keskustassa ja Hatanpään haaralla.
Samoilla linjoilla on toinen lohkopäällikkö Olli Tuomisto, joka teki hankkeen ensimmäisessä vaiheessa töitä muun muassa Kalevan lohkolla.
”Tampereella tulee muutenkin liikuttua ja asioitua päivittäin. Iso projekti tutulla paikkakunnalla on motivoinut tekemään parhaansa. Ja lopputulos kyllä palkitsee. On aina hienoa saada jokin katu tai pätkä valmiiksi ja luovutettua”, toteaa Tuomisto, joka arvioi saaneensa hankkeesta mukaansa rautaisannoksen uutta oppia ratarakentamisesta.
”Omalla listalla tämä menee heittämällä top kolmoseen, ihan jo työn laajuuden ansiosta”, Tuomisto laskee.
Hankkeen erityisyyttä, kokoa ja kestoa korostaa myös tuotantopäällikkö Kari Simonen.
”35 YIT-vuoden aikana olen päässyt tekemään muun muassa teitä, satamia, siltoja ja luolia, mutta tämä on nyt ensimmäinen ratikkahanke. Yleensä infrapuolella projektit vievät kahdesta viikosta puoleen vuoteen. Siltoja tehdessä voi mennä kokonainen vuosikin. Ratikkaa on tehty nyt jo monta vuotta, ja työt jatkuvat vielä toiseen vaiheeseen”, Simonen sanoo.
Allianssimalli tarjosi puitteet onnistumiselle
Hankkeen tuotantopäällikkönä Simonen on vastannut rakentamisesta kokonaisuudessaan. Ennen kuin töitä on edes aloitettu, hän on miettinyt rakentamisen kannalta, mikä on aikataulu ja työjärjestys ja millaisilla resursseilla asiat tehdään.
”Erityisen miellyttäväksi kokemukseksi Ratikan on tehnyt se, että tilaaja ja palvelutuottajat pelaavat ihan oikeasti samaan maaliin”, hän kiittelee.
Raitiotietä on toteutettu allianssimallilla, jonka muodostavat tilaaja Tampereen kaupunki ja Tampereen Raitiotie Oy sekä palveluntuottajat YIT, NRC, Sweco ja AFRY. Ne vastaavat yhdessä projektin suunnittelusta ja rakentamisesta sekä jakavat riskit ja hyödyt. Tilaajan edustajat ovat yhdessä palveluntuottajan rakentajien ja suunnittelijoiden kanssa osallistuneet rakentamisen esteiden raivaamiseen, jotta varsinainen työmaa sujuisi mahdollisimman jouhevasti.
Ratikan tekijät vahvistavat, että monissa muissa urakkamuodoissa helposti syntyvä vastakkainasettelu on loistanut Tampereen ratikkahankkeessa poissaolollaan.
”Allianssi on mahdollistanut sen, että me rakentajatkin olemme päässeet vaikuttamaan esimerkiksi työtapoihin, työjärjestykseen ja aikatauluihin jo kehitys- ja suunnitteluvaiheessa. Se on ollut onnistumisen kannalta iso ja merkittävä tekijä”, Simonen arvioi.
”Ja jos siitä huolimatta on työn tohinassa jotain haastetta löydetty, olemme yhdessä keskittyneet tilanteen ratkaisemiseen eikä syyllisten etsimiseen. Myös työn edetessä on kyetty vaihtamaan työtapoja tai -järjestystä, jos se on nähty järkeväksi”, täydentää Kivekäs.
Simonen uskoo, että allianssikumppaneiden välinen hyvä yhteisymmärrys näkyy suoraan myös lopputuloksessa.
”Ratikan ensimmäisen vaiheen työt valmistuivat etuajassa ja liikennöinti käynnistyi ajallaan, budjetti alitettiin reilusti ja lopputulos on laadukas. Tässä on helppo tuntea ylpeyttä omasta ja koko porukan tekemisestä.”
Hanke, joka vaikuttaa kaikkien tamperelaisten arkeen
Entä miltä hanke on näyttänyt sellaisen YIT:läisen silmin, jolla ei ole vielä takanaan rutkasti aikaisempia hankkeita?
”Moni asia on tehnyt vaikutuksen, mutta etenkin yhteinen tekemisen meininki – monen eri palasen yhteen sovittelu sopuisassa hengessä. On ollut hienoa päästä näkemään, miten tällainen infrahanke toteutetaan keskelle isoa kaupunkia. Kokeneempien opastuksella olen ammentanut tästä mukaan paljon hyödyllistä oppia”, kertoo Johanna Leikas, joka toimi ratikkahankkeella aluksi työnjohtoharjoittelijana ja aloitti opintojen valmistumisen jälkeen työmaainsinöörin työt.
”Tämä on varmasti sellainen hanke, jota muistelee vielä vuosikymmenten päästä. Jo nyt Hämeenkadulla kulkiessa saattaa helposti palata mieleen, mitä tuossakin kohdassa tehtiin pari vuotta sitten”, Leikas miettii.
Hankkeen ikimuistoisuutta lisää rakentajien mukaan se, että lopputulos vaikuttaa niin monen Tampereella liikkuvan arkeen.
”Satuin olemaan siviilivaatteet päällä paikalla, kun pari rouvaa tuli Hatanpään valtatien suunnasta Hämeensillalle. Alue oli silloin juuri valmistunut, työmaa-aidat oli purettu ja katu pesty. He siinä huokasivat, että onpas tästä tullut upea! Oli kyllä hienoa saada tällainen pyyteetön palaute”, Kivekäs myhäilee.
