Paikalliset sivut:
YIT Group
  • Uratarina
  • 16.9.2019
  • 808 lukukertaa

Meri yhdistää vesi- ja rantarakentamisen sukupolvet

Meri on suuri ja tuntematon, mutta parhaimmillaan sen monimuotoisuus, tuulet ja tyrskyt voivat toimia elämän mittaisena oppikouluna. Sellaisena meri on näyttäytynyt vesi- ja rantarakentamisen asiantuntijoillemme, työpäällikkö Urpo Merivirralle, 61, ja vastaavalle mestarille Jyrki Jussilalle, 28. Kuvassa Jyrki ja Urpo merellisissä maisemissa.

Urpo Merivirta, Jyrki Jussila

”Muistan oikein hyvin, kun aloitin työt vuonna 1984. Valmistuin keväällä Tampereen teknillisestä oppilaitoksesta tie- ja vesirakennuksen insinööriksi, ja viikko vapun jälkeen pääsin työn syrjään kiinni. Työnantajani oli tuolloin Vesto Oy, joka suoritti muun muassa maankaivuita, ruoppauksia, tunnelilouhintaa ja sillanrakentamista. Yhtiön nimi vaihtui YIT:ksi varsin pian, mutta hommat ovat jatkuneet aina tähän päivään asti”, Urpo kertaa uransa vaiheita.

Jyrki puolestaan edustaa vesi- ja infrarakentamisen uutta sukupolvea. Hänelle YIT näyttäytyi jo kesätyöaikoina yhtiönä, joka huolehtii asioiden sujumisesta, työmaista ja työntekijöistään. Metropoliasta vuonna 2016 rakennusinsinööriksi valmistunut Jyrki suoritti opiskeluaikanaan kaikki työharjoittelujaksonsa YIT:llä, mikä poiki myöhemmin pysyvän pestin yhtiössä.

Jyrki Jussila

”Ensimmäistä kertaa olin YIT:n työmaalla 15-vuotiaana kesätöissä kaivinkoneen apumiehenä, ja jatkoin samoissa merkeissä myös lukioaikoina. Jo silloin asiat rullasivat, firma jäi mieleen ja myöhemmin oli sitten luontevaa hakea YIT:lle töihin”, Jyrki kertoo.

Kaikki se työ, jota emme näe

Huolellinen infrarakentaminen on perusta suurille hankkeille, jotka kohoavat korkeuksiin silmiemme edessä. Radat, väylät, satamat ja sillat kestävät vain, mikäli niiden suunnittelu ja toteutus on tehty ympäristön asettamin ehdoin. Vesi- ja rantarakentamisessa tämä on erityisen tärkeää, sillä suurin osa tehdystä työstä ei koskaan näy ulkopuolisille.

”Hankkeiden kokoluokat tietysti vaihtelevat, mutta pohjatyön on oltava aina kunnossa. Huolellisella valmistelulla pystytään takaamaan hyvä lopputulos, olipa kyseessä sitten silta- tai laituriprojekti”, Urpo perustelee.

Jyrki komppaa vanhempaa kollegaansa ja nostaa esiin vesirakentamisen keskeisiä periaatteita.

”Koska vesi- ja rantarakentamisessa monet laituri- ja vesityökohteet ovat sellaisia, ettei tekijä varsinaisesti näe työmaata, niin on oltava hyvin perillä siitä, mitä pinnan alla tapahtuu. Esimerkiksi Merikuokan ohjaimissa koneenkuljettajan perustyö on melko samanlaista kuin tavanomaisessa maanrakennuksessa, mutta siihen päälle tulevat vielä vesirakentamisen osaamisvaatimukset: konekuskin on muun muassa opeteltava ajamaan lauttaa. Se vaatii oikeanlaista rohkeutta ja halua kehittyä. Mutta siihen täällä kannustetaan.”

Jyrkin esiin nostama Merikuokka on yksi vesi- ja rantarakentamisen kohteiden tavanomaisimmista näyistä, ja varsin vaikuttava sellainen – 130 tonnin jättiläinen rannan välittömässä läheisyydessä.

”Käytännössä se on lautan päällä oleva kaivinkone, jota käytetään ruoppaamiseen vesi- ja rantarakentamisen kohteissa. Merikuokan ohjailu perustuu näyttölaitteeseen, joka on kuin kahden televisioruudun yhteenliittymä, ja se välittää reaaliaikaista informaatiota pinnan alla olevasta kaivuualueesta. Muilta osin se on ohjauslaitteistoltaan lähes samanlainen kuin niin sanotut maakoneet, joskin paljon suurempi ja siinä mielessä vaativampi.”

Kohteet veden äärellä osaavat olla myös erittäin haastavia. Silloin kannattaa luottaa kokemukseen ja terveeseen järkeen, sillä merestä käsin työskentely voi joskus olla vaarallistakin.

”Kohteisiin pitää aina perehtyä hyvin ja olosuhteita on valvottava jatkuvasti, myös öisin ja viikonloppuisin. Meidän alallamme meri on suurin syy siihen, miksi työ osaa olla välillä vaikeaa: tuulen aiheuttama kova aallokko, merenpinnan vaihtelu ja ahtaat paikat ovat sellaisia tekijöitä, joihin on varauduttava. Muussa tapauksessa luonnon armoilla jotain saattaa rikkoutua, mikä vaikuttaa heti valmistumisaikatauluun”, Urpo jäsentää.

Ainutlaatuiset kohteet jättävät ikuisen jäljen

Vesi- ja rantarakentamisen poikkeuksellinen luonne on jättänyt tekijöihin jälkensä. Vuosien varrella YIT on toteuttanut monia merkittäviä vesi- ja rantarakentamisen hankkeita aina Haminasta Tornioon asti. Urpo puhuu mieleenpainuvimmista kohteista lämpimään sävyyn.

”Ensimmäisenä mieleen tulee Vuosaaren satama ja vuosi 2007. Tuolloin rakensimme Vuosaaressa lähes kilometrin verran satamalaituria. Emme tehneet reunapalkkia, mutta valmistimme kuitenkin elementit ja asensimme ne paikalleen. Se oli sen kokoluokan projekti, jollaista ei varmaan heti tule vastaan.”

Myös Jyrkin vuodet YIT:llä ovat pitäneet sisällään paljon, vaikka työura on vasta alussa. Ensimmäinen kohde Helsingin Jätkäsaaressa oli vaikuttava kokemus nuorelle miehelle. Samoin Kotkassa sijaitseva Juha Vainion katu on yksi hienoimmista projekteista, joissa hän on saanut olla mukana.

”Ennen Jätkäsaaren valtamerilaituriprojektia olin ollut tavallisen kaivinkoneen ohjaimissa, mutta sitten pääsin mukaan lautalle ja näin ensi kertaa kymmenen kertaa suuremman koneen – niin kyllähän se jo teki vaikutuksen. Kotkassa puolestaan Juha Vainion katu oli haastava projekti, jossa täytön päälle tehtiin uusi tie, jalkakäytävä, valaistukset ja silta. Kokonaisuus onnistui ja siitä tuli sellainen, että voi olla jo vähän ylpeäkin.”

Kesken Jyrkin tarinan myös Urpo innostuu muistelemaan erästä kohdetta Kotkassa.

”Yksi koko urani mieluisimmista kohteista on ollut Jänskän laituri. Vaikka se oli pieni työ, se oli niin hyvässä ja suojaisessa paikassa, että sen tekeminen oli mukavaa. Silloin sai suunnitella kaiken ihan alusta asti: miten valetaan ja tehdään eri elementit, kuinka ne asennetaan – ja kun oli vielä taitavat miehet tekemässä, niin kaikki onnistui. Sitä oli kiva tehdä.”

Osaamisen perintöä jakamassa

Olennaista vesi- ja rantarakentamisen perinnön vaalimisessa on, että nuoret tekijät pääsevät osaksi kokenutta ja kaiken nähnyttä kaartia. Jyrki osaa arvostaa sitä, että hänellä on työparinaan Urpon kaltainen rakentamisen konkari.

”Vaikka kouluajoista ei ole kovinkaan kauan, on suurin oppi ehdottomasti tullut Urpon kaltaisilta ihmisiltä, jotka ovat vuosikymmenien ajan tehneet näitä töitä. Heillä on jaettavanaan niin paljon vanhoja niksejä ja hyviä ajatuksia, että on syytä kuunnella tarkalla korvalla.”

Urpo jakaa ajatuksen siitä, miten tärkeää on saada keskustella ideoista ja näkemyksistä nuoremman polven kanssa.

”Kyllä jokaisella on oltava ihan arkisella tasolla työpari tai keskustelukumppani, jonka kanssa vaihtaa ajatuksia. Se on joskus melko lennokastakin ideointia, mutta kokemusta, tietoa ja halua oppia uutta pitää olla aina oikeassa suhteessa. Meillä se on mennyt niin.”

Kuvissa Urpo ja Jyrki merellisissä maisemissa. Kuvia ei ole otettu työmaalla.

Urpo Merivirta

Ikä: 61
Kuinka kauan YIT:llä: Ensin Vesto Oy:llä 3 vuotta, yhdistymisen jälkeen YIT:llä 32 vuotta
Ollut rakennusalalla: 35 vuotta
Mikä sai hakemaan YIT:lle: Koulutusta vastaavien työtehtävien kirjo
Uran hienoin projekti: Valtamerilaituri Jätkäsaaressa

Jyrki Jussila

Ikä: 28
Kuinka kauan YIT:llä: 5 vuotta
Ollut rakennusalalla: 5 vuotta
Mikä sai hakemaan YIT:lle: Kesätyökokemukset, joista jäi hyvä mielikuva
Uran hienoin projekti: Juha Vainion katu Kotkassa

 

Avoimet työpaikat

Lähetetään...