• Uratarina
  • 1.10.2020
  • 489 lukukertaa

Elinkaarimallin kiehtova kokonaisuus

Mikä sai kuopiolaisen Mika Kukkosen ”hurahtamaan” elinkaariuskovaiseksi? Ainakin alan vahva kehityshenki ja todellinen halu palvella kiinteistön käyttäjiä rakennusterveydestä huolehtimalla.

Mika Kukkonen

Mika Kukkosella on rakennusalalla harvinainen titteli. Hän on aluepäällikkö, mutta myös rakennusterveysasiantuntija, joka on keskittynyt erityisesti elinkaarimallilla rakentamiseen.

”Rakennusterveydestä kiinnostuin, kun hankkeissa tuli vastaan haastavia tilanteita ja sisäilmaan liittyviä ongelmia ratkottiin asiakkaan puolesta. Kaipasin lisäoppia, ja kun avautui mahdollisuus opiskella Kuopion yliopistossa rakennusterveysasiantuntija RTA -tutkinto, suoritin sen”, Mika kertoo.

Mikalla on pitkä kokemus elinkaarihankkeista, mikä on tuonut paljon käytännön oppia, jota ei tutkinnolla voi korvata, mutta koulutuksesta on ollut paljon hyötyä.

”Koulutus on auttanut ymmärtämään rakennusterveyttä joka kantilta, sen prosessia ja edistämistä sekä sitä, mikä kaikki sisäilmastoon vaikuttaa”, hän summaa.

Tekniikka ei yksin riitä

Alun perin Mika toimi sähköteknikkona asennustöissä ja tarvikemyynnissä eri yrityksissä, kunnes siirtyi kiinteistötekniikan yritykseen Kuopion huoltoyksikön vetäjäksi. Yksikkö kasvoi vajaassa 10 vuodessa yhden hengen pisteestä 50 henkilön työpaikaksi.

”Elinkaarirakentamisen ajatusmalli kiinnosti minua kovasti, ja vaihdoin nykyiseen työpaikkaani. Ensimmäinen elinkaarihankkeeni oli neljän koulun ja yhden päiväkodin kokonaisuus.”

”Mallissa kiehtoo kokonaisuuden hallinta: koko kiinteistön ja siihen liittyvien palveluiden hoitaminen, ei vain esimerkiksi sähkön tai muun osa-alueen. Millaiset olosuhteet kiinteistössä pitää olla ja miten se saadaan käyttäjän tarpeiden mukaiseksi, sellaiseksi kuin he odottavat?”

Koko kiinteistökokonaisuuden onnistunut ja kustannustehokas hallinta edellyttää toimijalta Mikan mukaan vastuullisuutta ja todellista halua palvella asiakkaita ja tehdä heidät tyytyväisiksi, ei pelkästään teknistä osaamista.

Palvelut käyttäjien mukaan

Elinkaarimallin asiakaskunnan muodostavat kunnat, kaupungit ja muut julkisen sektorin toimijat sekä yksityiset isojen kiinteistöjen omistajat. Tilaajaa hankkeissa edustaa tyypillisesti teknisen toimen väki, kuten tilapalvelut tai kiinteistöjohto, joiden kanssa Mika tekee paljon töitä.

”Mutta asiakkaitani yhtä lailla ovat päiväkodin opettajat, kirjaston henkilökunta, liikuntatiloja käyttävät urheiluseuralaiset – olen päivittäin jopa enemmän tekemisissä tilojen käyttäjien kanssa kuin tilaajan edustajien. Ja se on oikein, heitä vartenhan kiinteistö on olemassa ja heille luomme toimintaympäristöä.”

Mikan työ on palaveripitoista, joten ihmisten kanssa on tultava toimeen. Se ei ole Mikalle ongelma, vaan haastavinta työssä ovat hänen mukaansa äkilliset yllättävät vikatilanteet ja teknisesti vaikeat ratkaisut, joissa on löydettävä kaikkia osapuolia tyydyttävä taso - nopeasti.  

”Matkustan ympäri Suomea tapaamassa käyttäjiä, kuten rehtoreita, tai osallistun henkilöstöpalavereihin, joissa käsitellään, miten asiat ovat kussakin hankkeessa sujuneet. Laaduntarkkailua kentällä suorittavat kollegani, mutta yhteinen tehtävämme on tarkkailla ja johtaa kiinteistön ylläpitoa siten, että tiedämme, missä tilassa kiinteistöt ovat, jotta pystymme niiden olosuhteita ja palveluita ohjaamaan. Välillä tehdään etävalvontaa, esimerkiksi lämpötilojen ja hiilidioksidipitoisuuksien osalta. Välillä istutaan palveluntuottajien kanssa ja mietitään, miten voisimme parantaa palveluita ja millaisia tarpeita saaduista palvelupyynnöistä käy ilmi.”

Elinkaarihankkeet ovat laajoja, joten sidosryhmiä on paljon. On hallittava myös viestintää.

”Etenkin koulumaailman sisäilmastosta puhuttaessa asia koskettaa monia: vanhemmat, oppilaat, opettajat, koulun johto ja muu henkilökunta, poliitikot, kuntalaiset… Silloin tiedottamisessa ja kysymyksiin vastaamisessa tulevat mukaan myös viestinnälliset haasteet. On mietittävä, miten asioita viedään eteenpäin ja miten saadaan oikea tieto kaikille.”

Näköalapaikalla

Koulutuksensa ja alan ihmisten kanssa verkostoitumisensa kautta Mika on ollut valmistelemassa ja rakentamassa elinkaarimallia niin YIT:llä kuin laajemminkin. Hän on muun muassa osallistunut Rakennustiedon ja Raklin elinkaariasiakirjojen kehittämistilaisuuksiin sekä hankemalliseminaareihin.

Voikin sanoa, että Mika on ollut yksi elinkaarimallin ylläpidon kulttuurin luomisen ”isistä” ja mukana alusta saakka mallin tuomisessa suomalaiseen rakentamiseen. Hänellä on siten ainutlaatuinen näköalapaikka elinkaariajatteluun, jonka kehitystä hän pohtii:

”Rakennusalan vastuullisuus on noussut kiitettävästi. Haluaisin viedä alaa eroon kiistämisen kulttuurista, suuntana asioiden ja virheiden tutkiminen faktojen pohjalta, ei väitteiden. Virheitä on tehty, ja ne on reilusti myönnettävä ja korjattava, mutta koko ajan myös on kehitytty ja opittu. Palveluntuottajia ei toivoakseni tulevaisuudessa käsitellä vain negatiivisen puheen kautta.”

Mikan mielestä rakennushankkeiden pelkkä hintakilpailu ei johda laadukkaaseen lopputulokseen.

”Elinkaariajatteluun olennaisesti kuuluva yhteisen hyödyn henki ja kumppanuusajattelu on säilytettävä. Jos mennään pelkkään hintakisaan, vaarana on, että palveluntuottaja ottaa liikaa riskejä ja vastuita kantokykyynsä nähden ja siitä seuraa ongelmia, mikä puolestaan rapauttaa koko rakennus- ja kiinteistöalan sekä elinkaarimallin mainetta.”

Nyt elinkaarimallin tulevaisuus näyttää Mikan mukaan hyvältä. Hankkeita tulee koko ajan lisää.

”Sote-kiinteistöt on uskoakseni seuraava iso askel elinkaarimallin käytössä, terveyskeskukset ja sairaalat. Tässä työssä on joka päivä edessä uusia asioita ja opittavaa. Onneksi asiakkailta tulee paljon myönteistä palautetta ja kiitosta, kun palveluissa on onnistuttu tai kun vikatilanne on saatu korjattua. Koko ajan kehitytään, yhteistyössä!”


Lue myös Mikan blogi Elinkaariuskovainen

AVOIMET TYÖPAIKAT

Liity Tulevaisuuden tekijöihin