Rakentamisessa tärkeintä on yhteistyö, yhteistyö ja yhteistyö

”Parasta urasuunnittelua on tehdä nykyinen työnsä niin hyvin kuin mahdollista”, toteaa yksikönjohtaja Heikki K. Hannukkala 30 vuoden ja kolmen segmentin kokemuksella.

 Asuminen Suomi ja CEE -segmentin yksikönjohtaja (itäinen Pääkaupunkiseutu -yksikkö)  Heikki Hannukkala
Asuminen Suomi ja CEE -segmentin yksikönjohtaja (itäinen Pääkaupunkiseutu -yksikkö) Heikki Hannukkala

”Joka arkiaamu herään ja lähden edelleen innoissani töihin. Pidän ihmisten kanssa työskentelystä. Palkitsevinta on saavuttaa jokin päämäärä – pieni tai iso – yhdessä. Rakennushankkeet vaativat monenlaista osaamista, joten yhteistyö on kaiken a ja o. Tämä sopii minulle, sillä pidän eri alojen asiantuntijoiden ja osaamisen yhdistämisestä.”

Tällä tavalla tuntemuksiaan kuvailee YIT:n Asuminen Suomi ja CEE -segmentin yksikönjohtaja Heikki K. Hannukkala, joka on työskennellyt YIT:llä tänä keväänä 30 vuoden ajan.

”Tulin YIT:lle Teknillisestä Korkeakoulusta (nyk. Aalto-yliopisto) tekemään rakentamistalouden diplomityötä asuinrakennushankkeiden aikataulusuunnittelusta ja -ohjauksesta keväällä 1990 ja edelleenkin vinoviivat sekä vinjetit ovat käytössä. Professori Jouko Kankainen junaili minulle DI-työpaikan ja siitä lähtien olen täällä ollut”, Heikki nauraa.

Heikki on työskennellyt YIT:llä vuosien varrella sekä Asuminen Suomi ja CEE -, Infraprojektit- että Toimitilat-segmenteissä.

”Opiskeluaikana työskentelin useina vuosina eri rakennusliikkeiden työmailla haalari-, työnjohto- sekä työmaainsinööriharjoittelijana. Valmistuttuani aloitin työt YIT:n kerrostalorakentamisessa työmaainsinöörinä. Ensimmäiset kohteet olivat Helsingin Roihuvuoressa ja Laajasalossa. Näiden jälkeen siirryin Ruoholahteen, jossa asuntorakentaminen oli vasta alkamassa. Alue oli siihen aikaan vielä pelkkää avointa kenttää, jossa oli satama- ja varastotoimintaan liittyviä purettavia makasiineja ja alueella oli käynnistymässä merkittävä muutos. Pahimmat lamavuodet menivät asuntoja rakentaessa, mutta vuoden 1996 syksyllä siirryin työpäälliköksi Toimitilarakentamiseen”, Heikki muistelee.

Koteja, kouluja ja toimistoja ylpeydellä

Toimitilarakentamisen työpäällikön tehtävä on vastata kokonaisvaltaisesti projektista.

”Työskentelin mm. pääkaupunkiseudun kaupunkien tilaamien koulujen ja päiväkotien, yksityisten toimijoiden tuotanto- ja varastotilojen työmailla sekä Eläin- ja elintarvikelaboratorion vaativalla työmaalla Helsingin Hermannissa. Tuolloin käynnisteltiin myös omaperustaisia toimistotalohankkeita. Näissä hankkeissa opin paljon projektihenkilöstöltä ja tajusin myös asiakasyhteistyön merkityksen”, Heikki kertoo.

2000-luvun alussa Heikki vaihtoi YIT:n sisällä toimialaa ja siirtyi Infraprojektit-segmenttiin yksikönjohtajaksi. Yksikön liiketoiminta-alueina olivat mm. kalliorakentaminen, siltarakentaminen, vesirakentaminen, vesihuollon laitosrakentaminen sekä urheiluhallien rakentaminen. Infrahankkeet ovat usein massiivisia ja näkyviä kohteita. Tuohon aikaan valmistui esimerkiksi Suomen suurin puurakenteinen urheiluhalli Joensuuhun YIT:n toimesta.

Heikin tehtävä oli myös käynnistää YIT:ssä infra-alan hankekehitystä. Helsingin Katajanokalle suunnitellun kallioparkin ensimmäiset visiot sekä suunnitelmaluonnokset tehtiin jo tuolloin, 2000-luvun alussa. Itse rakentaminen on käynnistymässä vuoden 2020 lopulla lainvoimaisen asemakaavan jälkeen.

”Loimme segmenttiin uutta, markkinalähtöistä ja innovatiivista työskentelytapaa, mikä oli innostavaa”, Heikki kertoo.

Kommentti ei yllätä, sillä Heikki tunnetaan YIT:n sisällä aktiivisena sosiaalisen median käyttäjänä sekä viestinnän ja markkinoinnin mahdollisuudet ymmärtävänä johtajana.

”Olen valtavan ylpeä siitä, mitä teemme YIT:llä: työpaikoista, kodeista, kouluista, tunneleista, kaupunkiympäristöstä, valtateistä… Kaikista näistä pitää myös kertoa ihmisille. Se, että teemme asioita, jotka jäävät elämään ja joilla on iso vaikutus ihmisten arkeen, on innostavaa myös henkilökohtaisesti.”

Vuonna 2004 Heikin tie vei takaisin Toimitilat-segmenttiin ja seuraavien noin 15 vuoden aikana työtehtävät vaihtelivat ja vastuualueet olivat pääkaupunkiseudun ohella Uudenmaan alueella ja Kanta-Hämeessä.

1990-luvun lama oli lopullisesti ohitettu ja pääkaupunkiseudulta liikkeelle lähtenyt kasvu oli levittäytynyt koko eteläiseen Suomeen.

”Seuraavien vuosien aikana teimme valtavasti mm. hankekehitystyötä ja toteutimme omaperusteisia toimitilahankkeita mm. Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Järvenpäähän, Riihimäelle, Hyvinkäälle, Hämeenlinnaan ja Porvooseen.”

Tartu tilaisuuksiin, älä epäröi!

Nykyisessä pestissään yksikönjohtajana Asuminen, itäinen Pääkaupunkiseutu -yksikössä Heikki aloitti keväällä 2018. Sitä ennen hän ehti vielä toimia projektijohtajana Helsingin Herttoniemeen valmistuneessa Lähipalvelukeskus Hertsi -hankkeessa.

Hertsin lisäksi Heikki kertoo olevansa erityisen ylpeä palkitusta Hyvinkään Willa -hankkeesta, jota Heikki pitää erinomaisena esimerkkinä monen tahon yhteisestä tahtotilasta sekä yhteistyön onnistumisesta.”

Nousujohteisesta urasta ja kiinnostavista työtehtävistään huolimatta Heikki toteaa, ettei ole koskaan varsinaisesti suunnittelut uraansa.

”Sanon aina nuoremmille työkavereille, että parasta urasuunnittelua on tehdä sen hetkinen työnsä niin hyvin kuin osaa. Kun niin toimii, esimiehiltä tulee soittoja uusista, kiinnostavista töistä, joskus jopa aivan toiselta liiketoiminta-alueelta. Tärkeää on tehdä työnsä täysillä, mutta vain noin kahdeksana tuntina päivässä ja viitenä päivänä viikossa. Muuten ei jaksa.”

Ihmisiä, myös omia alaisiaan, Heikki kannustaa aina tarttumaan uusiin mahdollisuuksiin.

”Uudet työtehtävät ja tekijät rikastavat sekä yrityksen että työntekijän elämää. Jos epäröit, niin luota esimiehen arvioon; sinua ei pyydetä työhön, jossa et pärjää”, Heikki toteaa.

YIT:tä Heikki kiittää pitkästä työsuhteesta, monipuolisista työmahdollisuuksista sekä arvoista.

”Täällä eivät vilunkipuolen kaverit pärjää. Arvot vaikuttavat aidosti päätöksentekoomme ja toimintaamme. YIT:llä tehdään pitkiä työuria, mistä olen iloinen. Yhteistyö vain helpottuu, kun ihmiset oppivat tuntemaan toisensa hyvin”, Heikki sanoo ja kuin todisteeksi tästä kiittää vielä nimeltä useita työkavereitaan sekä esimiehiään.

AVOIMET TYÖPAIKAT