• Uratarina
  • 4.12.2020
  • 489 lukukertaa

Päivitä mielikuvasi laskentatyöstä!

Vesa Harju on YIT:n pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen kustannuslaskennan esimies ja laskentapäällikkö (Cost Accounting Manager). Hänen mielestään yleinen mielikuva laskentatyöstä ei vastaa nykypäivän todellisuutta. Siinä ei tikuilla pelata, vaan kolmiulotteisilla tietomalleilla.

Laskentapaallikko-Vesa-Harju

Vesa, miten päädyit nykyiseen tehtävääsi?

Valinta tapahtui osittain jo ensimmäisen rakennusalan työpaikkani ensimmäisenä työpäivänä. Tuolloin työmaainsinöörin - DI-opinnoissa pääaineeni oli rakentamistalous - työtehtävikseni määriteltiin 50 % laskentatehtävää eli lähinnä suunnitelmamuutoksista aiheutuvien lisä- ja muutostöiden laskentaa ja niiden tarjoamista rakennuttajalle.

Viisi vuotta sitä ehdin tehdä, kunnes 90-luvun syvässä lamassa kyseinen yritys monen muun joukossa joutui konkurssin takia lopettamaan. Siirryin YIT:lle, nyt asuntopuolen työmaainsinööriksi. Kun oli taustaa laskennasta, niin pian minulle tarjottiin siirtoa laskentatehtävään, edeltäjäni kun oli eläköitymässä ja työlle haettiin jatkajaa. Siirtymäaikana teimme yhdessä töitä. En varsinaisesti ollut laskentauraa juuri ajatellut, mutta työssä olen kyllä viihtynyt hyvin.

Keitä ovat asiakkaasi?

Laskennan asiakkaita ovat muut prosessit: rakennuttaminen, tuotanto ja hankinta. Suoria ulkoisia asiakkaita ei ole.

Millainen on tyypillinen työpäiväsi?

Tyypilliseen työpäivääni kuuluvat laskettavien hankkeiden aloitukset ja päättämiset yhdessä kohteen laskentainsinöörin kanssa sekä laskettujen hankkeiden kustannusarvioiden analysoinnit.

Uuden kustannushallintajärjestelmän aikana kaikki laskelmat myös läpikäydään kattavasti; pelkästään tänä vuonna iltalukemistoa on kertynyt jo kohtuullinen kirjasarja, yhteensä 5 800 sivua. Läpikäyntiä tehdään pääosin laskennan tarpeisiin, mutta myös muita havaintoja tehdään samalla, esimerkiksi välitämme tietoa suunnittelunohjauksen avuksi.

Laskennan aikataulutus, hinnoittelujärjestelmien ylläpito ja kehitys kuuluvat tyypilliseen työpäivään, samoin muut yksiköiden prosessi- ym. palaverit. Viime aikoina myös rekrytointi on ollut kalenteria täyttävä työvaihe, asuntorakentamisen näkymät kun ovat hyviä. Asuntoja tarvitaan myös poikkeusoloissa; ehkä niiden tärkeys on jopa kasvanut, kun aikaa vietetään kotona entistä enemmän.

Mikä on työssäsi parasta, entä haastavinta?

Kustannuslaskennassa parasta on selkeä ja yksiselitteinen fokus: tarkoitus on tuottaa sekä kustannuspidoltaan että muutenkin laadukkaita kustannusarvioita yksiköiden tarpeisiin, oikea-aikaisesti. Laskentaprosessi on henkilömäärältään muihin prosesseihin verrattuna melko pieni, joten oikea-aikaisuus on myös haaste: on valittava työn alle juuri oikeat hankkeet, joilla on valmiudet edetä.

Miten kuvailisit työsi kehitystä ja tätä päivää?

Mielikuvat laskennasta eivät välttämättä osu tämän päivän laskentatoimeen. Itse olen aloittanut asuntopuolen laskentaurani silloin, kun määrät vielä laskettiin paperikuvista suurikokoisella digitointipöydällä tai skaalatikulla mittaamalla.

Ensimmäinen suuri murros tapahtui, kun suunnitteluprosessit siirtyivät tietokoneella tehtäviksi. Samalla määrälaskentakin siirtyi tietokoneelle. Toinen suuri mullistus on juuri tapahtunut: 2D-suunnitelmista on astuttu vielä yksi pitkä askel eteenpäin ja suunnittelu on muuttunut tietomallipohjaiseksi 3D-suunnitelmineen. Työ alkaa muistuttaa jo tietokonepelaamista, kun suunnitelman osia lasketaan paikalleen! Määrät saadaan pääosin suoraan tietomallista rakentamisen eri tarpeisiin, kuten kustannusarviota varten.

Laskennassa asioita ei tarvitse tietää itse ulkomuistista, vaan tätä varten ovat hinnoittelujärjestelmät. Ja jos joku asia jää askarruttamaan, niin yksin ei tarvitse ongelmia ratkaista: apua saa omalta tiimiltä tai muilta prosesseilta.

Lopuksi vielä; laskennassa tärkeintä on vuositavoitteen mukainen laskentamäärä, kustannuspito ja tiimin toimivuus. Näistä jälkimmäisin mahdollistaa aina edelliset. Hyvässä ryhmässä on helppo toimia, kiitos meidän erinomaisen tiimimme! Hyvät järjestelmät tukevat toimintaa, mutta ihminen on lopulta se, joka työn ja tulokset saa aikaan.

AVOIMET TYÖPAIKAT

Liity Tulevaisuuden tekijöihin