Puu lisää osuuttaan kerrostalojen rakentamisessa – suurin osa rakennusten ilmastokuormasta syntyy käytön aikana

Rakennusalaa halutaan ohjata kohti pienempää ilmastokuormitusta, ja osa tätä kehitystä ovat julkiset panostukset puurakentamisen lisäämiseen. YIT vahvistaakin jatkuvasti puurakentamisen osaamistaan. Materiaalivalintojen ympäristövaikutukset vaativat lisäselvityksiä, mutta jo nyt on selvää, että ilmastotoimia kannattaa suunnata myös koko elinkaaren aikaisten päästöjen vähentämiseen.

Puurakentaminen kasvattaa suosiotaan, ja yksi kasvun siivittäjistä ovat ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät poliittiset linjaukset sekä hallitus- että kuntatasolla. Viime syyskuussa ympäristöministeriö julkisti tavoitteen, jonka mukaan puurakentamisen markkinaosuus kaikesta julkisesta uudisrakentamisesta olisi 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025. Vuonna 2019 osuus oli 15 prosenttia.

Poliittisten toimien taustalla vaikuttavat kasvihuonekaasujen vähentämiselle asetetut tavoitteet: Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiiviseksi mahdollisesti jo vuonna 2040. Saman hiilineutraaliustavoitteen on ottanut itselleen myös esimerkiksi Helsingin kaupunki, ja se onkin ilmoittanut etsivänsä kaikki keinot pienentääkseen rakennusten ja rakentamisen päästöjä.

”Jotta ympäristötavoitteisiin päästään, on rakennusteollisuuden oltava ilmastotalkoissa täysillä mukana”, vahvistaa YIT:n Head of Sustainability Mia Ranta-aho.

Puu vastaan betoni?

Puurakentamiseen panostetaan, koska sen ajatellaan olevan yksi tehokkaimmista keinoista minimoida rakennusten aiheuttamia päästöjä. Julkisessa keskustelussa puu ja betoni asetetaan helposti vastakkain, ja usein mainitaan puun kyky toimia hiilidioksidivarastona. Toisaalta esiin on noussut myös huoli siitä, vähentääkö puumateriaalien kasvava käyttö metsien aktiivisia hiilinieluja.

Viime vuosina materiaalien eroja on myös tutkittu. Esimerkiksi Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmassa toteutettiin vuosien 2018–2020 aikana liki identtiset asuintalokokonaisuudet, toinen betoni- ja toinen puurunkoisena. Hankkeessa haluttiin verrata betoni- ja puurunkoisen kerrostalon eroja sekä suunnittelu- ja rakentamisvaiheissa että käyttöönoton jälkeen.

Vertailussa havaittiin, että yksinomaan rakennusmateriaalien aiheuttamat päästöt olivat puurunkoisessa rakennuksessa noin 20 prosenttia betonirakenteista pienemmät. Ero kuitenkin kaventui, kun tarkasteluun otettiin mukaan myös rakennuksen koko käyttöaika sadan vuoden aikajänteellä. Silloin puurakenteisen talon elinkaaripäästöt olivat kuusi prosenttia pienemmät kuin betonirakenteisella talolla.

”Tämänkaltaiset vertailut ovat tärkeitä, mutta ne vaativat vielä päivityksiä sitä mukaa, kun käyttöön saadaan lisää uutta tutkimustietoa eri materiaalien todellisista ilmastohyödyistä ja -haitoista”, pohtii Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen.

Enemmän painoarvoa elinkaarelle

Kehittyvä kerrostalo -ohjelman tuloksissa on huomionarvoista myös se, että pidemmän ajan tarkastelussa suurin osa hankkeen päästöistä riippui muista asioista kuin runkomateriaalin valinnasta. Kolme neljäsosaa kaikista elinkaaripäästöistä aiheutui asumisen aikaisesta energiankulutuksesta.

Tulos on linjassa niiden kattavien laskelmien kanssa, jotka on tehty Rakennusteollisuus RT:n laatimaa vähähiilinen rakennusteollisuus 2035 –tiekarttaa varten.

”Laadimme tiekartan yhdessä sidosryhmien ja ympäristöministeriön kanssa vastauksena Suomen tavoittelemaan hiilineutraaliuteen. Laskelmien mukaan rakennusten käytönaikainen energiankulutus muodostaa 76 prosenttia maamme koko rakennetun ympäristön vuotuisesta hiilijalanjäljestä. Jäljelle jäävästä päästöneljänneksestä puolet tulee rakennusmateriaaleista, kuten betonista, teräksestä ja puusta. Työmaatoiminnoista ja kuljetuksista syntyvä osuus on hieman pienempi. Oleellista on, että kaikki toimijat tarkastelevat omia päästöjään ja tavoittelevat vähennyksiä”, Vuorinen sanoo.

Hän korostaa, että merkittävimmät rakennusten ympäristövaikutuksiin liittyvät päätökset tehdään jo suunnitteluvaiheessa. Suunnittelussa tehtyjä valintoja ei voi aina muuttaa käytön aikana, ja silloinkin, kun niin voi tehdä, muuttaminen saattaa olla kallista. Päästövähennykset ovat tärkeitä, mutta ne tulee tehdä hallitusti, rakennuksen elinkaarilaadun eri ominaisuuksia vaarantamatta.

”Rakennuksen ympäristö- ja ilmastovaikutuksia pitää jo suunnitteluvaiheessa tarkastella koko elinkaaren ajalta. Rakennuksen teknisten ominaisuuksien parantaminen saattaa joissain tapauksissa kasvattaa valmistusvaiheen kustannuksia ja päästöjäkin, mutta näiden samojen parannustöiden ansiosta talon elinkaaren aikainen energiankulutus ja ympäristökuormitus voivat pienentyä todella merkittävästi,” Vuorinen toteaa.

Tuotekehityksestä tukea ympäristötavoitteille

Elinkaariajattelua nostaa esiin myös YIT:n kestävän kaupunkikehityksen johtaja Juha Kostiainen blogissaan Betoniteollisuus ry:n ja Rakennustuoteteollisuus RTT:n Kivifaktaa-sivustolla. 

”Eräät kaupungit ovat laittaneet tontinluovutusehtoihin vaatimuksen puurakentamisesta. Se on hyvä vaatimus, jos halutaan edistää puurakentamista. Jos halutaan edistää vähäpäästöisyyttä, kannattaa asettaa reunaehdot elinkaaren aikaisille päästöille. Kunnollisia työkaluja päästölaskentaan on jo olemassa. Jos halutaan edistää innovaatioita, se on viisaampaa tehdä määrittämällä tavoitteet lopputulokselle, ei määräämällä teknisistä ratkaisuista”, Kostiainen linjaa.

Kun rakennusmateriaalien päästöjä halutaan tiputtaa merkittävästi, se edellyttää Kostiaisen mukaan myös uusien ratkaisujen kehittämistä. Tutkimuslaitosten lisäksi sitä työtä tehdään niin puutuote- kuin betonivalmistajienkin kehityslaboratorioissa.

Esimerkkinä jälkimmäisestä Kostiainen mainitsee Norjan, jossa on onnistuttu tuottamaan sementtiä bakteeripohjaisella prosessilla ilman ympäristöä kuormittavaa kalkkikiven polttoa. Suomessa puolestaan on muun muassa kehitetty teollisuuden sivuvirroista geopolymeerejä, ja joidenkin kivipohjaisten rakennusosien osalta päästään kaupallisissa tuotteissa jopa 40 prosenttia aikaisempaa pienempiin päästöihin.

Moduulit vauhdittavat puukerrostalojen rakentamista

Lähitulevaisuuden trendi on kuitenkin selvä: jatkossa yhä suurempi osa Suomeen nousevista rakennuksista tehdään puusta. On tärkeää, että kaikkia rakennusmateriaaleja kehitetään vähäpäästöisemmiksi. Tämä heijastuu myös YIT:n strategiassa, jossa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet päästöjen pienentämiseksi.

”Aiomme puolittaa oman toimintamme sekä omaperusteisten hankkeidemme hiilidioksidipäästöt seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tavoitteen saavuttamiseen ei ole yhtä ihmelääkettä, vaan se edellyttää esimerkiksi toiminnan tehostamista ja hukan vähentämistä, uudenlaisia kiertotalous- ja materiaaliratkaisuja ja uusiutuvan energian laaja-alaisempaa käyttöä”, Mia Ranta-aho toteaa.

Puukerrostalojen rakentajaksi YIT ryhtyi alkuvuonna 2020, kun Tampereen Hervantaan nousi As Oy Tampereen Tohtori. YIT on jo pitkään käyttänyt tuotannossaan kylpyhuone-, taso- ja seinäelementtejä, mutta Tohtori on YIT:n ensimmäinen kokonaan moduuleista rakennettu puukerrostalokohde.

”Puusta puhutaan paljon, mutta kokonaisia kerrostaloja siitä on toistaiseksi tehty aika vähän. Vielä tällä hetkellä jokainen uusi puukerrostalo on käytännössä pilottihanke, mikä tekee suunnittelusta ja rakentamisesta kalliimpaa kuin käytettäessä tutumpia materiaaleja. Hintaero kaventuu kokemuksen karttuessa ja prosessien vakiintuessa”, arvioi YIT:n Asuminen Suomi ja CEE -segmentin johtaja Marko Oinas.”

Puumoduulirakentamisen suurimpiin valtteihin kuuluvat totuttua lyhyemmät läpimenoajat. 

”Esivalmistettujen moduulien avulla rakennusaika voi jopa puolittua. Moduulirakentamisen vahvuuksia ovat myös erinomaiset tuotanto-olosuhteet ja työturvallisuus. Talosta 80–95 prosenttia valmistuu tehtaan puolella, jossa lämpö, kosteus, valo ja ergonomia ovat yleensä optimaalisempia kuin ulkona työmaalla”, Oinas listaa.

Oletko kiinnostunut kestävästä asumisesta? Lue aiheesta lisää täältä.

Lisätietoja:
Marko Oinas, johtaja (vt.), Asuminen Suomi ja CEE -segmentti, puh. 040 506 7430, marko.oinas@yit.fi 
Johanna Savolainen, viestintäpäällikkö, YIT Oyj, puh. 044 305 4594, johanna.savolainen@yit.fi 

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen kaupunkikehittäjä ja rakennusyhtiö. Tavoitteenamme on luoda entistä kestävämpiä, toimivampia ja vetovoimaisempia kaupunkeja ja elinympäristöjä. Kehitämme ja rakennamme asuntoja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Olemme myös vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja. Omistamme kiinteistöjä yhdessä kumppaneidemme kanssa, mikä tukee merkittävien kehityshankkeidemme toteuttamista. Tarjoamme asiakkaillemme myös kiinteistöjen arvoa parantavia palveluita. Työllistämme noin 7 400 ammattilaista kymmenessä maassa: Suomessa, Venäjällä, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Vuoden 2020 liikevaihtomme oli noin 3,1 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä.