• Projektitarina
  • 16.2.2021
  • 530 lukukertaa

Elämäni hanke – kun työ on enemmän kuin työtä

Työ YIT:n projekteissa on paljon muutakin kuin päivittäistä puurtamista – se on myös ikimuistoisia hankkeita, isoja tunteita ja onnistumisen kokemuksia sekä yksilötasolla että porukassa. Tässä kolme esimerkkiä.

Pia-Sofia Lehtoniemi Maria

Rakennusalalla ei ole ihan jokapäiväistä, että pääsee mukaan kehittämään ja suunnittelemaan uutta käyttöä kokonaiselle korttelille Helsingin ydinkeskustassa. Juuri niin kävi Project Development Specialist Pia-Sofia Lehtoniemelle.

Hänen YIT-uransa alkoi harjoittelijana vuonna 2016. Diplomityön jälkeen hän sai vakituisen työpaikan asiantuntijana toimitilojen hankekehitystiimissä.

”Kahdeksan hengen tiimimme kehittää toimitilahankkeita, esimerkiksi toimistoja ja liikekeskuksia, hotelleja ja logistiikkakiinteistöjä. Hankkeemme syntyvät tyypillisesti sijainti- tai asiakaslähtöisesti. Osa hankkeista on myös valtion tai kaupunkien järjestämiä kilpailuja, joihin osallistumme yhteistyössä eri YIT:n tiimien sekä arkkitehtien ja muiden kumppanien kanssa”, Lehtoniemi sanoo.

”Työtehtäväni on laaja. Olen mukana muun muassa neuvotteluissa, suunnittelemassa hankkeen konseptia, viestintää ja markkinointia, kommentoimassa suunnitelmia sekä tekemässä laskelmia. Käytännössä rooliin kuuluu paljon työtä Excelin ja Powerpointin kanssa.”

Yhteistyötä ja kunnianhimoa yli organisaatiorajojen

Lehtoniemen neljään ja puoleen YIT-vuoteen on jo mahtunut yli 20 hanketta tai ideaa, joiden kanssa hän on ollut tavalla tai toisella tekemisissä. Niistä hienoimmaksi hän nostaa Marian kasvu- ja teknologiayrityskeskittymän.

Entisen Marian sairaalan aluetta Helsingin ytimessä kehitetään startup-, kasvu- ja teknologiayrityskeskittymäksi, joka on lajissaan yksi Euroopan suurimmista. Alueelle on suunnitteilla yli 50 000 neliömetriä uutta toimisto-, liike- ja palvelutilaa sekä majoitusta. YIT vie hanketta eteenpäin yhteistyössä tulevan omistajan Kevan, alueella toimivan Maria 01 -startup-yhteisön, Helsingin kaupungin sekä eri aloilta koostuvan kumppaniverkoston kanssa.

”Alueen konseptikilpailu julkaistiin Slushissa 2017. Kilpailutyössä piti olla mukana suunnittelijat, rahoittajat, rakentaja ja operaattori. Mietimme tiimin sisällä, millaisia yrityksiä ja henkilöitä tarvitaan ja halutaan kilpailuun mukaan talon sisä- sekä ulkopuolelta. Ehdotuksessamme oli lopulta 25 yritystä tuomassa ammattitaitonsa kilpailutyöhön – osa heistä oli suunnittelijoita, asiantuntijoita, palveluntarjoajia ja potentiaalisia vuokralaisia. Ja voittohan sieltä tuli”, Lehtoniemi kertoo.

Noin ison konsortion kanssa työskentely hankekehitysvaiheessa oli YIT-mittakaavassakin uutta. Lehtoniemen mukaan tiimi oppi samalla itse paljon.

”Tekemisen meininki oli huikea sekä omassa tiimissä että ulkopuolisten kumppanien kanssa. Mukana oli mm. startup- ja kasvuyrittäjiä, ja on ollut hienoa päästä tutustumaan siihen maailmaan. Etenimme kohti yhteistä päämäärää yhdessä kaikkien hankkeeseen osallistuneiden tahojen kanssa, ja rima oli korkealla. Ei tarvinnut lukkiutua mihinkään ennakkoasetelmiin tai kaavoihin. Jossakin vaiheessa sitä tajusi, että lopputuloksesta tulee todella makea – ja siitä kunnianhimo vain kasvoi”, kuvailee Lehtoniemi.

Tällä hetkellä hanke etenee kaavoitusvaiheessa. Kuluu vielä vuosia, ennen kuin Marian alue on valmis, mutta hankekehitystiimi jo tehnyt leijonanosan työstään.

”Olen todella ylpeä siitä, millainen lopputulos tulee olemaan, vaikka kehitystyö jatkuukin vielä. Ei tuollaista aluetta ole toista. Monesti huomaa nykyäänkin sanovansa, että ”hei, Mariassa me tehtiin näin”. Siitä on tullut eräänlainen malliesimerkki ja vertailukohta, josta ammennan myös tuleviin hankkeisiin”, Lehtoniemi pohtii.

Moottoriteitä ja näyttäviä kaupunkihankkeita

Kari Alavillamo on ehtinyt toimia YIT:ssä monessa eri roolissa. Nykyisin hän työskentelee toimitilarakentamisen johtajana pääkaupunkiseudulla. Korjaus- ja uudispuolen hankkeita on valmistunut ajan saatossa lukuisia. Niistä yksi tunnetuimmista on aivan Helsingin sydämessä sijaitseva keskustakirjasto Oodi, joka avasi ovensa joulukuussa 2018.

Alavillamolla on kuitenkin rutkasti kokemusta myös isojen infrahankkeiden vetovastuusta. Minkä hankkeen hän nostaa itselleen kaikkein merkityksellisimmäksi?

”2000-luvulla E18-tie Turusta Vaalimaalle täydentyi koko pituudeltaan moottoritieksi. Toimin suurimman hankkeen projektijohtajana 53 kilometrin mittaisella Koskenkylä-Kotka-osuudella. Se oli infrahankkeeksi poikkeuksellisen mittava sisältäen väylärakentamisen kaikki tekniikkalajit. En ollut aikaisemmin osallistunut vastaavan kokoluokan hankkeeseen, ja toisaalta ei näitä Suomessa tässä laajuudessa juurikaan ollut toteutettu”, Alavillamo kertoo.

Kari Alavillamo E18

Laajuus ei ole kuitenkaan se syy, miksi hän nostaa E18:n rakentamisen ikimuistoisimmaksi hankkeeksi. Syy löytyy ihmisistä.

”Hanke toteutettiin työyhteenliittymänä Destian kanssa. Avainhenkilöt rakensivat työlle organisaation, ja tuloksena syntyi taianomainen TYL Pulteri. Se rakentui ammattilaisista, joiden välillä ei yritysrajoja tunnettu. Mukana oli loistavia ihmisiä, jotka omistautuivat hankkeelle ja antoivat parhaimpansa. Suurin osa henkilöstöstä toimi kolmen vuoden ajan komennushenkilöinä ja vietti ison osan vapaa-ajastaankin yhdessä. Syntyi monia ystävyyssuhteita. Työn kruunasi se, että tämä oli onnistunut hanke myös kaikilla avainmittareilla mitattuna.”

Tunnustusta tuli myös muilta: esimerkiksi Rakennuslehti valitsi Koskenkylä-Kotka-hankkeen Vuoden Työmaa -kilpailun voittajaksi vuonna 2013. Yksi tärkeimmistä perusteluista oli juuri se yhteishenki ja ammattitaito, jolla työtä tehtiin.

Esimiesrooli – koko työuran mittainen kehityshanke

Tuotantopäällikkönä työskentelevä Saku Kuusisto ei lähde laittamaan hankkeitaan tärkeysjärjestykseen – hän nostaa uransa isoimmaksi hankkeeksi esimiesroolin ja siinä kasvamisen.

Saku Kuusisto Esimiestyo

”Työpolkuni YIT:ssä ei ole kaikkein tyypillisin. Tulin kyllä aikoinaan taloon kesätöiden ja työnjohtoharjoittelun kautta, kuten moni muukin. Diplomi-insinööriksi valmistuttuani toimin puolitoista vuotta infrarakentamisen puolella työnjohtajana, josta siirryin ensin talopuolelle työnjohtajaksi ja sen jälkeen pariksi vuodeksi toimistolle työmaainsinööriksi ja laatuvastaavaksi. Mutta sitten hyppäsin HR-puolelle, henkilöstön kehittämisen tehtäviin”, Kuusisto kertoo.

Henkilöstöpalveluissa hän viihtyi viitisen vuotta, kunnes vuonna 2017 tarjoutui mahdollisuus siirtyä nykyiseen työhön, Tampereen paikalliseen asumisen ja talopuolen yksikköön tuotantopäälliköksi.

”Tavallisin reitti tällaiseen tuotannon esimiestehtävään kulkee työnjohtajasta vastaavaksi mestariksi ja työpäälliköksi. Minulla ne vaiheet ovat jääneet välistä, joten vankka tekninen osaaminen ei varmaankaan ole suurin vahvuuteni esimiehenä. Muutenkin uusi rooli hieman jännitti etukäteen, kun oli tuttuja kollegoja alaisina. Mutta toisaalta siitä oli myös apua – oli asioita, jotka tiesi jo valmiiksi”, Kuusisto kuvailee.

Hän korostaa, että kun on hyvä tiimi ammattilaisia ympärillä, esimiehen ei tarvitse osata kaikkea itse. Porukka osaa ja auttaa.

”Viisaus asuu ryhmässä, ei yksilössä. Esimiehen ei kuulu päsmäröidä kaikessa vaan luoda asiantuntijoille edellytykset tehdä heidän työnsä mahdollisimman hyvin. Huipputiimi on huippu juuri siksi, että siinä erilaiset ihmiset pääsevät tekemään töitä vahvuuksillaan”, Kuusisto linjaa.

Omana vahvuutenaan Kuusisto pitää sitä, että hän haluaa olla ihmisten kanssa tekemisissä.

”Olen ainakin yrittänyt olla helposti lähestyttävä, läsnäoleva ja reilu. Vaikka palaute, koulutukset ja oman esimiehen tuki ovat tässäkin työssä tärkeitä, suurin osa esimiestaidoista karttuu käytännössä tekemällä. Arjessa kaikki ei välttämättä toteudu juuri niin kuin suunniteltiin, ja aina on asioita, joille olisi hyvä löytää lisää aikaa. Siksi esimiehenä pätevöityminen ei ole projekti, joka alkaa ja loppuu – se on koko työuran mittainen kehityshanke, joka vaati paljon mutta antaa vielä enemmän takaisin.”

Lue  "Ikimuistoinen hanke innostaa ja näyttää suuntaa" -jutusta organisaatiopsykologi Karoliina Mellasen ajatuksia siitä, miten merkityksellisimmät hetket ja hankkeet tuovat työhön uutta virtaa ja voivat toimia myös suuntaviittoina tulevalle urakehitykselle. 

AVOIMET TYÖPAIKAT

Liity Tulevaisuuden tekijöihin