529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31iso4217:EUR529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31iso4217:EURxbrli:shares529900M13GM4VSTE6W802022-12-31529900M13GM4VSTE6W802021-12-31529900M13GM4VSTE6W802020-12-31529900M13GM4VSTE6W802020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember529900M13GM4VSTE6W802020-12-31ifrs-full:OtherReservesMember529900M13GM4VSTE6W802020-12-31yit:YitUnrestrictedEquityReserveMember529900M13GM4VSTE6W802020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802020-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802020-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31yit:HybridBondMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:OtherReservesMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31yit:YitUnrestrictedEquityReserveMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31yit:HybridBondMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31yit:YitUnrestrictedEquityReserveMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31yit:YitUnrestrictedEquityReserveMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31yit:HybridBondMember
Sisällys
Hallituksen toimintakertomus
Mikonkatu 7:n kiinteistön peruskorjaus, Helsinki
Hallituksen puheenjohtajan tervehdys: Vauhditimme strategian
toteuttamista ja paransimme kannattavuutta
Vuoden 2022 aikana YIT otti
merkittäviä askeleita strategian
toteuttamisessa. Vahvistimme
tuottavuuttamme ja paransimme
projektien hallintaa. Panostimme
strategian mukaisesti
vastuullisuuteen. Toimintaympäristö
muuttui voimakkaasti, ja ryhdyimme
toimenpiteisiin nopeuttaaksemme
strategian toteutusta ja liiketoiminnan
kannattavuuden parantamista.
YIT:n strategian toteuttaminen eteni vakaasti vuoden 2022
aikana. Terävöitimme liiketoimintojemme fokusta kaikissa
segmenteissä. Vetäydyimme kaikesta toiminnasta Venäjällä
saatuamme liiketoimintojemme myynnin päätökseen
toukokuussa 2022.
Venäjän liiketoiminnan strateginen arviointi käynnistettiin jo
edellisenä vuonna ja sitä kiihdytettiin merkittävästi, kun Venäjä
hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Liiketoiminnan myynti
saatiin vaikeassa tilanteessa toteutettua onnistuneesti, minkä
johdosta YIT pystyi keskittymään täysin ydinliiketoimintoihinsa ja
strategian toteutukseen. Myynti oli asiakkaiden, henkilöstön ja
yhtiön kannalta oikea ratkaisu vaikeassa tilanteessa.
Vahvistimme tuottavuuttamme ja paransimme asetettujen
tavoitteiden mukaisesti projektinhallintaa. Keskityimme
toiminnassamme niihin hankkeisiin, joissa voimme tuottaa
osaamisellamme eniten lisäarvoa asiakkaillemme.
Tehostamistoimenpiteiden tukemana pystyimme haastavasta
markkinatilanteesta huolimatta parantamaan oikaistua
liikevoittoamme vuoden 2022 jokaisella kvartaalilla
edellisvuoteen verrattuna.  
MÄÄRÄTIETOINEN TYÖ KESTÄVÄN
KEHITYKSEN EDISTÄMISEKSI
JATKUI
Vastuullisuus on YIT:n strategian ytimessä ja siten säännöllisesti
hallituksen agendalla. YIT teki vuoden aikana määrätietoisesti
töitä vastuullisuuden edistämiseksi.
Jo vuonna 2021 sitouduimme ensimmäisenä suomalaisena
rakennusyhtiönä Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi)
rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen Pariisin
ilmastosopimuksen mukaisesti. Joulukuussa 2022 julkaisimme
päivitetyt ilmastotavoitteet ja kunnianhimoisen tiekartan niiden
saavuttamiseksi. Hiilitiekartta sisältää neljä
toimenpidekokonaisuutta, jotka kattavat rakentamisen koko
elinkaaren myynnistä ja suunnittelunohjauksesta hankintaan ja
työmaatoimintoihin saakka.
Oman toiminnan osalta YIT on onnistunut vähentämään
päästöjä jo yli 55 % vuoteen 2019 verrattuna esimerkiksi
siirtymällä alkuperäsertifioituun uusiutuvaan sähköenergiaan.
Hiilineutraalius edellyttää siirtymistä päästöttömiin
energialähteisiin myös kaluston ja omien kiinteistöjen
lämmityksen ja viilennyksen osalta. Toimitusketjun toimijoita
haastetaan mukaan konkreettisten päästövähennysten
saavuttamiseksi. Tiekartta kattaa myös henkilöstön
ympäristöosaamisen kehittämisen ja päivityksiä päätöksenteko-
ja palkitsemiskriteereihin.
Otimme merkittävän askeleen kohti vähähiilistä rakentamista ja
siirryimme käyttämään Suomen asuntotuotannossa
päämarkkinoillamme Consolis Parman kanssa yhdessä
kehittämiämme vähähiilisiä ontelolaattoja. Lisäksi onnistuimme
vähentämään polttoaineiden kulutustamme ja korvaamaan
fossiilisia polttoaineita biopolttoaineilla.
Siirtymä kohti vihreää taloutta edellyttää kestävää rakentamista,
uusiutuvaa energiaa ja vastuullista arkea meiltä kaikilta. YIT on
mukana monella saralla vihreän siirtymän mahdollistamisessa
tuulivoiman kehittämisestä, energiatehokkaiden kotien ja
vastuullisten liikennemuotojen rakentamiseen.
Lisäämme maalämmön käyttöä asumisen kohteissa,
hyödynnämme aurinkoenergiaa ja vahvistamme
kyvykkyyksiämme tuulivoiman hankekehityksen parissa. YIT:llä
oli vuoden 2022 lopussa merkittävä tuulivoiman
hankekehitysportfolio, joka sisälsi esiselvitysvaiheessa olevia
hankemahdollisuuksia noin 2 900 MW ja luvitusvaiheessa olevia
hankkeita yhteensä noin 550 MW. 
Kaupunkikehittäjänä luomme eläviä ja kestäviä sekä
vetovoimaisia kaupunkiympäristöjä. YIT hallitsee laajat ja
monimutkaiset hankkeet. Rakentaminen ja korjaaminen ovat
usein osa laajempaa kokonaisuutta, johon voi kuulua hankkeen
ideointia ja suunnittelua, asemakaavoitukseen osallistumista ja
tilojen vuokrausta.
4YIT 2022 Vuosikatsaus
Keskityimme toiminnassamme
niihin hankkeisiin, joissa
voimme tuottaa osaamisellamme
eniten lisäarvoa
asiakkaillemme.
Olemme läsnä isoissa kaupungeissa Suomessa, Ruotsissa ja
itäisessä Keski-Euroopassa, joissa kehitämme erinomaisilla
paikoilla eläviä kaupunkiympäristöjä laajojen ja vaativien
hankkeiden myötä. Monialaisen osaamisemme ansiosta meillä
on kyvykkyys viedä läpi kompleksisiakin hankkeita.
Uskon, että voimme edistää kestävää kaupunkielämää
yhdistämällä vahvaa kaupunkikehittämis- ja
rakentamisosaamistamme edelläkävijyyteen vihreän siirtymän
toteuttamisessa. Asemamme tarjoaa meille merkittäviä
liiketoimintamahdollisuuksia niin kotimaassa kuin
kansainvälisestikin.
TOIMENPITEITÄ MUUTOKSEN
KIIHDYTTÄMISEKSI HAASTAVASSA
TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ
Vuoden edetessä markkinatilanne alkoi heiketä, mikä vaikutti
erityisesti YIT:lle keskeisen asuntomarkkinan kysyntään. Tässä
muuttuneessa tilanteessa ryhdyimme toimenpiteisiin
nopeuttaaksemme strategian toteuttamista sekä
kannattavuuden tehostamista.   
YIT:n hallitus nimitti Heikki Vuorenmaan yhtiön toimitusjohtajaksi
marraskuussa, ja hän aloitti tehtävässään vuoden 2022 lopussa.
Kiitän lämpimästi Markku Moilasta hänen johtajakaudestaan.
Markun johdolla loimme vahvan perustan, paransimme
operatiivista tuottavuutta ja kehitimme liiketoimintamalliamme
kohti entistä itsenäisempiä liiketoimintasegmenttejä.
Heikki tuntee YIT:n aikaisemmasta tehtävästään Päällystys-
segmentin johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Hänen johdollaan
tavoitteenamme on nopeuttaa strategian toteuttamista ja
parantaa yhtiön suorituskykyä. Heikin aikaisempi kokemus
muutosten johtamisesta ja tuottavuuden parantamisesta vievät
YIT:tä eteenpäin muutosmatkallamme.
Muuttuvassa ympäristössä on tärkeätä varmistaa, että kaikki
segmentit ovat kilpailukykyisiä ja että YIT:llä on edellytykset
halutessaan osallistua aktiivisesti toimialan murroksen johdosta
mahdollisesti avautuviin rakennejärjestelyihin.
HALLITUSTYÖ VUONNA 2022
Vuoden 2022 yhtiökokous pidettiin poikkeusjärjestelyin
maaliskuussa. Kokouksessa oli edustettuna 227
osakkeenomistajaa, jotka edustivat 120 445 085 osaketta ja
ääntä. Vuoden 2022 aikana hallitus kokoontui yhteensä 16
kertaa, tarkastusvaliokunta ja henkilöstövaliokunta molemmat
kuusi kertaa sekä investointi- ja hankevaliokunta yhdeksän
kertaa.
Hallitustyöskentelyssä keskeisiä teemoja olivat geopoliittisen
tilanteen vaikutusten hallinta, strategian toteuttamisen
kiihdyttäminen sekä uuden toimitusjohtajan
valinta. Uudistimme myös hallituksen kokoonpanoa ja
vahvistimme hallituksen osaamista uusilla kyvykkyyksillä.
YIT:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2022
maksetaan osinkoa 0,18 euroa / osake. Strategisiin
tavoitteisiimme kuuluu vuosittain kasvava osakekohtainen
osinko ja ehdotus on linjassa tämän tavoitteen kanssa. 
Koko hallituksen puolesta kiitän osakkeenomistajiamme ja
asiakkaitamme luottamuksesta sekä YIT:n koko henkilöstöä
hyvästä työstä vuoden aikana. Olen luottavainen siihen, että
haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta YIT:n tiimillä on
kyky nopeuttaa strategian toimeenpanoa entisestään ja rohkeus
löytää uusia mahdollisuuksia menestyä kestävällä tavalla.
Harri-Pekka Kaukonen
Hallituksen puheenjohtaja
Merenkulkijanranta, Helsinki
5YIT 2022 Vuosikatsaus
Strategia
STRATEGIAN TOTEUTTAMISTA
MUUTTUVASSA
TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ
YIT:n marraskuussa 2021 esittelemän strategian toteutus eteni
suunnitellusti, kuitenkin poikkeuksellisen paljon muuttuvassa
liiketoimintaympäristössä. Strategia pohjautuu YIT:n missioon
luoda parempia elinympäristöjä, ja päämääränä on olla kaikkien
sidosryhmien luotettavin kumppani ennakoitavaa, toimialan
kärkitulosta tekemällä. YIT on laadukas kiinteistökehitys- ja
rakennusyhtiö, jolla on vahva brändi, toimialan paras
asiakastyytyväisyys, kyvykkäät ihmiset sekä vahva läsnäolo
yhtiön avainmarkkinoilla.
Strategiansa johdonmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi YIT
kehitti seurantamenetelmän, jolla tuetaan kolmen strategisen
painopistealueen – fokus, tuottavuus ja vastuullisuus –
toteuttamista. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan
kuukausittaista seurantaa hyödyntäen. YIT on nyt
liiketoimintansa osalta entistä fokusoidumpi sekä hankkeiden
osalta valikoivampi keskittyen hankkeisiin, joissa sen osaaminen
antaa parhaiten lisäarvoa asiakkaille. YIT:n monipuolinen
liiketoimintamalli tarjoaa suojaa markkinoiden turbulenssia
vastaan.
Vuonna 2021 aloitettua yhtiön uudistamista jatkettiin vuonna
2022. YIT tehosti toimintamalliaan entistä asiakaslähtöisemmän
organisaation rakentamiseksi ja kustannuskilpailukyvyn
parantamiseksi.
Tehostamista YIT tavoittelee sekä esivalmisteasteen
kasvattamisen että toimintaketjun hallinnan kautta panostamalla
muun muassa teollisen rakentamisen peruspilareihin eli Lean-
ajattelua toteuttavaan tahtituotantoon. Myös riskienhallinnan
sekä projektijohtamisen kehittämiseen panostetaan. Näillä
toimenpiteillä tavoitellaan merkittävää tuottavuuden parannusta
strategiakauden aikana, ja tehokkuushyötyjä onkin jo saavutettu.
LIIKETOIMINTASEGMENTIT
KESKITTYVÄT KESKEISIIN
OSAAMISALUEISIINSA
YIT sai vuonna 2022 päätökseen Venäjän liiketoimintojensa
myynnin, jonka toteutumisen myötä YIT vetäytyi kaikesta
toiminnasta Venäjällä. Myynti mahdollistaa keskittymisen yhtiön
strategiaan ja sen ytimessä oleviin liiketoimintoihin. Asumisen
liiketoiminnassa YIT toteuttaa toimivia ja kestäviä koteja sekä
elinympäristöjä. Asuntoaloituksissa on jatkettu varovaisuutta ja
harkitsevaisuutta, esimerkiksi edellyttämällä korkeampia
varausasteita ennen asuntoaloituksia. Toimitilat- sekä Infra-
segmentit etenivät transformaatioissaan keskittyen käynnissä
olevien ja tarkkaan valikoitujen uusien hankkeiden hallittuun
toteuttamiseen haastavassa rakennusmateriaalien
kustannusinflaatiotilanteessa. Toimitilat-segmentti jatkoi
kaupallisten ja julkisten tilojen rakentamista ja uudistamista
mahdollistaakseen niiden käyttäjien palvelemisen koko
rakennusten elinkaaren ajan. Elinkaarihankkeet, kuten
Gesterbyn koulukeskus ja Vääksyn yhteiskoulu, tuovat YIT:lle
tasaista pitkäaikaista tuottoa, mikä tuo suojaa
markkinavaihteluita vastaan.
Infra-segmentti rakentaa liikenneyhteyksiä, verkostoja ja laitoksia
sujuvoittamaan elämistä kestävästi. Yhtenä esimerkkinä tästä on
Helsingin Salmisaareen rakennettavan meriveden
lämmöntalteenottohankkeen tunnelijärjestelmän toteuttamisen
allianssi, jossa YIT on toinen Helenin allianssikumppaneista.
Kiinteistökehityksessä YIT huolehtii omistuksistaan sekä
kaupallisten ja hybridihankkeiden kokonaisvaltaisesta
kehittämisestä, josta erinomaisena esimerkkinä toimii vahva
tuulivoiman esiselvitys- ja luvitusvaiheen hankeportfolio.
KOHTI HIILINEUTRAALIA
RAKENTAMISTA
YIT:llä vastuullisuus on strategian ytimessä ja keskeinen osa
kaikkea liiketoimintaa. Yksi olennainen osa vastuullisuutta on
ilmastonmuutoksen hillitseminen. Vuonna 2022 YIT päivitti
ilmastotavoitteensa ja loi hiilitiekartan päästöjen vähentämiseksi.
Päivitetyt tavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen
kanssa. Sopimuksella pyritään rajoittamaan maapallon
lämpeneminen alle 1,5 celsiusasteeseen vuosisadan loppuun
mennessä.
Omassa toiminnassaan (Scope 1 ja 2) yhtiön tavoitteena on olla
hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Arvoketjun päästöjä
(Scope 3) YIT sitoutuu leikkaamaan vähintään 30 % vuoteen
2030 mennessä. Vertailuvuosi on koronapandemiaa edeltävä
vuosi 2019.
YIT edistää lisäksi ESG-tavoitteitaan koko toimitusketjun läpi ja
vaatii toimittajiltaan samoja ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää
hallintoa koskevia standardeja. YIT tavoittelee parempaa
näkyvyyttä toimitusketjuunsa ja kehittää sekä
toimittajayhteistyötä että toimittaja-auditointeja. Yhtiö uskoo,
että tämä auttaa asettamaan uusia standardeja koko alalle.
TALOUDELLISET TAVOITTEET
YIT mittaa strategiansa onnistumista konsernin taloudellisilla
tavoitteilla, jotka on määrä saavuttaa vuoden 2025 loppuun
mennessä:
LIIKEVOITTOMARGINAALI:
> 6 %
VELKAANTUMISASTE:
< 50 %
OSINKO:
Vakaa kasvu
Konsernin liikevoittoprosenttitavoite perustuu sen eri
segmenttien liikevoittoprosenttitavoitteisiin. Yhtiö suhtautuu
markkinoiden kasvuoletuksiin maltillisesti ja odottaa
kannattavuutensa vahvistuvan ensisijaisesti terävöitetyn
fokuksen ja tuottavuuden parantamisen seurauksena. Lisäksi
yhtiö odottaa saavansa kilpailuetua ESG-sitoumuksistaan.
6YIT 2022 Vuosikatsaus
Toimintaympäristö
Toimintavuoden aikana YIT:n toimintaympäristöä värittivät
korkea inflaatio rakennusmateriaalikustannuksissa sekä
kotitalouksien ja sijoittajien kasvanut varovaisuus.
Edeltävän vuoden maailmanlaajuisten logistiikkaongelmien ja
merkittävästi kasvaneen kysynnän seurauksena
rakennusmateriaalien hinnat olivat korkealla tasolla jo vuoden
2022 alussa. Inflaatio rakennusmateriaalikustannuksissa jatkoi
kiihtymistään Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja sitä seuranneen
geopoliittisen myllerryksen seurauksena. Myös joidenkin
rakennusmateriaalien toimitusketjut kärsivät, mutta YIT onnistui
pitämään työmaansa auki ja materiaalien saatavuuden hyvällä
tasolla hyödyntämällä vaihtoehtoisia materiaaleja ja uusia
toimitusketjuja.
Vuoden edetessä korkea yleinen inflaatio, korkojen nopea nousu
ja energiakriisi kasvattivat kotitalouksien ja sijoittajien
varovaisuutta. Vaikutukset näkyivät erityisesti
asuntomarkkinoilla, joilla kysyntä ja markkina-aktiviteetti laskivat
äkillisesti aiemmalta korkealta tasolta.
ASUNTOMARKKINA
Ensimmäisen vuosineljänneksen ajan asuntojen kysyntä oli
vahvalla tasolla. Kysyntä lähti kuitenkin voimakkaaseen laskuun
vuoden edetessä ja epävarmuuden kasvaessa markkinalla.
Vuoden toisen puoliskon aikana korkea inflaatio, nousevat korot
ja energiakriisi heikensivät kysyntää merkittävästi YIT:n kaikilla
toiminta-alueilla.
Suomessa yleinen kuluttajaluottamus laski historiallisen alhaiselle
tasolle, mikä vaikutti asuntojen kysyntään. Myös sijoittajapuolen
kysyntä heikkeni epävarman makrotaloudellisen näkymän ja
nousseiden korkojen myötä. Rahoitus taloyhtiölainoilla oli
haastavaa läpi vuoden pankkien varovaisuuden myötä.
Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa niin kuluttajien kuin
sijoittajienkin varovaisuus nousi vastaavasti korkean inflaation ja
nousseiden korkojen myötä. Viivästykset viranomaisten
lupaprosesseissa jonkin verran hälvenivät edellisvuoteen
verrattuna.
KIINTEISTÖMARKKINA
Suomessa julkisen sektorin puolella kysyntä pysyi vakaalla
tasolla läpi vuoden. Kysyntää tukivat useat suunnittelu- ja
tarjousvaiheessa olevat hankkeet. Kasvanut epävarmuus ja
nousseet rakentamiskustannukset hidastivat jonkin verran
asiakkaiden päätöksentekoa, mutta vain yksittäisiä hankkeita
viivästettiin. Sijoittajapuolella kysyntä heikkeni vuoden loppua
kohti nousevan korkotason aiheuttaessa nostopaineita
tuottovaateille. Nouseva korkotaso nosti myös hankkeiden
rahoituskustannuksia.
Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa kysyntä pysyi
kohtuullisella tasolla. Vuoden alkupuoliskolla joidenkin
hankkeiden suunnittelua ja kehittämistä lykättiin tilapäisesti
rakennusmateriaalien saatavuushaasteiden myötä. Vuoden
edetessä rakennusmateriaalien ja työvoiman saatavuus parani,
ja markkina-aktiviteettia tuki yksityisen sektorin kasvava kysyntä
uusille toimitiloille.
INFRAMARKKINA
Suomessa infrahankkeiden julkisen sektorin kysyntä pysyi
kohtuullisella tasolla ja useita hankkeita oli suunnittelussa ja
kilpailutuksessa. Yksityistä sektoria tukevat teollisuuden
hankkeet sekä siirtymä kohti uusiutuvaa energiaa. Kasvanut
epävarmuus johti joissain yksittäisissä tapauksissa projektien
viivästämiseen, mutta isossa kuvassa markkina oli vakaa.
Ruotsissa kysyntä oli erittäin vahvaa läpi koko vuoden useiden
julkisen sektorin infraprojektien ja yksityisten
teollisuusinvestointien myötä. Kilpailu projekteista säilyi
kiihkeänä.
7YIT 2022 Vuosikatsaus
Taloudellinen kehitys
LIIKEVAIHTO
YIT:n liikevaihto laski 2 403 miljoonaan euroon (2 652). Lasku on
pääosin seurausta matalammasta asuntojen valmistumis-
määrästä ja matalammasta myynnistä Asumisessa. Liikevaihto
pysyi vakaana Toimitiloissa ja Infrassa, mutta laski
Kiinteistökehityksessä, jossa vertailukautta tuki Lestijärven
tuulipuiston myynti.
TULOS
YIT:n oikaistu liikevoitto kasvoi 110 miljoonaan euroon (85) ja
oikaistu liikevoittoprosentti  4,6 %:iin (3,2). Korkeampi
kannattavuus on osoitus vakaantuneesta operatiivisesta
suorituskyvystä Toimitiloissa ja Infrassa sekä nykyisen
toimintamallin ja paremman projektinhallinnan tuomista
tuottavuusparannuksista. Kohonneet rakentamismateriaali-
kustannukset vaikuttivat heikentävästi katteisiin. Asumisessa
kannattavuuteen vaikutti heikentävästi myös matalampi
asuntojen valmistumismäärä sekä alhaisempi myynti.
Kiinteistökehityksessä kannattavuuteen vaikutti heikentävästi
hankekehitysprojektiin kohdistunut arvonalentuminen.
YIT:n liikevoitto oli 102 miljoonaa euroa (56). Oikaisuerät olivat
8 miljoonaa euroa (29). Oikaisuerät olivat pääosin sulautumiseen
liittyviä käyvän arvon oikaisuja. Katsauskauden tulos oli -375
miljoonaa euroa (4) ja osakekohtainen tulos -1,82 euroa (0,00).
Tulokseen vaikutti lopetettujen toimintojen tulos -438 miljoonaa
euroa, joka on seurausta YIT:n Venäjän liiketoimintojen
myynnistä. Katsauskauden tulos jatkuville toiminnoille oli
63 miljoonaa euroa (6) ja osakekohtainen tulos jatkuville
toiminnoille 0,28 (0,01)
LIIKEVAIHTO (MEUR)
OIKAISTU LIIKEVOITTO (MEUR)
KATSAUSKAUDEN TULOS SISÄLTÄEN
LOPETETUT TOIMINNOT (MEUR)
Nuppu, Bratislava, Slovakia
8YIT 2022 Vuosikatsaus
RAHAVIRTA JA TALOUDELLINEN
ASEMA
Vuoden 2022 liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen oli
-281 miljoonaa euroa (288). Rahavirtaa rasitti sitoutuneen
pääoman kasvu Asumisen matalamman myynnin seurauksena.
Tontti-investointien rahavirta oli -138 miljoonaa euroa (-124) ja
rahavirta investoinneista osakkuus- ja yhteisyrityksiin oli -26
miljoonaa euroa (-29). Nettorahoituskustannukset olivat 28
miljoonaa euroa (34). Korkojohdannaisten käyvän arvon
muutoksilla oli positiivinen vaikutus nettorahoituskustannuksiin.
Kauden lopussa korolliset velat olivat 831 miljoonaa euroa (751)
ja korollinen nettovelka 569 miljoonaa euroa (303). Korollinen
nettovelka sisälsi 207 miljoonaa euroa IFRS 16 vuokrasopimus-
velkoja (234) sekä 230 miljoonaa euroa myymättömiin
asuntoihin liittyviä taloyhtiölainoja (106 ).
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN
(MEUR)
Velkaantumisaste oli 64 % (30) ja omavaraisuusaste 36 % (40).
Oma pääoma laski 883 miljoonaan euroon (1 017) lopetettujen
toimintojen negatiivisen tuloksen seurauksena. Nettovelka /
oikaistu käyttökate -suhde oli 4,2 (2,1*) ja korkokate 7,1 (3,5).
Katsauskauden aikana YIT sopi 50 miljoonan euron
luottosopimuksensa voimassaoloajan pidentämisestä vuodella.
Sopimuksen uusi eräpäivä on maaliskuussa 2024. YIT sopi
lainanantajiensa kanssa myös 300 miljoonan euron sitovan
valmiusluottolimiittisopimuksensa voimassaoloajan
pidentämisestä vuodella käyttämällä vuoden jatko-option.
Sopimuksen uusi eräpäivä on kesäkuussa 2025.
Rahavarat laskivat 206 miljoonaan euroon (389), ja YIT:n
käyttämättömät tililimiittisopimukset olivat 32 miljoonaa euroa
(32). Näiden lisäksi sitova 300 miljoonan euron (300) suuruinen
valmiusluottolimiitti oli kokonaan käyttämättä, ja asuntokohteisiin
KOROLLISTEN VELKOJEN JAKAUMA
liittyviä nostamattomia ja sitovia taloyhtiö- ja projektilainalimiittejä
oli 222 miljoonaa euroa (336).
Sitoutunut pääoma katsauskauden lopussa kasvoi 1 443
miljoonaan euroon (1 142, jatkuvat toiminnot). Sitoutuneen
pääoman kasvu johtui pääosin Asumisen matalammasta
myynnistä.
* Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa Venäjän liiketoimintojen myynti.
31.12.2021 vertailukauden tunnuslukua ei ole oikaistu.
KOROLLINEN NETTOVELKA JA VELKAANTUMISASTE
Vaasan keskussairaalan H-rakennus, Vaasa
9YIT 2022 Vuosikatsaus
INVESTOINNIT JA MYYNNIT
Bruttoinvestoinnit olivat 19 miljoonaa euroa (32), eli 0,8 % 
liikevaihdosta (1,2), joista 14 miljoonaa euroa (22) kohdistui
vuokrattuihin hyödykkeisiin. Tontti-investoinnit olivat
163 miljoonaa euroa (110) ja vuokratontti-investoinnit olivat
3 miljoonaa euroa (16). Tonttivaranto oli vuoden lopussa
kokonaisuudessaan 716 miljoonaa euroa (748).
TILAUSKANTA
Tilauskanta laski 3 702 milj. euroon (3 847). Tilauskanta laski
Infrassa ja pysyi vakaana muissa segmenteissä. Katsauskauden
lopussa 72 % tilauskannasta oli myyty (83 %).
Tilauskantaan lisättiin vuoden aikana lukuisia hankkeita, joista
merkittävimpiä olivat Vääksyn yhteiskoulun rakennusurakka,
Tuultenristin toimistotalon rakennusurakka, Maistraatinportin
toimistokiinteistön peruskorjaus, Tampereen raitiotien osan II B
toteutus, Nokian uusien toimitilojen toteuttaminen Ouluun,
Keilaniemenrantaan sijoittuvan kalliopysäköintilaitoksen
rakentaminen, yli 300 vuokra-asunnon rakentaminen OP-
Vuokratuotto-rahastolle, Seinäjoen aseman alueen ensimmäisen
vaiheen rakentaminen, Aleksanterinkatu 13:ssa sijaitsevan
kiinteistön korjaus Helsingissä, A++ -energialuokan
polkupyörätehtaan yksityiskohtainen suunnittelu ja rakentaminen
Pon.Bike-yhtiölle sekä asuinkerrostalon rakentaminen Auratum
Asunnoille.
TONTTI-INVESTOINNIT (MEUR)
TILAUSKANTA (MEUR)
Vuosaaren lukio, Helsinki
10YIT 2022 Vuosikatsaus
Liiketoiminnat
YIT:llä oli neljä raportoitavaa liiketoimintasegmenttiä vuonna
2022: Asuminen, Toimitilat, Infra ja Kiinteistökehitys.
ASUMINEN
Liikevaihto laski 1 075 miljoonaan euroon (1 281) matalamman
asuntojen valmistumismäärän sekä alhaisemman myynnin
vuoksi. Laskenut asuntojen valmistumismäärä johtui pääosin
asuntoaloitusten matalasta määrästä koronaviruspandemian
aikana. Oikaistu liikevoitto laski 90 miljoonaan euroon (109).
Oikaistuun liikevoittoon vaikuttivat matalampi myynti ja
kohonneet rakennusmateriaalikustannukset. Vertailukautta
heikensi strategiaan kuulumattomien tonttien 8 miljoonan
alaskirjaus.
TOIMITILAT
Liikevaihto pysyi vakaana 807 miljoonassa eurossa (787).
Oikaistu liikevoitto nousi 20 miljoonaan euroon (11) kahden
toisella vuosineljänneksellä myydyn omaperusteisen hankkeen
tukemana. Liiketoiminnan transformaatio eteni suunnitelmien
mukaisesti, vaikka kohonneet rakennusmateriaalikustannukset
vaikuttivatkin heikentävästi katteisiin.
INFRA
Liikevaihto pysyi vakaana 539 miljoonassa eurossa (544).
Oikaistu liikevoitto nousi 6 miljoonaan euroon (-39).
Liiketoiminnan transformaatio eteni onnistuneesti, mutta tietyt
aikaisemmat heikkokatteiset hankkeet ja kohonneet
materiaalikustannukset vaikuttivat heikentävästi
kannattavuuteen. Vertailukautta heikensivät 37 miljoonan euron
kateheikennykset Infran strategian ja projektien perusteellisen
analysoinnin ja tiettyjen aikaisempien hankkeiden
uudelleenarvioinnin myötä.
KIINTEISTÖKEHITYS
Liikevaihto laski 69 miljoonaan euroon (91). Oikaistu liikevoitto
laski 0 miljoonaan euroon (18) kehityshankkeeseen
kohdistuneen arvonalentumisen rasittamana. Vertailukauden 
vastaavan ajanjakson oikaistua liikevoittoa tuki 48 miljoonan
euron positiivinen vaikutus Lestijärven tuulipuiston myynnistä,
mutta rasitti 25 miljoonan euron alaskirjaukset.
LOPETETUT TOIMINNOT
YIT ilmoitti 30.5.2022 saaneensa päätökseen Venäjän
liiketoimintojensa myynnin Etalon Group PLC:lle. Kauppahinta oli
71 miljoonaa euroa, ja velaton kauppahinta 30 miljoonaa euroa.
Nettovaikutus rahavirtaan oli -14 miljoonaa euroa. YIT luokitteli
kaupan kohteena olevat toiminnot ensimmäisen
vuosineljänneksen raportoinnissa myytävänä oleviksi
omaisuuseriksi ja raportoi ne lopetettuina toimintoina. Vuoden
2022 lopetettujen toimintojen tulos oli -438 miljoonaa euroa (-2).
Tulokseen vaikuttivat arvonalentuminen Venäjän liiketoimintojen
luokittelusta myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana sekä kumulatiivisen RUB/EUR-
muuntoeron kirjaaminen kuluna toisen vuosineljänneksen
aikana.
LIIKEVAIHTOJAKAUMA SEGMENTEITTÄIN
HENKILÖSTÖJAKAUMA SEGMENTEITTÄIN
OIKAISTU LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (MEUR)
11YIT 2022 Vuosikatsaus
Tutkimus- ja kehitystoiminta
YIT:n tutkimus- ja kehitystoimintaa toteutettiin vuonna 2022
yhtiön strategisten painopisteiden ohjaamana. Konsernin
tutkimus- ja kehitystoimintainvestoinnit olivat 15 miljoonaa euroa
(24), mikä vastaa 0,6  % liikevaihdosta (0,8). Investoinnit
sisältävät sisäisen resursoinnin ja konsultoinnin sekä
teknologiainvestoinnit.
KEHITYSTOIMINTAA STRATEGISTEN
PAINOPISTEIDEN OHJAAMANA
Aiempien erillisten kehitysohjelmien sijaan vuonna 2022 YIT:n
kehitystoimintaa ohjattiin strategisten painopisteiden (fokus,
tuottavuus ja vastuullisuus) mukaan. Osana vuoden 2022 alussa
käyttöönotettua konsernin toimintamallia myös kehittämisen
ohjaamiseen luotiin uusi toimintamalli, jonka tavoitteena on
siirtää kehittäminen lähemmäs liiketoimintaa.
FOKUS
Kehitystoiminnassa keskityttiin valittujen kehityshankkeiden
edistämiseen sekä myynnin ja asiakaskokemuksen
parantamiseen. Asiakasrajapinnan digitaalisten ratkaisujen
kehitystä edistettiin muun muassa asuntojen asiakasmuutosten
visualisoinnin ja tilaamisen mahdollistavalla digitaalisella YIT
Plus Studio -palvelulla. Konsernin brändipäivityksen
yhteydessä toteutettiin myös Asumisen asiakaskeskeinen ja
kestävää kehitystä tukeva brändipäivitys, jonka lanseerauksessa
hyödynnettiin vahvasti myös sähköisiä kanavia. Uuden
asiakashallintajärjestelmän kehitys käynnistettiin vuoden lopulla.
TUOTTAVUUS
Projektinhallinnan kyvykkyyksien ja seurannan parantamiseen
panostettiin sekä osaamisen kasvattamisella että analytiikan
tukemana. Parempaan tuottavuuteen ja tehokkaampiin
läpimenoaikoihin tähtäävää teollista rakentamista edistettiin
kaikissa segmenteissä. Lean-metodologiaa tukevaa
tahtiaikataulua sekä sen mahdollistamaa tarkempaa työn
suunnittelua ja logistiikkaa otettiin käyttöön useissa hankkeissa.
YIT:n Smart Building -konseptia kehitettiin edelleen ja
mukaan otettiin muun muassa uusia tekoälyyn pohjautuvia ja
energiatehokkuutta parantavia ominaisuuksia. Parkanon
elinkaarimallilla toteutetussa koulussa pilotoitiin oppilaille
suunnattu opettavainen aulanäyttö, josta oppilaat voivat seurata
kiinteistön energiankulutusta ja omien toimiensa vaikutuksia
siihen.
VASTUULLISUUS
YIT julkaisi vuoden aikana päivitetyt vastuullisuusteemat,
ilmastotavoitteet ja hiilitiekartan. Hiilitiekartan osalta otettiin
merkittävä askel, kun YIT siirtyi käyttämään Suomen
asuntotuotannossaan Consolis Parman kanssa kehitettyjä ja
aiemmin pilotoituja vähähiilisiä ontelolaattoja. Lisäksi
maalämpökohteiden osuutta lisättiin aloitetuissa
asuntokohteissa. Vastuullisuusraportoinnin, päästölaskennan ja
hankesuunnittelun kyvykkyyksiä edistettiin esimerkiksi EU-
taksonomiaraportointiprosessia ja -järjestelmää kehittämällä
sekä päivittämällä suunnitteluohjeistusta vastuullisuuskriteereillä.
Energia- ja jätetietojen raportointia kehitettiin edelleen. Yhtiön
työmailla työskentelevien aliurakoitsijoiden työntekijöiden työ- ja
oleskelulupien tarkastusprosessia kehitettiin edelleen.
MUU TUTKIMUS- JA
KEHITYSTOIMINTA
Taloushallinnon kehityshankkeessa yhtiö jatkoi talouden ja
ennustamisen toimintatapojen ja järjestelmien yhtenäistämistä.
Talouden järjestelmien toinen pilottikokonaisuus saatiin
tuotantoon Suomen osalta. Lisäksi yhtiön ydintietojen hallinnan
kehittäminen jatkui.
TUTKIMUS- JA KEHITYSINVESTOINNIT (MEUR)
                                            Keravanjoen monitoimitalo, Kerava
12YIT 2022 Vuosikatsaus
Vastuullisuus
Vastuullisuus on yksi YIT:n strategian kolmesta
painopistealueesta. Tässä osiossa kerrotaan YIT:n sidosryhmien
kannalta olennaisista vastuullisuusasioista sekä esitetään YIT:n
muut kuin taloudelliset tiedot.
LIIKETOIMINTAMALLI
YIT:n missio on luoda parempia elinympäristöjä. Se rakentaa
toimivia ja kestäviä koteja ja elinympäristöjä kasvavissa
kaupungeissa. Lisäksi YIT kehittää, rakentaa ja uudistaa kouluja,
sairaaloita, kaupallisia ja julkisia tiloja sekä infrastruktuuria.
Parempien elinympäristöjen kehittäjänä ja rakentajana YIT:llä on
tärkeä rooli rakennetun ympäristön päästöttömien ratkaisujen
kehittämisessä  kestävän ja sujuvan elämän mahdollistamisessa
asiakkaille.
YIT:n neljä raportoitavaa segmenttiä ovat Asuminen, Toimitilat,
Infra ja Kiinteistökehitys. YIT toimii yhdeksässä maassa:
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa,
Tšekin tasavallassa, Slovakiassa ja Puolassa. YIT ilmoitti
lokakuussa 2020 ajavansa alas liiketoimintonsa Norjassa.
YIT:n raportoitavista segmenteistä on kerrottu tarkemmin
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Segmenttitiedot.
LIIKETOIMINNAN VAIKUTUS
IHMISIIN, YMPÄRISTÖÖN JA
YHTEISKUNTAAN
YIT:n keskeisiä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö,
omistajat, sijoittajat, yhteistyökumppanit, kaupungit, kunnat ja
julkishallinto sekä kansalaisyhteiskunta ja järjestöt. YIT pyrkii
mahdollistamaan monipuolisen vuoropuhelun sidosryhmien
edustajien kanssa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja erilaisissa
viestintäkanavissa sekä osallistumalla kyselytutkimuksiin ja
tekemällä niitä itse. Esimerkiksi vuonna 2022 toteutettiin
Rakkaudella rakennetut kaupungit -tapahtuma ja jo viidettä
kertaa Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri. Vuoden 2022
aikana YIT mahdollisti 26 hyvää tekoa voittoa
tavoittelemattomille yhteisöille 100 hyvää tekoa -ohjelmassa.
Sidosryhmien odotuksista ja viestintäkanavista kerrotaan
tarkemmin YIT:n internetsivuilla kohdassa
Yhtiössä arvioidaan systemaattisesti liiketoiminnan vaikutuksia
ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vuoden 2022 aikana
ympäristövaikutuksia tarkasteltiin erityisesti EU-taksonomian
analyysien yhteydessä sekä toteuttamalla
ihmisoikeusvaikutusten arviointi. Vuonna 2023 työtä jatketaan
arvioimalla vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.
YIT:n liiketoiminnalla on merkittäviä ja pitkäkestoisia vaikutuksia
ympäröivään yhteiskuntaan. YIT:n suurin vaikutus yhteiskuntaan
muodostuu toiminnan tulosten eli asuntojen, toimitilojen,
kiinteistöjen ja infrastruktuurin kautta sekä laajempien
kaupunkiympäristöjen kehittämishankkeista. Rakennettu
ympäristö jää elämään jopa sadoiksi vuosiksi, joten kestävällä
suunnittelulla ja toteutuksella on oleellinen merkitys YIT:n
toiminnan vaikutuksiin esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen.
Yhtiön toiminnan positiivisia ympäristövaikutuksia ovat
esimerkiksi asiakkaille rakennetut kestävät ja pitkäaikaiset
elinympäristöt, alueelliset konversiohankkeet sekä uusien
kestävää kehitystä edistävien tuotteiden ja palveluiden
kehittäminen ja hyödyntäminen. Negatiivisia vaikutuksia
ympäristöön ovat raaka-aineiden, materiaalien ja maa-alueiden
käyttö, energiankulutus sekä niiden synnyttämät
kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi yhtiön toiminnan sivutuotteena
syntyy jätteitä.
Yhtiö on merkittävä veronmaksaja ja luo arvoa omistajilleen
osinkojen ja markkina-arvon kasvun kautta, minkä lisäksi
liiketoiminnalla on sekä suora että välillinen työllistämisvaikutus.
Suomessa YIT:n työmailla työskentelee päivittäin parhaimmillaan
lähes 6 000 ihmistä, aliurakoitsijoiden työntekijät mukaan lukien.
Rakennusala ja YIT työllistävät myös paljon ulkomaisia
työntekijöitä. Pitkissä hankintaketjuissa negatiiviset vaikutukset
ihmisiin ovat kuitenkin mahdollisia niin materiaalihankintojen kuin
aliurakoinnin kautta.
VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN
YIT:n hallitus hyväksyy vastuullisuuteen liittyvät strategiset
tavoitteet, valvoo riskienhallintaa sekä päättää vastuullisuuteen
liittyvästä palkitsemisesta. Operatiivisella tasolla vastuullisuutta
johtaa toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmä,
liiketoimintayksiköiden johtajat sekä vastuullisuusjohtaja.
Raamit vastuullisuuden johtamiselle luo YIT:n kahdeksan
olennaista vastuullisuusteemaa, joille asetetaan tavoitteet ja
suunnitellaan toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi
strategiakaudelle 2022–2025. Lisäksi YIT on asettanut
ilmastotavoitteet lyhyelle ja pitkälle aikavälille, joille haetaan
Science Based Targets -aloitteen (SBTi) mukaista validointia.
Ilmastotavoitteissa ja työturvallisuuteen liittyvissä tavoitteissa
eteneminen raportoidaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle.
Vastuullisuustavoitteita on mukana myös henkilöstön
palkitsemisessa, josta kerrotaan tarkemmin luvussa
Vastuullisuus on osa YIT:n johtamisjärjestelmää. ISO 14001
-ympäristöjärjestelmä, ISO 45001 -työterveys- ja
-turvallisuusjärjestelmä ja ISO 9001 -laatujärjestelmä on
sertifioitu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Liettuassa ja
Tšekissä. Latviassa on sertifioitu ISO 50001
-energianhallintajärjestelmä.
YIT:n laatima vihreän rahoituksen viitekehitys (Green Finance
Framework) pyrkii tukemaan investointeja, jotka edistävät
siirtymistä kohti vähähiilistä kiertotaloutta ja muita yhtiön
kestävän kehityksen tavoitteita.
Ympäristöön, ilmastonmuutokseen, henkilöstöön, vastuulliseen
hankintaan, ihmisoikeuksiin sekä korruption ja harmaan
talouden torjuntaan liittyvien riskien tunnistaminen, hallinta ja
johtaminen tapahtuvat osana strategia- ja
vuosisuunnitteluprosessia sekä segmenttien ja projektien
riskienhallintaa. Yhtiön hallitus ja sen tarkastusvaliokunta
valvovat riskienhallintaa vastuullisuusriskit mukaan lukien.
Riskeistä ja riskienhallinnasta kerrotaan tarkemmin luvussa
YIT Code of Conduct on YIT:n vastuullisen toiminnan keskeisin
ohjausperiaate, jota täydentää yhtiön hallituksen hyväksymä
Kestävän kehityksen politiikka sekä konsernin johtoryhmän
hyväksymät Ympäristöperiaatteet, Toimintaperiaatteet
yhteistyökumppaneille, Henkilöstöperiaatteet sekä Työterveys ja
työturvallisuusperiaatteet.
YIT Code of Conduct sisältää yhtiön toimintaa ohjaavat
periaatteet suhteessa asiakkaisiin, työntekijöihin, omistajiin,
liiketoimintakumppaneihin, kilpailijoihin, yhteiskuntaan ja
ympäristöön ja sitä on noudatettava aina ja kaikkialla YIT:ssä.
Kaikilla YIT:ssä on ilmoitusvelvollisuus epäillessään rikkomusta,
ja periaatteiden rikkomisesta aiheutuu asianmukainen seuraus.
Kestävän kehityksen politiikka linjaa yhtiön toimintaa suhteessa
ympäristöön ja ihmisiin sekä eettisyyteen ja hyvään
hallintotapaan.
13YIT 2022 Vuosikatsaus
YIT on sitoutunut tukemaan YK:n kestävän kehityksen
tavoitteiden (SDG) toteutumista. YIT:n toiminnan kannalta
merkittävimmät tavoitteet ovat:
5. Sukupuolten tasa-arvo
6. Puhdas vesi ja sanitaatio
7. Edullista ja puhdasta energiaa
8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua
11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt
12. Vastuullista kuluttamista
13. Ilmastotekoja
15. Maanpäällinen elämä
16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto
YK:n kestävän kehityksen tavoitteita hyödynnetään YIT:n
vastuullisuusvaikutuksien arviointityössä ja olennaisten
vastuullisuusteemojen määrittelyssä.
         
         
       
OLENNAISET
VASTUULLISUUSTEEMAT
YIT:n olennaiset vastuullisuusteemat määritellään sidosryhmiä
kuunnellen. Vuonna 2022 tehtiin olennaisten
vastuullisuusteemojen päivitys vuonna 2021 toteutetun
sidosryhmäkyselyn tuloksien pohjalta. Olennaisten teemojen
valinnassa huomioidaan teeman merkittävyys sidosryhmille ja
YIT:lle sekä rakennustoimialan ominaispiirteet. Rakennusalalla
tunnusomaista on muun muassa työvoimaintensiivisyys,
maankäyttö ja pitkät hankintaketjut, mikä huomioitiin
vastuullisuusvaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa. Olennaiset
teemat kattavat niin ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun kuin
hyvän hallintotavan aiheita, joista jokaiselle asetetaan tavoitteet
ja tehdään toimenpidesuunnitelmat. Vastuullisuusteemojen
valinnassa tunnistettiin myös niiden yhteys YK:n kestävän
kehityksen tavoitteiden edistämiseen.
Edellisen kerran vastuullisuusteemat päivitettiin vuonna 2018.
Aikaisempaan nähden vuoden 2022 päivityksessä kokonaan
uusina erillisinä teemoina mukaan nostettiin ihmisoikeuksien
toteutuminen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.
YIT:n toiminnan olennaisimmat vastuullisuusteemat:
1. Mahdollistamme asiakkaillemme kestävän
elämätavan
2. Oman toiminnan ympäristövaikutusten
pienentäminen
3. Työturvallisuus
4. Hyvän hallinnointitavan noudattaminen sekä
korruption ja harmaan talouden torjunta
5. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen
7. Ihmisoikeuksien toteutuminen
8. Vastuullinen aliurakointi ja hankinta
Yhtiön johtoryhmä hyväksyi kahdeksan vastuullisuusteemaa,
jotka ohjaavat YIT:n vastuullisuustyötä strategiakaudella 2022–
2025. YIT:n olennaisiin vastuullisuusteemoihin liittyvät tavoitteet,
toimenpiteet ja edistyminen sekä yhteys YK:n kestävän
kehityksen tavoitteisiin on kuvattu seuraavan sivun taulukossa.
Tampereen ratikka, Tampere
14YIT 2022 Vuosikatsaus
VASTUULLISUUSTAVOITTEET, TOIMENPITEET JA EDISTYMINEN VUONNA 2022
TEEMA
TAVOITE
TOIMENPITEET JA EDISTYMINEN
VUONNA 2022
STATUS
1. Mahdollistamme
asiakkaillemme kestävän
elämäntavan
       
       
Rakennamme asiakkaillemme todistetusti
kestäviä ympäristösertifioituja ja EU-
taksonomian mukaisia kohteita
Asuintalojen maalämpökohteiden
kasvattaminen
Vähintään LEED Gold -sertifikaatin saaneita
rakennuksia valmistui 1 kpl
RTS-ympäristöluokituksen neljä tähteä saaneita
rakennuksia valmistui 4 kpl
EU-taksonomian mukaista liikevaihtoa 177 M€
Vuonna 2022 aloitettuja maalämpökohteita   
11 kpl
2. Oman toiminnan
ympäristövaikutusten
pienentäminen
         
                 
Ilmastotavoitteiden päivittäminen
Oman toiminnan päästöt (Scope 1 ja 2)
nettonolla vuonna 2030
Jätteiden lajitteluaste % > 80
Uudet ilmastotavoitteet ja hiilitiekartta julkaistu
Scope 1- ja Scope 2 -päästöt -9% verrattuna
vuoteen 2021
Päästöintensiteetti 13,8 tCO2e/liikevaihto
MEUR (13,5)
Omaperusteisten hankkeiden neliöpäästöt     
8 kgCO2e/m2/a (9)
Lajitteluaste Suomessa 75 % 2022 (77 %)                     
Sekajätteetön työmaa -pilotit 12 kpl
3. Työturvallisuus
               
Johdon keskustelevat työmaakäynnit 12
kpl/johtaja/vuosi
Onnistunut COVID-19-exit
Tapaturmaton työpaikka, Yhdistetty
tapaturmataajuus cLTIF < 10,5
Johdon keskustelevat työmaakäynnit > 100 %
Työmaat pysyneet käynnissä, hybridityöhön
siirtyminen sujuvaa
Yhdistetty tapaturmataajuus cLTIF 13,3
4. Hyvän hallintotavan
noudattaminen
sekä korruption ja harmaan
talouden torjunta
       
Code III -koulutuksen on suorittanut
jokainen YIT:läinen
YIT Ethics Channellin saavutettavuuden
kehittäminen
Code III -koulutuksen on suorittanut 80 %
henkilöstöstä
Kestävän kehityksen politiikka päivitetty
Selvitykset koskien väärinkäytösepäilyjä:
37 kpl, joista 3 johti toimenpiteisiin
Ilmoituskanavan saavutettavuuden
yhtenäistäminen kaikissa YIT:n toimintamaissa
TEEMA
TAVOITE
TOIMENPITEET JA EDISTYMINEN
VUONNA 2022
STATUS
5. Luonnon
monimuotoisuuden
turvaaminen
       
Luonnon monimuotoisuuden säilymistä
turvataan projektikohtaisten
toimenpiteiden lisäksi yritystason
suunnitelmin ja toimenpitein
Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen
nostettiin yhdeksi YIT:n olennaiseksi
vastuullisuusteemaksi
6. Henkilöstön osaamisen
kehittäminen
       
Esihenkilöosaaminen varmistettu:
vähintään 200 esihenkilöä valmennettu
Perehdytystilaisuudet: uusien
työntekijöiden osallistumisprosentti 75 %
Nuoret ja osaaminen: 600 harjoittelijaa
Työilmapiiri: harjoittelijapalaute
(suositteluindeksi) > 80 %
184 esihenkilöä valmennettu
Uusien työntekijöiden osallistumisprosentti
perehdytystilaisuuksiin 58 %
822 harjoittelijaa
Harjoittelijapalaute (suositteluindeksi) 99 %
7. Ihmisoikeuksien
toteutuminen
       
Ihmisoikeusvaikutusten säännöllinen
arviointi ja toiminnan kehittäminen
arviointien perusteella
Tietoisuuden lisääminen, miten tunnistaa
työperäinen hyväksikäyttö ja mitä tehdä,
jos epäilee kohdanneensa työperäistä
hyväksikäyttöä
Ihmisoikeusvaikutuksien arviointi ja due
diligence -menettelyiden kehittäminen arvioinnin
pohjalta
Tietoa jaettu työperäisen hyväksikäytön
tunnusmerkeistä, YIT Ethics Channelista ja
muista auttavista tahoista julisteena Suomen
työmailla
Kyselytutkimus ulkomaisille työntekijöille
toteutettu
8. Vastuullinen aliurakointi ja
hankinta
       
Vähähiilisiin rakennusmateriaaleihin
siirtyminen. Scope 3 -päästöt -30 %
vuonna 2030 verrattuna vuoteen 2019.
 
Toimitusketjun läpinäkyvyyden
kehittäminen
EU- ja ETA-alueiden ja Sveitsin
ulkopuolisten maiden kansalaisten
työlupatarkistuksissa > 99 %
tarkastetuista on työlupa
Päätös siirtyä vähähiilisiin betoniontelolaattoihin
asuntotuotannossa pääkaupunkiseudulla ja
Uudellamaalla
Vuonna 2022 auditointeja toteutettu 50 kpl
Sisäisiä yritysvastuukatselmuksia tehty 102
projektilla kohdistuen 6 852
urakointisopimukseen
EU- ja ETA-alueiden ja Sveitsin ulkopuolisten
kansalaisten työnteko-oikeuden tarkistuksia
749 kpl, joissa poikkeamia 21 kpl
Lisää vastuullisuuden tunnuslukuja on raportoitu erillisessä GRI-indeksissä ja tunnuslukujen laskentamenetelmiä on kuvattu kappaleessa
15YIT 2022 Vuosikatsaus
YMPÄRISTÖ
YIT:n toiminnassa keskeisiä johdettavia ympäristövastuun osa-
alueita ovat ilmastonmuutoksen hillintä, materiaalitehokkuuden
ja jätteiden lajittelun jatkuva parantaminen, luonnon
monimuotoisuuden turvaaminen sekä kestävämmän
elämäntavan mahdollistaminen asiakkaille.
Yhtiön toiminnalla on näkyviä vaikutuksia ympäristöön sen
muokkaamisen, luonnonvarojen käyttämisen ja tuotteiden pitkän
elinkaaren kautta. Negatiivisia vaikutuksia pyritään vähentämään
niin omassa toiminnassa kuin valmiiden tuotteiden ja
toimitusketjun osalta. Positiivisia vaikutuksia saadaan aikaan
esimerkiksi rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä
vähentämällä ja rakentamalla ympäristösertifikaattien mukaisia
rakennuksia ja infraa. Suurimmat oman toiminnan vaikutukset
syntyvät energiankulutuksesta ja jätteistä. Hiilidioksidipäästöjen
vähentämisessä myös rakentamisessa käytettävillä materiaaleilla
on merkittävä vaikutus. Negatiivisia vaikutuksia ympäristöön
pyritään vähentämään toiminnan tehokkuutta parantamalla sekä
ottamalla käyttöön vähähiilisempiä materiaaleja ja
energiatehokkaampia ratkaisuja. Kiertotalouden toteutumista
pyritään mahdollistamaan parantamalla jätteiden lajittelua sekä
hyödyntämällä ja uusiokäyttämällä materiaaleja.
YIT:n ympäristöön liittyvät periaatteet on määritelty YIT:n Code
of Conductissa, Toimintaperiaatteissa yhteistyökumppaneille,
Kestävän kehityksen politiikassa ja YIT ympäristöperiaatteissa.
YIT:n johdon pitkän aikavälin palkitsemisessa on mukana
päästövähennystavoitteiden edistäminen. Ympäristövastuun
mittarit ovat olleet vuodesta 2021 pitkän aikavälin
osakepalkitsemisen tulosmittareina ja vuodesta 2023 alkaen ne
ovat myös osana kaikkien uusien projektien
projektipalkitsemisen tulosmittareita.
YIT on myös laatinut vihreän rahoituksen viitekehyksen (Green
Finance Framework) tukemaan investointeja, jotka edistävät
siirtymistä kohti vähähiilistä kiertotaloutta ja muita yhtiön
kestävän kehityksen tavoitteita. Viitekehyksen alainen vihreä
rahoitus on yksi keino tukea YIT:n ilmasto- ja kestävän
kehityksen tavoitteiden saavuttamista.
Toimintavuoden aikana selvitettiin, mikä osa YIT:n
liiketoiminnasta on EU-taksonomian mukaista ja miten
hankkeiden ohjausta voidaan kehittää siten, että kestävän
toiminnan luokittelujärjestelmän kriteerit voidaan täyttää
paremmin tulevaisuudessa. Tarkempi selvitys
taksonomiaraportoinnista annetaan tämän toimintakertomuksen
Vuoden aikana jatkettiin toimenpiteitä jätteiden lajittelun ja
kierrättämisen tehostamiseksi. Vuoden 2022 YIT:n jätemäärä oli
60 000 tonnia (67 000 tonnia). Näin ollen myös jätteistä
aiheutuneet päästöt laskivat hieman edellisvuodesta.
Tehostamistoimenpiteistä huolimatta lajitteluasteessa jäätiin
Suomessa 75 %:iin (77 %). Jätteiden huolellinen lajittelu
mahdollistaa materiaalien kierrätystä ja siten edistää
kiertotaloutta. Vuoden 2022 aikana YIT pilotoi sekajätteetöntä
työmaata 12 projektilla. Piloteissa kerättiin tietoa siitä, miten
lajittelun ennakkosuunnittelulla, perehdytyksellä ja ohjeistamisella
voidaan varmistaa hyvälaatuinen kierrätysmateriaali. Esimerkiksi
Asemanmäen pysäköintilaitoksen pilotissa huolellisella
suunnittelulla ja lajittelulla syntyi vain 1 % sekajätettä.
LAJITTELUASTE (SUOMI)
Vuonna 2021 käyttöön otetun ympäristöhavainnoinnin
mobiilityökalun ja raportointialustan käyttöä jatkettiin. Vuoden
2022 aikana tehtiin yli 700 ympäristöhavaintoa.
Ympäristöhavaintojen systemaattisempaa hyödyntämistä tullaan
kehittämään edelleen vuoden 2023 aikana.
Rakentamisella on merkittäviä vaikutuksia luonnon
monimuotoisuuteen rakennusmateriaaleissa käytettävien
luonnonvarojen ja maankäytön kautta. YIT pyrkii ottamaan
luonnon monimuotoisuuden ja lajiston säilymisen huomioon
sekä hankkeiden suunnittelussa että rakentamisvaiheessa
työmailla. Vuonna 2022 luonnon monimuotoisuuden
turvaaminen tunnistettiin yhdeksi olennaiseksi
vastuullisuusteemaksi, johon suunnitellaan yhtiötasoiset
tavoitteet ja toimenpiteet vuoden 2023 aikana.
Raportointivuonna esiintyi muutamia lieviä ympäristöpoikkeamia,
kuten vähäisiä öljyvuotoja, joiden osalta korjaavat toimenpiteet
toteutettiin työmailla viipymättä toimintasuunnitelmien
mukaisesti.
Lajittelua Asunto Oy Helsingin Birgerin työmaalla.
16YIT 2022 Vuosikatsaus
ILMASTONMUUTOS
Vuonna 2022 YIT jatkoi työtä ilmastonmuutoksen hillitsemisen
edistämiseksi. Rakennuksen elinkaaren vaiheista suurimmat
päästöt liittyvät rakennusmateriaaleihin sekä rakennusten
käytönaikaiseen energiankulutukseen. Rakentamisen aikaiset
päästöt kattavat noin 6 prosenttia koko rakennuksen elinkaaren
aikaisista päästöistä. Suhteellisesti rakentamisen aikaiset
päästöt ovat suurempia infrarakentamisessa.
Vuonna 2019 YIT asetti yhdeksi ilmastotavoitteeksi puolittaa
oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030
mennessä vuoden 2019 tasosta. Tämä tavoite on jo saavutettu.
Tavoitteen saavuttamiseen vaikutti esimerkiksi siirtyminen
uusiutuvaan sähköenergiaan Suomessa. Omaperusteisten
hankkeiden osalta tavoitteet täyttyivät osittain. Omaperusteisten
hankkeiden hiilidioksidipäästöt on laskettu vuodesta 2020
alkaen, mutta päästöjen puolittamisen ja hiilineutraalin
lämmityksen osalta tehdyt päätökset ja toimenpiteet eivät vielä
näy merkittävissä määrin tuloksissa.
YIT julkaisi uudet aiempaa kunnianhimoisemmat
ilmastotavoitteet ja hiilitiekartan joulukuussa 2022 ja hakee
ilmastotavoitteille Science Based Targets -aloitteen validointia
vuoden 2023 aikana.
YIT:n uudet ilmastotavoitteet ovat:
Oman toiminnan Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen osalta
tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä
Arvoketjun Scope 3 -päästöjen vähentäminen 30 %
vuodesta 2019 vuoteen 2030 mennessä
Ilmastotavoitteiden toteutumista tukee hiilitiekartta vuosille
2022–2030. Hiilitiekartta sisältää toimenpiteitä neljällä eri osa-
alueella, jotka ovat 1. Kestävät elinympäristöt ja tuotteet, 2.
hiilineutraali oma toiminta, 3. Suunnittelun ohjaus ja
toimitusketjuyhteistyö ja 4. Vastuulliset toimintatavat. Keskeinen
kehitysalue arvoketjun päästövähennysten johtamiseksi
systemaattisemmin on Scope 3 -päästölaskenta, jota edistettiin
myös vuonna 2022.
Vuonna 2022 YIT onnistui vähentämään oman toiminnan
päästöjä 9 % edellisvuoteen verrattuna. YIT:n energiankulutus
laski edellisvuodesta, mutta energiaintensiteetti pysyi vuoden
2021 tasolla ja päästöintensiteetti nousi hieman ollen 13,8
tCO2e / liikevaihto MEUR (13,5). Vuonna 2022 suurin osa YIT:n
työmaista Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa, Latviassa ja
Virossa käytti vihreää sähköä. Uusiutuvan sähkön osuus koko
konsernin sähkönkulutuksesta oli 89 % (92). Omaperusteisten
asumisen hankkeiden materiaaleista aiheutuvat elinkaaripäästöt
laskivat hieman ollen 8 kgCO2 e/m2/a (9).
Asuinrakennuksen materiaalipäästöistä yli 50 % syntyy
betonista, minkä jälkeen seuraavaksi suurimmat materiaalien
päästölähteet ovat talotekniikka ja teräsrakenteet. YIT eteni
rakennuksissa käytettävän betonin
päästövähennystoimenpiteissä siirtymällä käyttämään
vähähiilisiä ontelolaattoja kerrostalokohteissa
pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Sopimus koskee ensi
vaiheessa yhtiön pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan yksiköiden
kerrostalotuotantoa, ja sen on määrä laajentua valtakunnalliseksi
asteittain. Ontelolaatat ovat suurin yksittäinen päästölähde
rakennustuotteiden osalta. YIT etsii keinoja siirtyä
vähähiilisempiin vaihtoehtoihin myös muissa
rakennusmateriaaleissa. Vuoden aikana pilotoitiin myös
paikallavalukohteessa ensimmäistä kertaa vähähiilisempää
betonia.
Eri elinkaarenvaiheisiin liittyviä päästöjä vähentäviä toimenpiteitä
tehtiin segmenttikohtaisesti. Asuminen segmentissä varmistettiin
11 maalämpökohdetta. Maalämpökohteissa lämmityksestä,
jäähdytyksestä ja lämpimästä vedestä aiheutuvat
kasvihuonekaasupäästöt koko elinkaaren ajalta ovat 49 %
pienemmät verrattuna tavanomaiseen kaukolämpökohteeseen.
Myös rakentamisen aikaisia päästöjä voidaan pienentää
ottamalla maalämpö käyttöön jo rakentamisen aikana.
Infrasegmentissä kuljetuksista aiheutuvia päästöjä vähennettiin
esimerkiksi projekteilla, joilla hyödynnettiin menetelmää, jolla
tunnelilouhinnan prosessivedet voidaan kierrättää.
ENERGIANKULUTUS JA ENERGIAINTENSITEETTI
Kasvihuonepäästöt (tCO2e)
2020
2021
2022
Scope 1
26 437
23 801
19 683
Scope 2 (hankintaperusteinen)
15 241
7 728
8 851
Scope 2 (sijaintiperusteinen)
22 863
15 902
16 410
Yhteensä (Scope 1 ja 2)
41 678
31 530
28 535
Scope 3 (jätteet)
6 301
4 158
4 122
Scope 3 (liikelennot)
446
200
498
Scope 3 yhteensä
6 747
4 358
4 620
Yhteensä (Scope 1, 2 ja 3)
48 425
35 888
33 155
Biogeeniset päästöt (Scope 1)
449
693
1 352
Biogeeniset päästöt (Scope 3)
232
33
478
Vuosien 2021 ja 2022 päästöt on laskettu uudelleen Venäjän liiketoiminnan myynnin seurauksena.
KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA PÄÄSTÖINTENSITEETTI
17YIT 2022 Vuosikatsaus
YIT – TIEKARTTA KOHTI HIILINEUTRAALIA RAKENTAMISTA 2022–2030
18YIT 2022 Vuosikatsaus
VASTUULLISUUS TUOTTEISSA JA
PALVELUISSA
YIT pyrkii kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan
vähäpäästöisemmiksi. Vuonna 2022 valmistui Sastamalaan
YIT:n rakentamana Suomen ensimmäinen päästötön Prisma.
Rakentamisessa ympäristön kannalta merkittävimmät valinnat
tehdään suunnitteluvaiheessa. Vuoden 2022 aikana muun
muassa Asuminen- ja Kiinteistökehitys-segmenteissä kehitettiin
työkaluja ja keinoja, joilla voidaan ohjata
ympäristöystävällisempien valintojen tekemiseen jo
suunnitteluvaiheessa. Rakennusten ympäristöystävällisempää
käyttöä mahdollistetaan myös kehittämällä älykkäämpiä ja
energiatehokkaampia kiinteistöjä. Kiinteistön energian- ja
vedenkulutuksen hallinta on oleellinen osa kiinteistön
elinkaarenaikaisten päästöjen minimointia. Lisäksi YIT pyrkii
mahdollistamaan hyvät sisäilmaolosuhteet kaikissa
rakentamissaan kiinteistöissä. Vuonna 2022 Toimitilat-
segmentissä testattiin hyvin tuloksin tekoälyä hyödyntävää YIT
Smart Building -ratkaisua ilmanvaihdon sähkönkulutuksen
pienentämisessä Workery+ Vallilassa.
YIT on vähemmistösijoittaja Nuuka Solutios -yhtiössä, jonka
tavoitteena on edistää kiinteistöalan kehitystä kohti kestävämpiä
ratkaisuja. Vuonna 2022 YIT etsi Hackathonin avulla
ympäristöystävällisiä, biopohjaisia ja biohajoavia materiaaleja,
jotka sitoisivat tehokkaasti partikkeleja sorateiden
pintakäsittelyssä. Hackathonin toteuttivat Jyväskylän
ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavo yhdessä
Kasvu Openin kanssa, ja voittajaksi valittiin Montinutra Oy
ekologisella metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen
ratkaisulla.
YIT hyödyntää erilaisia ympäristösertifikaatteja suunnittelun ja
rakentamisen tukena. Vuoden 2022 aikana aloitettiin kuusi
toimitilahanketta, joille haetaan vähintään LEED Gold -tason
sertifiointia. Juvan Martti Talvela -kampus saavutti
ensimmäisenä kohteena Suomessa RTS-sertifioinnin neljän
tähden luokitustason. Myös Helsingin Keskustan terveys- ja
hyvinvointikeskuksen ja Gesterbyn uuden koulukeskuksen
hankkeissa tavoitellaan RTS-ympäristöluokituksessa neljää
tähteä. Blominmäen jätevedenpuhdistamo voitti RIL-Palkinnon
2022. Hankkeessa ympäristönäkökulmia huomioitiin esimerkiksi
käyttämällä louhintavaiheessa vesien kierrätysjärjestelmää,
vähentämällä kuljetuksia valmistamalla betonia työmaalla,
kierrättämällä maa- ja kiviaineksia sekä käyttämällä
hukkabetonia neitseellisen kiviaineksien sijaan. CEEQUAL-
projekti Arbetstunnel Högdalen saatiin päätökseen erinomaisella
CEEQUAL-tasolla. Vuoden 2022 aikana aloitettiin myös
valmistautuminen Breeam In-use -sertifiointeihin.
Vuoden 2022 aikana valmistuneet
sertifioidut kohteet
Nimi
Sertifikaatti
Vahdontien Yrityskeskus Koy
BREEAM – Very good
Sockenplan etapp 1-projekti
CEEQUAL
Arbetstunnel Högdalen
CEEQUAL
Savilahti kampus
Joutsenmerkki
K3 North
LEED – Silver
VT4
LEED – Silver
Järvenpään Bulevardikorttelin
toimistorakennus
LEED – Gold
Pohjois-Tapiolan koulu
RTS-ympäristöluokitus – ****
Perkkaan koulu ja nuorisotila
RTS-ympäristöluokitus – ****
Nauriskasken koulu
RTS-ympäristöluokitus – ****
Nöykkiönniityn päiväkoti
RTS-ympäristöluokitus – ****
Blominmäen jätevedenpuhdistamo, Espoo
19YIT 2022 Vuosikatsaus
EU-TAKSONOMIA
EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050. Tätä
tavoitetta tukee kestävän toiminnan luokittelujärjestelmä eli EU-
taksonomia, joka muuntaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet
liiketoiminnan kestävyyttä määritteleviksi kriteereiksi. Nykyisessä
kestävän toiminnan luokittelujärjestelmässä ovat mukana ne
ilmastonmuutoksen kannalta olennaiset sektorit, joista
muodostuu yli 80 % Euroopan CO2-päästöistä ja joilla on suurin
potentiaali mahdollistaa EU:n vihreä siirtymä kohti
hiilineutraaliutta. Vuonna 2022 YIT:n liiketoiminnasta 84 %
(liikevaihto tulosindikaattoritaulukko, A.
luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat) oli EU-taksonomian
luokittelujärjestelmän piirissä. Vuonna 2021 vastaava osuus oli
85 %.
EU on asettanut kestävää liiketoimintaa arvioivat tekniset
kriteerit ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen
sopeutumisen merkittävälle edistämiselle sekä ei merkittävää
haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) kaikille
kuudelle ympäristötavoitteelle. Neljä muuta ympäristötavoitetta
ovat meri- ja vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen
kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön
pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen
monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.
Tekniset arviointikriteerit muille ympäristötavoitteille ovat
valmisteilla.
Vuonna 2021 YIT raportoi taksonomian delegoidun asetuksen
EU 2021/2139 sekä taksonomia-asetuksen EU 2020/852
vaatimusten edellyttämällä tavalla taksonomiakelpoisen 
liikevaihdon, toimintamenot ja pääomamenot. Tilikaudesta 2022
alkaen raportointia laajennettiin toimintakohtaiseksi sekä
kattamaan taksonomian mukaisuus. Vuonna 2022 YIT analysoi
suurimpiin liiketoimintoihin keskittyen missä määrin YIT:n
liiketoiminta täyttää taksonomian mukaisuuden tekniset kriteerit
ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen merkittävän
edistämisen osalta niin, ettei tästä liiketoiminnasta myöskään
aiheudu merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Lisäksi
YIT varmisti taksonomiassa kuvattujen sosiaalisten
vähimmäistason suojatoimien täyttymistä yritystasolla koskien
ihmisoikeuksia, korruptiota, verotusta ja reilua kilpailua.
YIT aloitti EU-taksonomiaan valmistautumisen vuonna 2021
analysoimalla teknisten kriteerien täyttymistä pilottiprojekteissa
tavoitteenaan tuottaa tietoa siitä, kuinka EU-taksonomian
kriteerit toteutuvat YIT:n projekteissa. Vuonna 2022 YIT jatkoi
taksonomiatyötä perustamalla erillisen kehitysprojektin ja
työryhmät vähimmäistason suojatoimille, teknisille kriteereille,
taloudelliselle analyysille ja raportoinnille sekä
prosessikehitykselle. YIT kehitti vuoden 2022 aikana
taksonomia-analyysin metodologiaa, keskeisiä tulkintoja ja
taksonomian analysointi- ja raportointityökalua. Seuraavaksi
tekniset kehittämisalueet viedään osaksi
liiketoimintasegmenttien johtamisjärjestelmää,
projektisuunnittelua ja rakentamisen prosesseja.
TAKSONOMIAKELPOISUUDEN JA
-MUKAISUUDEN ARVIOIMINEN
YIT on arvioinut taksonomian teknisiä vaatimuksia
projektikohtaisesti saadakseen oikean kuvan teknisten kriteerien
täyttymisestä. YIT:n taloudelliset toiminnat määritettiin vain
konsernin ulkoista liikevaihtoa tuottaville asiakassopimuksille eli
projekteille, jolloin vältettiin kaksinkertainen laskenta.
Taksonomiakelpoisuuden osalta lähestymistapa analysoimiseen
oli sama kuin vuoden 2021 raportoinnissa ja analyysi keskittyi
suurimpiin liiketoimintoihin, joihin kuuluivat Asumisen segmentti
ja kaikki liiketoiminnot Suomessa ja Ruotsissa.
Tarkasteltaessa luokitusjärjestelmän mukaista (A.1) toimintaa,
projektit valittiin yksittäisen projektin liikevaihdon olennaisuuden
perusteella Suomen ja Ruotsin liiketoimintojen osalta. Projektit
analysoitiin ja teknisiä tietoja verrattiin merkittävän edistämisen
kriteeristöihin. Analyysin jälkeen varmistettiin, ettei merkittävän
edistämisen kriteerit täyttävä projekti aiheuta merkittävää haittaa
viidelle muulle ympäristötavoitteelle ja että vähimmäistason
suojatoimet täyttyvät yritystasolla.
Perustuen OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille ja
YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin
käytiin läpi ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin (Human
rights due diligence) eri vaiheisiin liittyviä ohjeistuksia ja
menettelyjä sekä toteutettiin ihmisoikeusvaikutusten arviointi.
Tarkemmin vähimmäistason suojatoimiin kuuluvia politiikkoja,
periaatteita ja toimenpiteitä kuvataan tämän vuosikatsauksen
Ihmisoikeudet, Vastuullinen hankinta, Korruption ja harmaan
talouden torjunta, Reilu kilpailu ja Vastuulliset verokäytännöt -
kappaleissa. YIT on tulkinnut, että vähimmäistason suojatoimet
täyttyvät. YIT:n näkemyksen mukaan EU:n Platform on
Sustainable Financen lokakuussa 2022 julkaisemaan Final
Report on Minimum Safeguards -raporttiin liittyy kuitenkin
tulkinnanvaraisuutta siltä osin, millä perusteella
ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin voidaan katsoa olevan
riittävä. YIT jatkaa due diligence -menettelyjen kehittämistä
edelleen vuonna 2023.
Taksonomia-analyysin aikana YIT teki muutamia keskeisiä
tulkintoja teknisten kriteerien osalta. Siltä osin kun teknisten
kriteerien tulkinnasta on ollut epävarmuutta eikä kriteerien
mukaisuudesta ole voitu varmistua, YIT on raportoinut projektin
A.2 -kategoriassa taksonomiakelpoisena. Ilmastonmuutokseen
sopeutumisen (DNSH 2 -kriteeri) osalta YIT on tunnistanut
Suomen liiketoiminnan osalta olennaiset ilmastoriskit, jotka
voivat olla yksittäisen projektin osalta merkittäviä. Tämän jälkeen
riskejä tarkasteltiin projektikohtaisesti. Analyysiä hyödynnettiin
myös Ruotsin projektikohtaisissa ilmastoriskitarkasteluissa.
Siirtyminen kiertotalouteen (DNSH 4 -kriteeri) osalta YIT tulkitsee
“valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun
materiaalin talteenottoon” -vaatimuksen täyttämiseksi sen
osuuden YIT:n jätteistä, joka on lajiteltu YIT:n toiminnassa ja
jonka osalta uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu materiaalin
talteenotto voidaan varmistaa. Infrarakentamisen projekteissa,
joissa on lohkoja useiden toimijoiden vastuulla, raportoidaan
vain YIT:n liiketoimintavastuulla oleva osuus lohkosta niiden
kriteerien osalta, joita voidaan soveltaa toimijakohtaisesti.
TULOSINDIKAATTORIT JA NIIDEN
LASKENTAPERIAATTEET
YIT:n taksonomian mukainen (luokitusjärjestelmän mukainen
A.1) liikevaihto oli 177 miljoonaa euroa, joka vastaa 7 % vuoden
2022 liikevaihdosta. Liikevaihdosta 16 miljoonaa euroa tuli
taksonomialuokasta 4.3. (Sähköntuotanto tuulivoimalla) ja 161
miljoonaa euroa taksonomialuokasta 6.14. (Rautatieliikenteen
infrastruktuuri). Taksonomian mukainen liikevaihto on raportoitu
projektikohtaisesti, mikä tarkoittaa, että kaikki kyseisen
taksonomialuokan vaatimukset ovat täyttyneet projektin osalta. 
YIT:n infrarakentamisen palvelut kattavat raitioteiden ja
vesihuollon rakentamisen sekä tuulivoimapuistojen kehityksen ja
urakoinnin. Taksonomialuokassa 4.3. raportoitu liikevaihto liittyy
YIT:n kehittämän ja myymän tuulivoimapuiston urakointiin.
Taksonomialuokan 5.3. (Jäteveden keräys- ja
käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta)
projekteista merkittävä osa täyttää ilmastonmuutokseen
sopeutumisen merkittävän edistämisen vaatimukset sekä muut
tekniset kriteerit, mutta EU-komission joulukuussa 2022
julkaiseman ohjeistuksen mukaan YIT ei voi raportoida niistä
taksonomian mukaista liikevaihtoa. YIT:n näkemyksen mukaan
EU-taksonomiassa ei tältä osin ole huomioitu rakennusalan
roolia ilmastonmuutokseen sopeutumisen mahdollistajana. Osa
asuntorakentamisen projekteista taksonomialuokassa 7.1.
(Uusien rakennusten rakentaminen) täyttää merkittävän
edistämisen kriteerit. Näiden osalta jotkin tekniset DNSH-
vaatimukset eivät kuitenkaan täyttyneet tai vaatimusten
täyttymisestä ei voitu tulkintaepäselvyyksien vuoksi varmistua,
jolloin niitä ei ole raportoitu taksonomian mukaisessa
liikevaihdossa.
YIT:n taksonomiakelpoinen (luokitusjärjestelmäkelpoiset
toiminnat A.2) liikevaihto vuodelta 2022 oli 1 837 miljoonaa
euroa, joka vastaa 76 % koko liikevaihdosta. Suurin osa siitä tuli 
7.1. Uusien rakennusten rakentamiseen ja 7.2. Olemassa
olevien rakennusten korjaus -toiminnoista.
YIT:n ei-taksonomiakelpoinen osuus liikevaihdosta oli 388
miljoonaa euroa (386 miljoonaa euroa), joka vastaa 16 % (15 %)
liikevaihdosta.  Ei-taksonomiakelpoisia toimintoja (B) ovat muun
20YIT 2022 Vuosikatsaus
muassa kaikki Infra-segmentin tieliikenteeseen liittyvät toiminnot,
sillä taksonomiakelpoisuus edellyttäisi YIT:n rakentavan
tieinfrastruktuuria, jossa kaikki infrastruktuuria käyttävät
ajoneuvot ovat hiilidioksidipäästöttömiä. Elinkaarihankkeiden
toimitilakohteiden ylläpitotoiminnot raportoidaan kokonaan ei-
taksonomiakelpoisina. Kaikki taksonomiakelpoisuuden analyysin
ulkopuolelle jätetyt liiketoiminnat ja projektit on raportoitu ei-
luokitusjärjestelmäkelpoisina toimintoina (B).
Liikevaihto on keskeinen tulosindikaattori arvioitaessa YIT:n
liiketoiminnan kestävyyttä EU-taksonomian näkökulmasta. EU-
taksonomian liikevaihtoindikaattorin määritelmä vastaa YIT:n
konsernituloslaskelman liikevaihdossa esitettyjä eriä, joiden
laatimisperiaatteita kuvataan tarkemmin konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa Asiakassopimukset. YIT:llä on sekä ajan kuluessa
että ajan hetkellä tuloutuvia projekteja. Ajan hetkellä tuloutuvat
projektit ovat pääasiassa omaperusteisia hankkeita, joissa
tuloutumishetkellä rakentaminen on päättynyt ja taksonomian
tekninen analyysi on siten lopullinen. Ajan kuluessa tuloutuvien
projektien kaikkien teknisten kriteerien toteuma ei ole vielä
lopullinen vaan perustuu tilinpäätöshetkellä saatavilla olevaan
tietoon. Arvio voi muuttua projektin aikana. Mikäli arvio muuttuu,
päivitetään taksonomiastatus projektin osalta. Takautuvaa
oikaisua aiemmin raportoituihin tietoihin ei tällöin tehdä.
EU-taksonomian pääomamenojen määritelmän mukaisesti YIT
on sisällyttänyt kokonaispääomamenoihin lisäykset aineettomiin
ja aineellisiin hyödykkeisiin sekä lisäykset
käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen mahdolliset liiketoimintojen
yhdistämisistä aiheutuneet lisäykset kyseisiin eriin. YIT:n
kokonaispääomamenot taksonomian pääomamenoindikaattorin
määritelmän mukaan olivat 19 miljoonaa euroa vuonna 2022 (32
miljoonaa euroa), josta suurin osa on peräisin vuokratuista ja
omistetuista koneista ja laitteista. Kokonaispääomamenoista 5
miljoonaa euroa liittyi suoraan taksonomiatoimintaan 7.7
Rakennusten hankinta ja omistaminen, joka on raportoitu vain
taksonomiakelpoisena kategoriassa A.2. Jäljelle jäävä osuus
pääomamenoista on allokoitu liikevaihtoperusteisella
menetelmällä taksonomiakelpoiseen ja -mukaiseen osuuteen eri
toiminnoille. Allokaatio on tehty käyttäen suoraan
liikevaihtoindikaattorin toimintakohtaisia osuuksia, koska
pääomamenoja ei saada projektikohtaisesti. Taksonomian
määritelmän mukaiset pääomamenot eivät ole YIT:lle olennaisia
euromääräisesti eikä YIT:n liiketoiminnan luonne huomioiden.
Täsmäytyslaskelma viittauksineen konsernitilinpäätöksen
liitetietoihin on esitetty Pääomamenot-taulukon jälkeen.
EU-taksonomian toimintamenojen määritelmän mukaisesti YIT:n
kokonaistoimintamenot koostuvat kuluksi kirjatuista tutkimus- ja
kehitysmenoista, rakennusten perusparantamiseen, aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden päivittäiseen huoltoon liittyvistä
suorista kustannuksista sekä lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin
vuokrasopimuksiin liittyvistä kustannuksista. YIT:n
kokonaistoimintamenot taksonomian toimintamenoindikaattorin
määritelmän mukaan olivat 64 miljoonaa euroa vuonna 2022 (56
miljoonaa euroa). Merkittävä osa kokonaistoimintamenoista on
peräisin lyhytaikaisiin ja vähäarvoisiin vuokrasopimuksiin
liittyvistä kustannuksista. Allokaatio taksonomiakelpoiseen ja -
mukaiseen osuuteen on tehty käyttäen suoraan
liikevaihtoindikaattorin toimintakohtaisia osuuksia, koska
toimintamenoja ei saada projektikohtaisesti. Taksonomian
määritelmän mukaiset toimintamenot eivät ole YIT:lle olennaisia
euromääräisesti eikä YIT:n liiketoiminnan luonne huomioiden.
Erien summat eivät ole johdettavissa suoraan
konsernitilinpäätöksen liitetiedoista, koska taksonomian
määritelmä toimintamenoista ei vastaa kaikilta osin tiettyä
tilinpäätöksen erää.
YIT julkaisi 25.4.2022 oikaistut taloudelliset tiedot vuodelta 2021
segmenttiraportointiin vaikuttaneen toimintamallin muutoksen ja
Venäjän liiketoimintojen myynnin seurauksena. Tämän
seurauksena myös  EU-taksonomian liikevaihto- ja
toimintamenoindikaattorit on oikaistu vertailukaudelta 2021.
Vertailukauden tasetta ei oikaistu, joten Venäjän myynnillä ei
ollut vaikutusta pääomamenot-indikaattoriin.
Stein2, Bratislava, Slovakia
21YIT 2022 Vuosikatsaus
Liikevaihto
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
TALOUDELLISET TOIMINNAT
Koodit
Absoluuttinen
liikevaihto
Osuus liikevaihdosta
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukainen
osuus
liike-
vaihdosta
2022
Luokitus-
järjestelmän
mukainen
osuus
liike-
vaihdosta
2021
Luokka 
(mahdollis-
tava
toiminta)
Luokka 
(siirtymä-
toiminta)
Milj.
EUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto tuulivoimalla
4.3.
16
1 %
100 %
K
K
K
K
K
1 %
Rautatieliikenteen infrastruktuuri
6.14.
161
7 %
100 %
K
K
K
K
K
K
7 %
M
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu
liikevaihto (A.1)
177
7 %
100 %
K
7 %
22YIT 2022 Vuosikatsaus
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
TALOUDELLISET TOIMINNAT
Koodit
Absoluuttinen
liikevaihto
Osuus liikevaihdosta
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukainen
osuus
liike-
vaihdosta
2022
Luokitus-
järjestelmän
mukainen
osuus
liike-
vaihdosta
2021
Luokka 
(mahdollis-
tava
toiminta)
Luokka 
(siirtymä-
toiminta)
Milj.
EUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
%
M
S
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin
luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto tuulivoimalla
4.3.
1
0 %
K
Sähköntuotanto vesivoimalla
4.5.
3
0 %
K
Sähkön siirto ja jakelu
4.9.
3
0 %
K
Lämpöenergian varastointi
4.11.
1
0 %
K
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä
4.25.
0
0 %
K
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö
5.1.
0
0 %
K
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta
5.3.
85
4 %
K
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka
6.13.
3
0 %
K
Rautatieliikenteen infrastruktuuri
6.14.
13
1 %
K
Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri
6.16.
0
0 %
K
Uusien rakennusten rakentaminen
7.1.
1 581
66 %
K
Olemassa olevien rakennusten korjaus
7.2.
146
6 %
K
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin
luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
1 837
76 %
K
Yhteensä (A.1 + A.2)
2 014
84 %
K
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B)
388
16 %
Yhteensä (A + B)
2 403
100 %
Yhteensä (A + B) -rivillä ilmoitettu kokonaisliikevaihto vastaa YIT:n konsernitilinpäätöksen tuloslaskelmassa esitettyä liikevaihtoa.
23YIT 2022 Vuosikatsaus
Pääomamenot (CapEx)
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
TALOUDELLISET TOIMINNAT
Koodit
Pääomamenot
yhteensä
Osuus
pääomamenoista
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukainen
osuus
pääoma-
menoista
2022
Luokitus-
järjestelmän
mukainen
osuus
pääoma-
menoista
2021
Luokka 
(mahdollis-
tava
toiminta)
Luokka 
(siirtymä-
toiminta)
Milj.
EUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto tuulivoimalla
4.3.
0
1 %
100 %
K
K
K
K
K
1 %
Rautatieliikenteen infrastruktuuri
6.14.
1
5 %
100 %
K
K
K
K
K
K
5 %
M
Ympäristön kannalta kestävien  (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.1)
1
6 %
100 %
K
6 %
24YIT 2022 Vuosikatsaus
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
TALOUDELLISET TOIMINNAT
Koodit
Pääomamenot
yhteensä
Osuus
pääomamenoista
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukainen
osuus
pääoma-
menoista
2022
Luokitus-
järjestelmän
mukainen
osuus
pääoma-
menoista
2021
Luokka 
(mahdollis-
tava
toiminta)
Luokka 
(siirtymä-
toiminta)
Milj.
EUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
%
M
S
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin
luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto tuulivoimalla
4.3.
0
0 %
K
Sähköntuotanto vesivoimalla
4.5.
0
0 %
K
Sähkön siirto ja jakelu
4.9.
0
0 %
K
Lämpöenergian varastointi
4.11.
0
0 %
K
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä
4.25.
0
0 %
K
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö
5.1.
0
0 %
K
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta
5.3.
1
3 %
K
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka
6.13.
0
0 %
K
Rautatieliikenteen infrastruktuuri
6.14.
0
0 %
K
Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri
6.16.
0
0 %
K
Uusien rakennusten rakentaminen
7.1.
9
50 %
K
Olemassa olevien rakennusten korjaus
7.2.
1
5 %
K
Rakennusten hankinta ja omistaminen
7.7.
5
24 %
K
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin
luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)
16
82 %
K
Yhteensä (A.1 + A.2)
17
88 %
K
B.  EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B)
2
12 %
Yhteensä (A + B)
19
100 %
25YIT 2022 Vuosikatsaus
Pääomamenojen täsmäytys konsernitilinpäätökseen
Erä
Milj. euroa
Viite
Lisäykset aineellisiin hyödykkeisiin
5
Liitetieto 14. Aineelliset hyödykkeet
Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin
0
Liitetieto 15. Muut aineettomat hyödykkeet ja liikearvo
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin
14
Liitetieto 16. Vuokrasopimukset
Pääomamenot yhteensä
19
26YIT 2022 Vuosikatsaus
Toimintamenot (OpEx)
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
TALOUDELLISET TOIMINNAT
Koodit
Toimintamenot
yhteensä
Osuus
toimintamenoista
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukainen
osuus
toiminta-
menoista
2022
Luokitus-
järjestelmän
mukainen
osuus
toiminta-
menoista
2021
Luokka 
(mahdollis-
tava
toiminta)
Luokka 
(siirtymä-
toiminta)
Milj.
EUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto tuulivoimalla
4.3.
0
0 %
100 %
K
K
K
K
K
0 %
Rautatieliikenteen infrastruktuuri
6.14.
4
6 %
100 %
K
K
K
K
K
K
6 %
M
Ympäristön kannalta kestävien  (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.1)
5
8 %
100 %
K
8 %
27YIT 2022 Vuosikatsaus
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly Harm)
TALOUDELLISET TOIMINNAT
Koodit
Toimintamenot
yhteensä
Osuus
toimintamenoista
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukainen
osuus
toiminta-
menoista
2022
Luokitus-
järjestelmän
mukainen
osuus
toiminta-
menoista
2021
Luokka 
(mahdollis-
tava
toiminta)
Luokka 
(siirtymä-
toiminta)
Milj.
EUR
%
%
%
%
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
%
M
S
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin
luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto tuulivoimalla
4.3.
0
0 %
K
Sähköntuotanto vesivoimalla
4.5.
0
0 %
K
Sähkön siirto ja jakelu
4.9.
0
0 %
K
Lämpöenergian varastointi
4.11.
0
0 %
K
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä
4.25.
0
0 %
K
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö
5.1.
0
0 %
K
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta
5.3.
2
3 %
K
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka
6.13.
0
0 %
K
Rautatieliikenteen infrastruktuuri
6.14.
0
0 %
K
Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri
6.16.
0
0 %
K
Uusien rakennusten rakentaminen
7.1.
42
66 %
K
Olemassa olevien rakennusten korjaus
7.2.
4
6 %
K
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin
luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)
49
77 %
K
Yhteensä (A.1 + A.2)
54
84 %
K
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B)
10
16 %
Yhteensä (A + B)
64
100 %
28YIT 2022 Vuosikatsaus
SOSIAALINEN VASTUU JA
HENKILÖSTÖ
YIT:n toiminnan keskiössä ovat sitoutuneet ja osaavat ihmiset.
Yhtiön arvot Arvostus, Yhteistyö, Luovuus ja Intohimo näkyvät
henkilöstöstä välittämisenä. Henkilöstön terveys, turvallisuus,
hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen ovat YIT:lle sosiaalisen
vastuullisuuden ja henkilöstöjohtamisen ydintä. Tavoitteena on
voittavien tiimien mahdollistaminen henkilöstöön luottamisen ja
positiivisen hengen luomisen avulla.
YIT:N ARVOT
Arvostus
Välitämme asiakkaistamme ja henkilöstöstämme
Haemme kestäviä ratkaisuja ympäristön hyväksi
Yhteistyö
Olemme avoimia ja jaamme tietoa
Osallistamme ja teemme yhteistyötä
menestyäksemme
Luovuus
Luotamme ja luomme positiivista henkeä
Annamme vapauden luoda uutta ja haastaa
Intohimo
Tähtäämme korkealle laadussa,
asiantuntemuksessa ja tuloksissa
Toimimme eettisesti ja pidämme lupauksemme
YIT pyrkii olemaan houkutteleva työnantaja ja huolehtimaan
henkilöstöstään kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on, että YIT:llä
työskentelee pätevimmät ja sopivimmat henkilöt riippumatta
iästä, sukupuolesta, rodusta tai kansallisuudesta.
YIT Code of Conduct kuvaa YIT:n tapaa toimia yhteisten arvojen
ja sääntöjen mukaisesti. Myös henkilöstöperiaatteet, jotka
ohjaavat toimintaa henkilöstöä koskevissa kysymyksissä,
pohjautuvat YIT:n arvoihin. Terveyden ja turvallisuuden
johtamista koskevat toimintatavat on kuvattu työterveys- ja
turvallisuusperiaatteissa. 
YIT:n johtoryhmä määrittelee ja seuraa konsernin työturvallisuus-
ja henkilöstötavoitteita muun muassa henkilöstötyytyväisyyteen,
työntekijöiden vaihtuvuuteen ja työturvallisuuteen liittyen sekä
valvoo niiden toteutumista. Liiketoiminnoilla on vastuu
kehityssuunnitelmien toteuttamisesta henkilöstötavoitteiden
mukaisesti. Henkilöstöorganisaatio tukee liiketoimintoja ja
koordinoi kehityshankkeita ja liiketoimintaprosesseja.
Tammi–joulukuussa 2022 konsernin jatkuvien toimintojen
palveluksessa oli keskimäärin 5 207 henkilöä (5 581), joista
3 816 (4 015) työskenteli Suomessa. Henkilöstömäärän
raportoinnissa käytetään työsuhteessa läsnä olevien henkilöiden
lukumääriä, ja se käsittää myös määräaikaisessa työsuhteessa
olevat ja harjoittelijat. Kokonaisvaihtuvuus oli 13,8 % (16,0 %).
Omasta syystä irtisanoutui 9,2 % (8,8 %).
Henkilöstökulut vuonna 2022 olivat yhteensä 352 miljoonaa
euroa (351). 
Vuosi aloitettiin uuden toimintamallin mukaisella organisaatiolla.
Alkuvuoden aikana koronapandemia rajoitti vielä matkustamista
ja työskentelyä konttoreilla. Vuoden aikana siirryttiin
toimihenkilöiden osalta pysyvään hybridityön malliin, joka tarjoaa
joustavan etä- ja lähityön mahdollisuuden. Työmaiden toiminta
jatkui ilman merkittäviä häiriöitä lähityöskentelynä.
Vuoden aikana määritettiin uuden strategian mukaiset
henkilöstön painopistealueet. Tulevien vuosien yhtenä
painopistealueena on henkilöstön sitouttaminen ja kehittäminen
sekä osaajien houkutteleminen. Tekniikan ammattilaiset valitsivat
YIT:n rakennusalan ihannetyönantajaksi Universumin
Ammattilaiset-tutkimuksessa kolmatta vuotta peräkkäin. Saatu
arvostus haastaa YIT:n asettamaan tavoitteet yhä korkeammalle
henkilöstön osaamisen kehittämisen ja sitouttamisen osalta sekä
vastaamaan nykyisten ja tulevien YIT:läisten odotuksiin.
Henkilöstön toisena painopistealueena on avoimuuden ja
luottamuksen lisääminen entisestään. Tavoitteena on tehokkaat
ja vastuutetut tiimit. Yhteisesti määritettävien tavoitteiden myötä
tiimit voivat toimia itsenäisemmin kohti liiketoiminnan tavoitteita.
Hyvän johtamisen ja tiimien vuorovaikutuksen kehittäminen
rakentavat luottamusta kaikessa tekemisessä ja edesauttavat
tavoitteisiin pääsemistä.
Kolmas painopistealue, YIT:n tapa toimia on tehokas ja
turvallinen, kirkastaa pitkään keskeisenä osana olleen
turvallisuuden merkitystä sujuvassa ja laadukkaassa
tekemisessä. Tavoitteena on arjen sujuvoittaminen
selkeyttämällä prosesseja. Toiminnan ohjaamiseksi
hyödynnetään entistä enemmän käytettävissä olevaa tietoa ja
mittareita. Työturvallisuuden johtamisessa panostamme
erityisesti turvallisuuskäyttäytymisen johtamiseen muun muassa
johdon keskustelevilla työmaakäynneillä sekä rohkaisemalla
henkilöstöä puuttumiseen ja esimerkkinä toimimiseen. 
Oman henkilöstönsä ammatillisen kasvun ja innostavan
työyhteisön lisäksi YIT kasvattaa nuoria rakennusalalle YIT Polku
-harjoitteluohjelman avulla. YIT tarjosi vuoden aikana 822 (797)
nuorelle kesätyö- ja harjoittelupaikan, joista 680 oli Suomessa.
Kesän harjoittelijapalautteeseemme vastanneista 99 % oli valmis
suosittelemaan YIT:tä työnantajana tutuille ja 95 % vastanneista
koki työskentely-ympäristönsä turvalliseksi. Universumin
Opiskelijatutkimuksessa YIT oli rakennusalan opiskelijoiden
ihannetyönantaja jo neljännen kerran peräkkäin.
HENKILÖSTÖ ALUEITTAIN
HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS (LIUKUVA 12 KK, %)
29YIT 2022 Vuosikatsaus
HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA
Henkilöstön ikäjakauma, poislukien harjoittelijat
HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA
Henkilöstön sukupuolijakauma, poislukien harjoittelijat.
JOHDON IKÄJAKAUMA
Johdon sukupuolijakauma, neljä ylintä tehtäväluokkaa.
JOHDON SUKUPUOLIJAKAUMA
Johdon sukupuolijakauma, neljä ylintä tehtäväluokkaa.
PALKITSEMINEN
Vuoden aikana YIT toteutti palkitsemispolitiikkaansa, jonka
tavoitteena on vahvistaa yrityskulttuuria ja omistaja-arvoa,
motivoida ja sitouttaa henkilöstöä, tukea tarvittavien kykyjen
rekrytoinnissa sekä edistää strategian toteutumista. Palkan ja
etujen lisäksi YIT:llä on käytössä projektipalkitseminen, lyhyen
aikavälin vuosipalkitseminen sekä pitkän aikavälin
kannustinohjelma. Palkitsemisen kokonaisuutta täydennetään
erillispalkkioilla.
YIT:n palkitseminen tukee strategian toteuttamista. Tapaturmia
ehkäisevät ja turvallisempia toimintatapoja edistävät
työturvallisuusmittarit ovat vakiintuneet pysyväksi osaksi
projektipalkitsemisen ja vuosipalkitsemisen tulosmittareita.
Oman toiminnan päästöjen vähentämisen tavoite otettiin
toimintavuoden alkaessa osaksi pitkän aikavälin
kannustinohjelman tulosmittareita korvaten aiemman
ympäristövastuumittarin. Vuodesta 2023 alkaen
ympäristövastuumittarit ovat myös osana projektipalkitsemisen
ja vuosipalkitsemisen tulosmittareita.
Tarkempia tietoja palkitsemisesta löytyy YIT:n
TYÖTURVALLISUUS
Jokaisella työntekijällä on oikeus terveelliseen ja turvalliseen
työympäristöön. YIT:llä panostetaan voimakkaasti turvallisen
toimintaympäristön varmistamiseen.
Ennakoivan ja välittävän työturvallisuuskulttuurin rakentamista
jatkettiin vuonna 2019 lanseeratun Kunnioita elämää -konseptin
kautta. Vuoden 2022 aikana kannustettiin ennakoiviin
turvallisuustoimenpiteisiin, turvallisuushavaintojen ja
vaaratilanteiden raportointiin ja oppien jakamiseen.
Turvallisuushavainnointi laajennettiin arkipäivän toimintatavaksi
kaikissa toimintamaissa. Ennakointiin ja riskien
ennaltaehkäisemiseen tähtäävä turvallisuustyö näkyi erityisesti
raportoitujen turvallisuushavaintojen määrän yli 100 % kasvulla,
ollen lähes 60 000 kpl. Turvallisuuskulttuurin vahvistamiseksi
kannustettiin myös raportoimaan positiivisia
turvallisuushavaintoja, joilla pyrittiin jakamaan hyviä käytäntöjä ja
luomaan kannustavaa turvallisuuskulttuuria. Myös
vaaratilanteiden tunnistaminen parani ja raportoitujen
vaaratilanteiden määrä kasvoi edelleen toivotusti edellisvuodesta
20 % ollen yli 600 kappaletta.
Aktiivinen työturvallisuushavainnointi
ja havainnoista keskustelu lisäävät
avoimuutta ja madaltavat
tapaturmien ilmoituskynnystä.
YIT:n poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LTIF)
nousi, ollen 13,3 (11,0). Taajuus sisältää oman henkilöstön ja
kumppanit. Erityisesti kumppaneille sattuneita tapaturmia
raportoitiin enemmän. Vuoden aikana tapahtui kaksi urakoitsijan
kuolemaan johtanutta tapaturmaa, joista toinen Suomessa ja
toinen Tšekissä. Tapahtuneisiin on reagoitu vahvistamalla
olemassa olevia hyviä turvallisuuskäytäntöjä, turvallisuuden
viestintää ja jakamalla oppeja organisaation sisällä sekä
yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuoden aikana YIT Sverige
AB:lle määrättiin yhteisösakko vuonna 2021 sattuneesta
työtapaturmasta.
Hyviä kokemuksia kerännyt Työturvallisuuden tasonnosto
-hanke laajeni uusiin yksiköihin. Hanke etenee työmaittain, ja
sillä pyritään työmaiden päivittäisen johtamisen, arjen
toimintatapojen ja käytäntöjen parantamiseen.
Työturvallisuuskulttuuria on onnistuttu parantamaan
merkittävästi hankkeen piirissä olevissa yksiköissä. 
30YIT 2022 Vuosikatsaus
Terveys- ja turvallisuusviikkoa
vietettiin toukokuussa jo viidettä
kertaa kaikissa toimintamaissa. 
Johdon sitoutuminen työturvallisuuteen näkyi muun muassa
aktiivisena työturvallisuuden ja hyvinvoinnin esiintuomisena
henkilöstöinfoissa ja työmaakäynneillä. Turvallisuuteen
keskittyviä Johdon keskustelevia työmaakäyntejä tehtiin vuoden
aikana lähes 1 000. Uutena käytäntönä aloitettiin
liiketoimintajohdon säännölliset turvallisuuteen keskittyvät Safety
Review -palaverit, joiden tarkoituksena on tiedonkulun,
tilannekuvan ja ymmärryksen lisääminen. 
YIT panostaa työturvallisuuskoulutuksiin ja tarjoaa niin sisäisiä
kuin koulutuskumppaneiden koulutuksia osaamisen
vahvistamiseen ja päivittämiseen. Toimihenkilöille suunnattu
turvallisuusjohtamisen valmennus keräsi 200 osallistujaa.
Kaikkiaan turvallisuuden koulutuksiin käytettiin yli 1 500
henkilötyöpäivää. Kaikki työmaille tulevat perehdytettiin.
Seuraavina vuosina keskitytään YIT:n turvallisuustason
jatkuvaan parantamiseen kehittämällä systemaattisesti
päivittäistä työturvallisuusjohtamista ja rakentamalla
kumppaniyhteistyötä. Systemaattista päivittäistä johtamista
kehitetään muun muassa Miltä hyvä näyttää -projektin myötä.
Tarkoitus on viedä työmaiden turvallisuuden tasoa eteenpäin
kohti yhteisesti määritettyä tavoitetilaa aihealue kerrallaan.
TYÖHYVINVOINTI JA OSAAMISEN
KEHITTÄMINEN
Toimintavuoden 2022 alku oli koronapandemian leimaamaa.
YIT:llä keskityttiin edelleen ylläpitämään sekä löytämään uusia
toimintatapoja, joilla varmistetaan turvalliset
työskentelyolosuhteet sekä liiketoiminnan jatkuvuus.
Epidemiasta huolimatta YIT:n työmaat pysyivät käynnissä.
Vuoden aikana tartuntatautitilanne näkyi lyhyiden
sairauspoissaolojen kasvuna.
YIT:llä on tehty pitkäjänteistä työtä tuki- ja liikuntaelinvaivojen
ennaltaehkäisemiseksi. Kuluneen vuoden aikana Suomen
työmailla käynnistettiin työfysioterapeutin toteuttamat
Ergokävelyt. Kävelyiden tavoitteena on löytää ja havainnoida
kehoa säästäviä työasentoja ja toimintatapoja sekä viestiä
havainnoista.
Vuonna 2022 vallitseva maailmantilanne ja pitkittyneet kriisit
haastoivat myös mielen hyvinvointia. Vuoden aikana toteutettiin
niin jatkuvia prosesseja jaksamisen ja hyvinvoinnin tueksi kuin
akuutteja toimenpiteitä muutoksiin ja tuen tarpeeseen
reagoimiseksi. Henkilöstölle tarjottiin Matalan kynnyksen
sparreja, valmennuksia mielenterveyden haasteiden
kohtaamiseen, mielen hyvinvointia tukevia teemavideoita ja
lyhytpsykoterapiaa.
Työkykyjohtamisen prosessin tueksi Suomen esihenkilöille
otettiin käyttöön Esihenkilökompassi. Esihenkilökompassi on
työkalu, joka helpottaa esihenkilöä työkykyriskin varhaisessa
tunnistamisessa ja mahdollistaa esihenkilöiden osallistumisen
aktiivisesti vuorovaikutteiseen työkykyprosessin hoitoon. Lisäksi
esihenkilöille pilotoitiin työkykyjohtamisen valmennuksia, joissa
keskityttiin esihenkilön valmiuksiin ja mahdollisuuksiin tukea
omaa tiimiä tilanteessa, kun mieli järkkyy.
Tulevina vuosina painopisteenä on työhyvinvoinnin kehittäminen
avoimuuteen ja arjen sujuvaan vuorovaikutukseen keskittymällä.
Asioiden riittävän aikainen esille tuominen ja yhdessä ratkominen
lisäävät työn sujuvuutta ja vähentävät kuormitustekijöitä.
Esihenkilöiden osaamista työkykyjohtamisen teeman osalta
halutaan lisätä. Fyysinen rakennustyö ja muuttuva maailma
tulevat jatkossakin haastamaan fyysistä työkykyä sekä
psyykkistä terveyttä. Jatkossa YIT pyrkii nostamaan ja
kehittämään työn terveyttä edistäviä ja tukevia elementtejä.
TAPATURMATAAJUUS
(YHDISTETTY LTIF, LIUKUVA 12 KK)
Vertailukelpoiset tapaturmataajuudet sisältävät jatkuvien
liiketoimintojen lisäksi Norjan liiketoiminnot.
HENKILÖSTÖKYSELY MINIVOICEN TULOKSET
YIT haluaa olla houkutteleva työnantaja ja tarjota tasavertaiset
mahdollisuudet työntekijöilleen. YIT:ssä tuetaan henkilöstön
osaamisen kehittymistä erilaisin urapoluin ja
kehittymismahdollisuuksin.
31YIT 2022 Vuosikatsaus
YIT:n valmennuksilla ja koulutuksilla tuetaan niin organisaation
kuin yksilöidenkin kehittymistä pitkäjänteisesti, liiketoiminnalle
strategisesti ja operatiivisesti keskeisillä alueilla. Vuonna 2022
osaamisen kehittämisen painopistealueita olivat kestävän
kehityksen teemat: terveys ja turvallisuus sekä vastuullisuus.
Code of Conduct -toimintaperiaatteisin keskittyvän päivitetyn
verkkokoulutuksen YIT Code III suoritti 80 % henkilöstöstä.
Lisäksi osaamisen kehittämisessä panostettiin
projektijohtamisen tehokkuuteen, tuottavuuteen ja yhteisiin
toimintatapoihin sekä esihenkilöiden osaamisen,
asiakasymmärryksen ja yhteisöllisyyden tukemiseen. 
Esihenkilö- ja asiantuntijavalmennuksien sisältöä uudistettiin
tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Valmennukset
ovat pidempikestoisia ohjelmia, joissa hyödynnetään
valmennuspäiviä, erilaisia tehtäviä sekä itsearviointityökaluja.
Valmennuksiin nimetään osallistujat eri puolilta organisaatiota.
Toteutettujen esihenkilövalmennusten osallistujamäärä oli 184
henkilöä. Lisäksi toteutettiin eri tehtävissä työskenteleville
suunnattuja asiantuntija- ja esihenkilökoulutuksia, esimerkiksi
esihenkilöiden perehdytyskoulutuksia ja asiantuntijoiden
prosessiosaamiseen, järjestelmiin ja ammattitaidon
kehittämiseen liittyviä koulutuksia. YIT:n sisäisessä
mentorointiohjelmassa oli mukana 26 henkilöä.
Toimintavuonna YIT koulutti henkilöstöään yli 3 900
henkilötyöpäivää. Valmennuksia järjestettiin pääasiallisesti sekä
verkkoympäristössä että läsnäolototeutuksina
koronaviruspandemian jatkuessa alkuvuonna 2022.
Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa keskustellaan osaamisen
kehittämisen tarpeista, asetetaan vuositavoitteita ja kartoitetaan
uramahdollisuuksia.
Henkilöstön sitoutuminen, yhteishenki, työn sujuvuus ja
esihenkilötyön laadukkuus ovat YIT:lle tärkeitä teemoja, joita
toimintavuonna seurattiin kvartaaleittain toteutetulla, vuoden
alusta käyttöön otetulla pulssikysely MiniVoicella. Vuoden aikana
neljä kertaa toteutetulla kyselyllä saatiin kerättyä säännöllisesti
palautetta kehittämisen tueksi. MiniVoice otettiin käyttöön ensin
Suomessa ja YIT Groupin muissa toimintamaissa toisella
toteutuskerralla. YIT Liettua liittyi viimeisimpänä YIT Groupin
toimintamaana kyselyyn kolmannessa kyselyssä. Kaikille
seurattaville indekseille on asetettu tavoitteeksi 80 % (asteikolla
0–100 %).
Kunkin kyselyn tulosten perusteella tehtiin
kehittämistoimenpiteitä, joiden tuloksia seurattiin
liiketoimintayksiköittäin. Vuoden aikana tunnistettuja
kehityskohteita olivat muun muassa merkitykselliset
kohtaamiset, onnistumisten esille nostaminen ja tiedottaminen.
Esimerkiksi johdon vierailuja työmaille ja hankkeille lisättiin sekä
aktiivista vuoropuhelua vahvistettiin. Kehittämiskohteisiin
panostamista ja uusien toimenpiteiden tunnistamista jatketaan
tulevana toimintavuonna.
IHMISOIKEUDET
YIT tunnistaa, että sen toiminnalla voi olla niin suoria kuin
epäsuoria sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia ihmisiin. YIT
on sitoutunut kunnioittamaan YK:n ihmisoikeuksien
yleismaailmallista julistusta sekä ILO:n kahdeksan keskeisen 
yleissopimuksen vahvistettuja perusoikeuksia, ja myös YIT:n 
yhteistyökumppanien tulee sitoutua samojen oikeuksien
kunnioittamiseen. Ihmisoikeuksiin liittyviä toimintaperiaatteita on
kuvattu YIT Code of Conductissa ja Toimintaperiaatteissa
yhteistyökumppaneille.
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja niiden rikkomista koskevista
epäilystä ilmoittaminen kuuluu koko YIT:n henkilöstölle, ja myös
muilla kuin YIT:n työntekijöillä on mahdollisuus ilmoittaa
epäilyistä anonyymisti YIT Ethics Channel -ilmoituskanavan
kautta. YIT Ethics Channel on itsenäinen palvelu, jota pitää yllä
ulkopuolinen palveluntuottaja WhistleB, mikä varmistaa
raportoinnin anonymiteetin ja tietojen luottamuksellisen
käsittelyn. Palvelu on käytettävissä web-pohjaisilla laitteilla ja
puhelimella kaikilla YIT:n toimintakielillä. YIT:n
hankintatoiminnalla on vastuu aliurakoitsijoiden ja hankintaketjun
ihmisoikeusasioiden valvonnasta.
YIT tekee työtä tunnistaakseen ihmisoikeuskysymyksiin liittyvät
riskit ja kehittääkseen ihmisoikeuksia koskevia due diligence -
menettelyjä. Vuoden 2022 aikana toteutettiin osana EU-
taksonomian Social Safeguards -vaatimuksia (sosiaalisten
vähimmäistason suojatoimien täyttyminen)
ihmisoikeusvaikutusten arviointi, jossa tarkasteltiin erityisesti
yhtiön hankintaketjuun liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä. Arviointi
toteutettiin tarkastelemalla yhtiön politiikkojen, periaatteiden ja
ohjeistuksien sisältöä sekä haastattelemalla sisäisiä sidosryhmiä.
Myös ihmisoikeusriskien vakavuutta ja todennäköisyyttä
arvioitiin, minkä jälkeen tunnistettiin YIT:n mahdollisuuksia
vähentää ihmisoikeusriskejä sekä suunniteltiin
kehitystoimenpiteet vuodelle 2023. Tarkasteltaessa mahdollisten
ihmisoikeusvaikutusten vakavuutta ja todennäköisyyttä
vakavimmat ihmisoikeuskysymykset, joihin yhtiö voi vaikuttaa
ovat työterveys- ja turvallisuus, työperäinen hyväksikäyttö sekä
ympäristön pilaantuminen. YIT:llä ihmisoikeusvaikutuksia
arvioidaan vähintään joka toinen vuosi ja tarvittaessa useammin,
mikäli toimintaympäristössä tai liiketoiminnassa tapahtuvat
muutokset niin edellyttävät. Vuonna 2022 käytiin läpi myös
prosesseja ja toimenpiteitä mahdollisten kielteisen
ihmisoikeusvaikutuksien tunnistamiseen, arvioimiseen,
ehkäisemiseen, vähentämiseen, korjaamiseen, seurantaan ja
viestintään sekä tunnistettiin yhtiön ohjeistuksiin ja prosesseihin
liittyviä kehitystarpeita. Vuonna 2023 jatketaan näiden due
diligence -menettelyiden kehittämistä ja käyttöönottoa mm.
toimittaja-auditointeihin ja seurantamittareihin liittyen.
YIT toteutti myös vuoden 2022 aikana kolmatta kertaa kyselyn
ulkomaiselle työvoimalle. Kyselyn tarkoituksena on parantaa
tietämystä ulkomaisen työvoiman työehdoista, työhyvinvoinnista
ja siitä, ovatko työmailla työskentelevät henkilöt, työnantajasta
riippumatta tietoisia heille kuuluvista oikeuksista. Lisäksi YIT:n
Suomen työmailla otettiin käyttöön Ehkäistään työperäinen
hyväksikäyttö -juliste, jonka tarkoitus on auttaa tunnistamaan
työperäisen hyväksikäytön tunnusmerkkejä ja ohjata auttavien
tahojen puoleen. Juliste löytyy myös YIT:n verkkosivuilta
kymmenellä eri kielellä.
VASTUULLINEN HANKINTA
YIT:n toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentissa
on kuvattu toimintaperiaatteet liittyen ympäristönsuojeluun ja
ihmisoikeuksiin sekä korruption, lahjonnan ja harmaan talouden
torjuntaan. Näiden toimintaperiaatteiden noudattamista
edellytetään YIT:n kaikilta yhteistyökumppaneilta. Työmaiden
ennakkoperehdytys, joka koskee kaikkia työmaalla
työskenteleviä henkilöitä, niin omaa henkilöstöä, aliurakoitsijoita
kuin itsenäisiä työnsuorittajia sisältää tietoa YIT:n kestävän
kehityksen periaatteista ja YIT Ethics Channel -
ilmoituskanavasta.
Vastuullista hankintaa koordinoidaan ja kehitetään yhdessä
hankinnan johdon, vastuullisuustiimin ja yritysturvallisuuden
edustajien toimesta. Hankinnan yritysvastuutiimi auttaa
hankintaorganisaatiota ja työmaita Suomessa muun muassa
vastuullisissa aliurakoitsijakäytännöissä kouluttamalla ja
neuvomalla sekä tekemällä sisäisiä tilaajavastuukatselmuksia.
Hankinnan yritysvastuukoulutuksia järjestettiin vuoden aikana
seitsemän (10), ja niihin osallistui 184 (233) henkilöä kaikista
liiketoiminnoista.
Vuoden 2022 aikana tilaajavastuukatselmuksissa tarkastettiin
102 eri projektia Suomessa kattaen muun muassa 6852:n
aliurakointisopimuksen tarkastuksen. Lisäksi analysoitiin
näytepohjaisesti aliurakoinnin ketjutuksen nykytilaa ja lisättiin
siten ymmärrystä ketjutukseen liittyvistä riskitekijöistä.
Tilaajavastuukatselmuksien tulosten ja ketjutukseen liittyvän
erillisanalyysin tietoja tullaan käyttämään vuoden 2023 aikana
ketjutusriskien pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden
suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Toimintavuonna toteutettiin hanke, jossa integroitiin työmaiden
perehdytysjärjestelmä toimittajahallintatietoon. Näin voidaan
jatkossa tarvittaessa estää nimettyjen yrityksien edustajien
pääsy YIT:n työmaille, jos yritystä epäillään epäeettisestä
toiminnasta. Toiminnallisuus on tarkoitus ottaa operatiiviseen
käyttöön 2023 alkuvuoden aikana.
32YIT 2022 Vuosikatsaus
TILAAJAVASTUULAIN TARKASTUKSET (KPL)
Hankinnan kategoriahallintamallin konseptia vietiin vuoden 2022
aikana eteenpäin lanseeraamalla kolme uutta kategoriaa
toimintasuunnitelmineen. Malli mahdollistaa kategoriakohtaisen
analysoinnin siitä, mitä toimia vaaditaan, jotta YIT yltää
esimerkiksi hiilidioksidivähennystavoitteisiinsa. Samalla
tunnistetaan kategorioihin liittyvät mahdolliset riskit ja
mahdollisuudet sekä hallitaan niitä. Lisäksi mallin avulla voidaan
helpottaa kestävän kehityksen edistämiseen sitoutuneiden
toimittajien valintaa. Tarkoituksena on laajentaa
toimittajahallintaa kategoriamallin suuntaan tulevinakin vuosina.
Vuonna 2022 julkaistu YIT:n tiekartta kohti hiilineutraalia
rakentamista 2022–2030 ohjaa myös hankinnan vastuullisuuden
kehittämistä materiaalihankintaan, kumppaniyhteistyöhön ja
kumppanivalintaan liittyen.
YIT vaatii EU- ja ETA-alueiden ja Sveitsin ulkopuolisten maiden
työntekijöiltä Suomen viranomaisten myöntämää työnteko- ja
oleskeluoikeutta työperäisen hyväksikäytön ja harmaan talouden
ilmiöiden ehkäisemiseksi. Jatkoimme työ- ja oleskelulupien
tarkistuksia ja kehitimme prosessia edelleen vuonna 2022.
Poikkeustapauksissa hankinnan yritysvastuutiimi voi
perustelluista syistä myöntää luvan lähetetyn työntekijän
lyhytaikaiseen työskentelyyn työmailla. Hankinnan
yritysvastuutiimin toimesta varmistettiin päivittäin, että työmailla
ei ole EU- ja ETA-alueiden ja Sveitsin ulkopuolisten maiden
kansalaisia ilman YIT:n myöntämää erikoislupaa. Lisäksi
näytepohjaisesti tarkastettiin noin 10 % paikallisesti palkattujen
kolmannen maan kansalaisten oleskelu- ja työluvista. Vuoden
aikana tarkastuksia tehtiin yhteensä 749 kpl, joista 97,2 %
oikeudet olivat kunnossa. 21 työntekijää poistettiin työmailta
oleskelu- ja työnteko-oikeuden epäselvyyksien vuoksi.
Tilanteissa, joissa henkilö joudutaan poistamaan työmaalta, YIT
ohjaa sekä henkilöä itseään että hänen työnantajaansa
työnteko-oikeuden sisältävän oleskeluluvan hakemiseen.
Oleskelu- ja työlupien käsittelyn helpottamiseksi työmailla sekä
kontrollin parantamiseksi YIT aloitti loppuvuonna hankkeen,
jossa kehitetään sähköinen tietoturvallinen arkisto ulkomaalaisilta
työntekijöiltä vaadittaville dokumenteille.
Toimittaja-auditoinnit, joiden tarkoitus on varmistaa toimittajien
ja aliurakoitsijoiden kelpoisuus YIT:n sopimuskumppaneiksi,
saatiin käyntiin COVID-19-rajoitusten hellittäessä kesällä 2022.
Auditoinneissa tarkistetaan toimittajien sosiaalisen vastuun,
ympäristövastuun ja hyvän hallintotavan käytäntöjä.
Loppuvuoden aikana 50 toimittajaa auditointiin uusien
auditointikriteerien avulla ja asetettiin auditointitavoitteet vuodelle
2023. Osana ihmisoikeusvaikutusten arviointia tunnistettiin myös
auditointeihin liittyviä kehitystarpeita. YIT:n tavoite on auditoida
uudet toimittajat ja ne kategoriat, joissa on suurin riski
lainsäädännön, ihmisoikeuksien tai YIT:n toimintaperiaatteiden
rikkomuksille ja väärinkäytöksille. Lisäksi toimittajia auditoidaan
uudelleen useista eri syistä ja merkittävimpiä kumppaneita
säännöllisin välein.
KORRUPTION JA HARMAAN
TALOUDEN TORJUNTA
YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet luovat perustan
korruption, lahjonnan ja harmaan talouden torjunnalle.
Minkäänlaista korruptiota, kiskontaa, kiristystä tai lahjontaa ei
sallita, ja YIT:llä on sitouduttu toimimaan niiden kitkemiseksi.
YIT:n vastuullisuusvaatimukset koskevat koko hankintaketjua.
Viranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä harmaan talouden
torjumiseksi. YIT-konsernin johtoryhmällä on strateginen vastuu
korruption, lahjonnan ja harmaan talouden torjunnassa.
Liiketoiminnoilla on vastuu YIT:n Code of Conductin ja hyvän
hallintotavan noudattamisesta operatiivisessa toiminnassaan.
Sisäisen tarkastuksen toiminto tukee johtoa riskienhallinnan,
sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittämisessä ja
valvonnassa.
YIT:llä on riskienhallinta- ja yritysturvallisuusorganisaatio, joka
vastaa konsernin yritysturvallisuuskäytäntöjen kehittämisestä. 
Riskienhallinta on keskeinen osa yhtiön johtamisjärjestelmää,
jossa on kuvattu riskien tunnistaminen, arviointi ja tarvittavia
vaikutuskeinoja. Päivitykset johtamisjärjestelmässä jalkautetaan
liiketoimintaan.
Tyypillisimmin ilmoituksia epäilyistä väärinkäytöksistä
vastaanotetaan luottamushenkilöiden ja YIT Ethics Channel
-ilmoituskanavan kautta. Vuoden 2022 aikana ilmoituskanavan
kautta ilmoitettiin 12 epäilyä. Vuonna 2022 selvityksien määrä
koskien väärinkäytösepäilyjä jatkuvien toimintojen osalta kasvoi
edellisvuodesta ollen 37 (27). Selvityksistä 3 johti
rikosoikeudelliseen kanteeseen, sopimuksen päättymiseen,
työsopimuksen päättymiseen tai ostokieltoon. Lisäksi tammi-
maalikuussa 2022 vastaanotettiin neljä ilmoitusta koskien
Venäjän liiketoimintoja, joista yksi johti toimenpiteisiin.
SELVITYKSET KOSKIEN VÄÄRINKÄYTÖSEPÄILYJÄ (KPL)
Selvitykset koskien väärinkäytösepäilyjä (KPL)
YIT Code of Conduct osio
2022
2021
2020
Asiakkaat
2
1
1
Työntekijät
7
3
10
Omistajat
0
0
0
Toimittajat, alihankkijat ja muut
liiketoimintakumppanit
18
16
43
Kilpailijat
0
1
0
Yhteiskunta
0
0
0
Ympäristö
0
0
1
Eturistiriidat
1
0
1
Viestintä
1
0
1
Tietosuoja
5
3
1
Muu
3
3
2
Yhteensä
37
27
60
33YIT 2022 Vuosikatsaus
TIETOSUOJA JA
YRITYSTURVALLISUUS
YIT on sitoutunut noudattamaan tietosuojavaatimuksia.
Jokainen YIT:läinen vastaa omissa tehtävissään tietosuojan
noudattamisesta. YIT:llä on käytössä yritysturvallisuusperiaatteet
sekä tietosuojapolitiikka, joka kuvaa kaikkien henkilötietojen
käsittelyperiaatteet YIT:llä. YIT:n tietosuojaorganisaatio tukee ja
kouluttaa henkilöstöä tietosuoja-asetuksen mukaiseen
toimintaan.
REILU KILPAILU
YIT:llä kannatetaan avointa ja reilua kilpailua markkinoilla. YIT
toimii määrätietoisesti varmistaakseen, että kaikki työntekijät
ovat tietoisia kilpailulakien ja -säädösten tärkeydestä, ja että niitä
noudatetaan kaikessa YIT:n toiminnassa. YIT järjestää
henkilöstölleen säännönmukaisia kilpailuoikeudellisia
koulutuksia, joiden lisäksi konsernin lakipalvelut ylläpitää YIT:n
henkilöstölle suunnattua ajantasaista kilpailuoikeudellista
ohjeistusta ja järjestää tapauskohtaisia kilpailuoikeudellisia
tietoiskuja. YIT Code of Conduct sisältää toimintaamme
ohjaavat periaatteet suhteessa kilpailijoihin. Kilpailulakien ja
-säädösten noudattamiseen liittyvä aiheet ovat myös osa YIT
Code -verkkokoulutusta ja niiden tuntemiseen ja
noudattamiseen ohjataan konsernin johtamisjärjestelmässä.
VASTUULLISET VEROKÄYTÄNNÖT
YIT:llä verotukseen liittyvät päätökset ovat tärkeä osa
vastuullista liiketoimintaa. YIT on sitoutunut toimimaan
vastuullisesti veroasioissa ja täyttämään verosäännösten
noudattamista koskevat vaatimukset ja raportointivelvoitteet
lakien ja säännösten mukaisesti. YIT:n veropolitiikka linjaa YIT:llä
tehtäviä verotukseen liittyviä valintoja. Veropolitiikassa on
kuvattu keskeisten veroihin liittyvien periaatteiden lisäksi YIT:n
lähestymistapa mm. verotukseen liittyviin transaktioihin ja
viranomaisyhteistyöhön.
Nuppu, Bratislava, Slovakia
34YIT 2022 Vuosikatsaus
Muiden kuin taloudellisten tunnuslukujen laskentakaavat
Avainluku
Määritelmä
Miksi YIT esittää avainluvun
Energiankulutus
Suora ja epäsuora energiankulutus kaikissa YIT:n operatiivisessa
hallinnassa olevissa toimistoissa, työmailla ja kuljetuksissa.
Energiankulutus kuvaa YIT:n toiminnassa
kulutetun energian kokonaismäärää
gigawattitunteina. Energiatehokkuus on
yksi keino vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Päästöt – Scope 1
Toiminnassa suoraan kulutettavan energian päästöt
hiilidioksidiekvivalentteina. Mukana kaikki YIT:n operatiivisessa
hallinnassa olevat toimistot, työmaat ja kuljetukset.
Kuvaa YIT:n toiminnasta suoraan
aiheutuvia energiankulutuksen päästöjä.
Päästöt – Scope 2
Sähkön ja lämmön käytöstä aiheutuvat päästöt
hiilidioksidiekvivalentteina. Mukana kaikki YIT:n operatiivisessa
hallinnassa olevat toimistot, työmaat ja kuljetukset.
YIT raportoi sekä sijainti- että hankintaperusteisesti lasketun
tunnusluvun, mutta käyttää kokonaispäästöjensä laskemisessa
hankintaperusteista laskentatapaa.
Kuvaa YIT:n toiminnasta epäsuoraan
aiheutuvia energiankulutuksen päästöjä.
Päästöt – Scope 3
Jätteistä ja henkilöstön liikelennoista syntyneet päästöt
hiilidioksidiekvivalentteina. Mukana kaikki YIT:n operatiivisessa
hallinnassa olevat toimistot ja työmaat sekä koko henkilöstö.
Kuvaa YIT:n toiminnasta epäsuoraan
aiheutuvia jätteiden ja liikelentojen päästöjä.
Päästöintensiteetti –
Oma toiminta
Kokonaispäästöt (Scope 1, 2 ja 3) jaettuna liikevaihdolla
(tCO2 e/MEUR).
Oman toiminnan päästöintensiteetti kuvaa
YIT:n toiminnasta aiheutuneita päästöjä
suhteessa liiketoiminnan volyymiin.
Päästöintensiteetti –
Omaperusteiset
hankkeet
Omaperusteisten hankkeiden materiaalien tuotevaiheen ja
vaihtojen päästöt jaettuna rakennuksen pinta-alaneliöillä ja
laskentajaksolla (kgCO2 e/m2/vuosi).
Suomessa rakennusneliöinä käytetään lämmitettyä nettoalaa ja
muissa maissa bruttosisäpinta-alaa. Laskentajakso määräytyy
käytettävän laskentamenetelmän mukaisesti.
Omaperusteisten hankkeiden
päästöintensiteetti kuvaa YIT:n
suunnittelemista ja rakentamista
hankkeista aiheutuneita päästöjä
suhteessa rakennusmäärään ja hankkeiden
käyttöikään.
Jätemäärä
Syntyneiden jätteiden määrä kaikissa YIT:n operatiivisessa
hallinnassa olevissa toimistoissa ja työmailla. Jätemäärä ei sisällä
maa-aineksia.
Jätemäärä kuvaa YIT:n toiminnasta
syntyvää materiaalihukkaa. Jätemäärän
vähentäminen kuvastaa operatiivisen
toiminnan tehokkuutta.
Avainluku
Määritelmä
Miksi YIT esittää avainluvun
Lajitteluaste
Lajiteltujen jätteiden määrä jaettuna jätteiden kokonaismäärällä
Jätteiden lajitteluaste kuvaa YIT:n
kyvykkyyttä lajitella jätteet.
Jätehuoltokumppani
pystyy mahdollisuuksien mukaisesti
kierrättämään lajitellut jätteet.
Yhdistetty
tapaturmataajuus
Oman henkilöstön sekä aliurakoitsijoiden poissaoloon johtaneet
työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden. Tapaturmataajuuden
laskennan perusteena on vähintään yhden päivän
työkyvyttömyyden aiheuttaneet työtapaturmat.
Kuvaa YIT:n omalle henkilöstölle ja
aliurakoitsijoille sattuneita työtapaturmia.
Oleellista terveellisen ja turvallisen
työympäristön kannalta.
Kuolemaan johtaneet
tapaturmat
YIT:n työntekijöiden ja kumppaneiden työtapaturmien
aiheuttamat kuolemat YIT:n työmailla tai toiminnoissa.
Kertoo kuolemaan johtaneiden
työtapaturmien määrän.
Henkilöstötutkimus
Henkilöstötutkimuksessa on kolme indeksiä: sitoutumisindeksi,
yhteishenki-indeksi ja esihenkilötyöindeksi. Indeksien tulos
näytetään myönteisten arvojen (4 ja 5, asteikolla 1-5)
prosenttiosuutena kaikista vastauksista.
Henkilöstön työtyytyväisyyden mittari, jota
käytetään kehittämisen työkaluna.
Henkilöstön vaihtuvuus
YIT:n palveluksesta poistuneiden työntekijöiden osuus kaikista
työntekijöistä. Laskettu koko vuoden keskiarvona.
Kuvaa henkilöstön sitoutumista YIT:hen
työnantajana.
Code of Conduct         
-koulutukset
Osuus henkilöstöstä, joka suorittanut päivitetyn Code III               
-koulutuksen.
Code of Conduct -koulutusten suoritusaste
kuvaa YIT:n yhteisten toimintaperiaatteiden
jalkautumista.
Työlupatarkastukset
Näytepohjaisten työnteko-oikeuksien tarkastusten määrä, sekä
havaitut poikkeamat YIT:n työlupakriteereistä ja niiden suhde
kaikkiin tarkastuksiin.
Paikallinen työnteko-/oleskelulupa
vähentää työperäisen hyväksikäytön riskiä.
35YIT 2022 Vuosikatsaus
Hallinnointi
YIT:n toiminnan lähtökohtana on vastuullisuus, eettisyys ja
hyvän hallintotavan noudattaminen. Yksityiskohtaiset tiedot
yhtiön hallintojärjestelmästä ja palkitsemisesta ovat luettavissa
VARSINAISEN
YHTIÖKOKOUKSEN
PÄÄTÖKSET
YIT Oyj:n 17.3.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti
tilinpäätöksen vuodelta 2021 ja myönsi vastuuvapauden
hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti
osingonmaksusta, hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista,
tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista, hallituksen
valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankintaan ja
osakeanteihin.
OSINGONMAKSU
Osinkoa päätettiin maksaa hallituksen ehdotuksen mukaisesti
0,16 euroa osakkeelta kahdessa yhtä suuressa erässä eli
yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa oleville omille
osakkeille ei makseta osinkoa. Osingon ensimmäinen erä 0,08
euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajille, jotka oli
ensimmäisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivänä 22.3.2022
merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Ensimmäisen erän osinkojen maksupäiväksi
päätettiin 7.4.2022. Osingon toinen erä 0,08 euroa osakkeelta
maksettiin lokakuussa 2022 osakkeenomistajille, jotka oli toisen
erän osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear
Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päätti
14.9.2022 pidetyssä kokouksessaan toisen erän
osingonmaksun täsmäytyspäiväksi 4.10.2022 ja osingon
maksupäiväksi 12.10.2022.
TOIMIELINTEN
PALKITSEMISRAPORTTI
YIT Oyj:n toimielinten palkitsemisraportti esitettiin
yhtiökokoukselle. Yhtiökokous hyväksyi esitetyn toimielinten
palkitsemisraportin. Päätös oli neuvoa-antava.
HALLITUKSEN KOKOONPANO JA
PALKKIOT
Yhtiön hallitukseen päätettiin valita puheenjohtaja,
varapuheenjohtaja ja kuusi varsinaista jäsentä toimikaudeksi,
joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Hallitukseen valittiin uudelleen puheenjohtajaksi Harri-Pekka
Kaukonen, uudelleen varapuheenjohtajaksi Eero Heliövaara
sekä jäseniksi uudelleen Frank Hyldmar, Olli-Petteri Lehtinen ja
Barbara Topolska. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Casimir
Lindholm, Jyri Luomakoski ja Kerttu Tuomas.
Päätettiin, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta
seuraavat kiinteät vuosipalkkiot:
hallituksen puheenjohtajalle 105 000 euroa
hallituksen varapuheenjohtajalle ja pysyvien valiokuntien
puheenjohtajille 73 500 euroa, paitsi jos sama henkilö on
hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä
jäsenille 52 500 euroa.
Lisäksi päätettiin, että yhtiökokouksen päätökseen perustuen
40 % kiinteästä vuosipalkkiosta maksetaan julkisessa
kaupankäynnissä Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki Oy)
muodostuvaan hintaan hallituksen jäsenten lukuun hankittavina
YIT Oyj:n osakkeina. Osakkeet hankittiin kahden viikon kuluessa
siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2022 oli julkistettu.
Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista
kustannuksista.
Hallituksen sekä sen pysyvien ja tilapäisesti asetettujen
valiokuntien jäsenille maksettiin kiinteän vuosipalkkion lisäksi
kokouspalkkiona 800 euroa kultakin kokoukselta Suomessa
asuville jäsenille ja muualla Euroopassa asuville jäsenelle 2 000
euroa. Puhelimitse tai muiden sähköisten etäyhteyksien
välityksellä pidettävältä hallituksen ja valiokunnan kokoukselta
kokouspalkkiota maksettiin sekä Suomessa että muualla
Euroopassa asuvalle jäsenelle 800 euroa kokoukselta.
Hallituksen pysyvien tai tilapäisesti asetettujen valiokuntien
puheenjohtajille maksettiin kokouspalkkiota 1600 euroa
kokoukselta. Koti- ja ulkomaanmatkoilta maksettiin päivärahaa
konsernin matkustusohjeen ja verottajan ohjeistuksen
mukaisesti.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille mukaan lukien
asiantuntijajäsen maksettiin kokouspalkkiona 800 euroa
toimikunnan kokoukselta ja nimitystoimikunnan puheenjohtajalle
1 600 euroa toimikunnan kokoukselta.
TILINTARKASTAJAN VALINTA JA
PALKKIOT
Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana
Samuli Perälä, KHT. Tilintarkastajan palkkio maksettiin yhtiön
hyväksymän laskun mukaan.
OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA
Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön
omien osakkeiden hankinnasta hallituksen ehdotuksen
mukaisesti. Hallitukselle myönnetty valtuutus käsitti enintään
21 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisen yhtiön
vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus
kumosi varsinaisessa yhtiökokouksessa 18.3.2021 annetun
valtuutuksen hankkia omia osakkeita. Valtuutus on voimassa
30.6.2023 saakka.
OSAKEANNIT
Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
osakeanneista hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutusta
hallitus voi käyttää joko kokonaan tai osittain antamalla yhtiön
osakkeita yhdessä tai useammassa erässä siten, että
osakeanneissa annettavien osakkeiden enimmäismäärä on
21 000 000. Hallituksella on valtuudet päättää kaikista
osakkeiden antamisen ehdoista. Valtuutus kumosi varsinaisessa
yhtiökokouksessa 18.3.2021 annetun valtuutuksen päättää
osakeanneista. Valtuutus on voimassa 30.6.2023 saakka.
YLIMÄÄRÄISEN
YHTIÖKOKOUKSEN
PÄÄTÖKSET
YIT Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 6.10.2022.
Yhtiökokous päätti yhtiöjärjestyksen muutoksesta sekä
hallituksen kokoonpanosta.
YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTOKSET
Yhtiökokous päätti muuttaa YIT Oyj:n yhtiöjärjestyksen 4 §:ää
hallituksen ehdotuksen mukaisesti siten, että hallituksen
enimmäislukumäärä nostetaan yhdellä siten, että hallituksen
kuuluu yhtiökokouksen valitseman puheenjohtajan ja
varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kolme (3) ja enintään
kahdeksan (8) jäsentä.
Lisäksi yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen 8 §:ää
hallituksen ehdotuksen mukaisesti siten, että kohtaan lisättiin
hallitukselle mahdollisuus päättää järjestää yhtiökokous yhtiön
kotipaikan lisäksi Espoossa tai Vantaalla, tai kokonaan ilman
kokouspaikkaa siten, että osakkeenomistajat käyttävät
täysimääräisesti päätösvaltaansa ajantasaisesti
tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen
aikana.
36YIT 2022 Vuosikatsaus
HALLITUKSEN KOKOONPANO JA
PALKKIOT
Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 6.10.2022 yhtiön hallitukseen
päätettiin valita kaksi (2) uutta jäsentä siten, että hallitukseen
kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kahdeksan
(8) varsinaista jäsentä. Hallitukseen valittiin toimikaudeksi, joka
päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä,
uusiksi jäseniksi Sami Laine ja Keith Silverang. 
Yhtiön hallituksessa jatkoivat puheenjohtaja Harri-Pekka
Kaukonen, varapuheenjohtaja Eero Heliövaara sekä jäsenet
Frank Hyldmar, Olli-Petteri Lehtinen, Barbara Topolska, Casimir
Lindholm, Jyri Luomakoski ja Kerttu Tuomas.
Uusille hallituksen jäsenille päätettiin maksaa palkkiot
varsinaisen yhtiökokouksen 17.3.2022 päätöksen mukaisesti
suhteutettuna heidän toimikautensa pituuteen. Siltä osin kuin
palkkiota maksettiin YIT Oyj:n osakkeina, hankittiin osakkeet
kahden viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–
30.9.2022 on julkistettu.
HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN
YIT Oyj:n hallituksen järjestäytymiskokoukset pidettiin 17.3.2022
ja 7.10.2022. Kokouksissa päätettiin hallituksen valiokuntien
kokoonpanosta.
Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä
järjestäytymiskokouksessaan 17.3.2022  hallitus valitsi
keskuudestaan henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaksi Kerttu
Tuomaksen ja jäseniksi Eero Heliövaaran sekä Harri-Pekka
Kaukosen. Ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä
järjestäytymiskokouksessaan hallitus päätti täydentää
henkilöstövaliokuntaa ja valitsi Keith Silverangin valiokunnan
neljänneksi jäseneksi.
Henkilöstövaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta konsernin
avainhenkilöiden nimittämiseen ja palkitsemiseen liittyvissä
asioissa. Henkilöstövaliokunta muun muassa valmistelee
ehdotukset konsernin yrityskulttuurin ja henkilöstöpolitiikan
kehittämisestä, palkkaus- ja kannustinjärjestelmistä sekä
tulospalkkiosäännöistä ja johdon tulospalkkioista. Lisäksi
valiokunnan valmisteltaviksi kuuluvat kykyjen tunnistaminen,
avainhenkilöstön kehittäminen sekä johdon seuraajasuunnittelu.
Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä
järjestäytymiskokouksessaan 17.3.2022 hallitus valitsi
keskuudestaan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Olli-
Petteri Lehtisen ja jäseniksi Frank Hyldmarin sekä Jyri
Luomakosken. Ylimääräisen yhtiökokouksen 6.10.2022 jälkeen
pidetyssä järjestäytymiskokouksessaan 7.10.2022 hallitus päätti
täydentää tarkastusvaliokuntaa ja valitsi Sami Laineen
valiokunnan neljänneksi jäseneksi. 
Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta konsernin laskenta- ja
raportointiprosessien valvonnassa. Sen tehtävänä on muun
muassa valvoa yhtiön taloudellista raportointiprosessia, sisäisen
valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien
tehokkuutta sekä arvioida tilintarkastusta. Valiokunta valmistelee
osaltaan konsernin rahoituspolitiikan, rahoitussuunnitelman sekä
rahoitusjärjestelyt. Valiokunta mm. käsittelee tilinpäätöksen ja
osa- ja puolivuosikatsaukset ja seuraa tilintarkastusta. Se arvioi
myös lakien ja määräysten noudattamista ja seuraa konsernin
taloudellista tilannetta.
Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 17.3.2022
keskuudestaan investointi- ja hankevaliokunnan
puheenjohtajaksi Eero Heliövaaran ja jäseniksi Casimir
Lindholmin, Harri-Pekka Kaukosen ja Barbara Topolskan.
Investointi- ja hankevaliokunta käsittelee ja valmistelee muun
muassa hallituksen päätettäväksi tulevia merkittäviä tarjouksia,
hankkeita ja investointeja sekä seuraa portfolioiden kehittymistä,
raportointia ja riskienhallintaa.
OSAKEPOHJAINEN
KANNUSTINJÄRJESTELMÄ
YIT:llä on käynnissä YIT Oyj:n hallituksen 16.3.2020 päättämä
avainhenkilöiden osakepohjainen kannustinjärjestelmä.
Kannustinjärjestelmä muodostuu kolmen vuoden
ansaintajaksoista. Mahdollinen palkkio määräytyy YIT Oyj:n
hallituksen vuosittain kullekin ansaintajaksolle päättämien
mittareiden ja niille asetettujen tavoitetasojen perusteella.
Osakeohjelman ensimmäinen ansaintajakso on päätetty
kolmivuotiskaudeksi 2020-2022. Järjestelmän keskeisenä
mittarina on sijoitetun pääoman tuotto, ROCE. Tämän rinnalle
on asetettu sijoittajan osakkeesta saamaa kokonaistuottoa
mittaava TSR (Total Shareholder Return) sekä konsernin
asiakaspalautetta kuvaava nettosuositteluindeksi (NPS). Hallitus
on päättänyt myös järjestelmän piiriin valituista noin 260 avain-
henkilöstä YIT:n eri toimintamaista. Ohjelman osanottajat voivat
ansaita yhteensä enintään 2 100 000 brutto-osaketta.
Ohjelmaan kuuluu 31.12.2022 yhteensä 162 avainhenkilöä ja he
voivat ansaita yhteensä enintään 994 000 brutto-osaketta.
Osakeohjelman toinen ansaintajakso on päätetty
kolmivuotiskaudeksi 2021–2023. Järjestelmän kaksi
painoarvoltaan suurinta mittaria ovat sijoitetun pääoman tuotto,
ROCE ja sijoittajan osakkeesta saamaa kokonaistuottoa
mittaava TSR (Total Shareholder Return). Päästövähennys-
indeksi on järjestelmän kolmas mittari. Hallitus on päättänyt
myös järjestelmän piiriin valituista noin 260 avainhenkilöstä YIT:n
eri toimintamaista. Ohjelman osanottajat voivat ansaita yhteensä
enintään 2 100 000 brutto-osaketta. Ohjelmaan kuuluu
31.12.2022 yhteensä 178 avainhenkilöä ja he voivat ansaita
yhteensä enintään 1 291 666 brutto-osaketta.
Osakeohjelman kolmas ansaintajakso on päätetty
kolmivuotiskaudeksi 2022–2024. Järjestelmän keskeinen mittari
on sijoittajan osakkeesta saamaa kokonaistuottoa mittaava TSR
(Total Shareholder Return). Science Based Target initiative -
ohjelman kategorioiden 1 ja 2 mukainen päästövähennys on
järjestelmän toinen mittari. Hallitus on päättänyt myös
järjestelmän piiriin valituista noin 150 avainhenkilöstä YIT:n eri
toimintamaista. Ohjelman osanottajat voivat ansaita yhteensä
enintään 2 326 000 brutto-osaketta. Ohjelmaan kuuluu
31.12.2022 yhteensä 133 avainhenkilöä ja he voivat ansaita
yhteensä enintään 1 766 304 brutto-osaketta.
Lisäksi hallitus suosittelee, että johtoryhmän jäsenet pyrkivät
omistamaan pitkän aikavälin kannustinohjelman myötä YIT:n
osakkeita arvolla, joka vastaa vähintään puolta vuosipalkasta ja
toimitusjohtaja vuosipalkkansa verran ollessaan johtoryhmän
jäseninä. Ansaitut osakkeet luovutetaan työ- tai toimisuhteessa
olevalle avainhenkilölle ansaintajakson viimeisen vuoden
tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Hallituksella on kaikissa
tilanteissa palkkioiden kohtuullistamismahdollisuus.
YIT:n palkitsemispolitiikan tavoitteena on vahvistaa
yrityskulttuuria ja omistaja-arvoa, motivoida ja sitouttaa
henkilöstöä, tukea tarvittavien kykyjen rekrytoinnissa sekä
edistää strategian toteumista.
MUUTOKSET YHTIÖN JOHDOSSA
Katja Ahlstedt aloitti henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän
jäsenenä 1.4.2022.
Teemu Helppolainen, Asuminen Venäjä -segmentin johtaja, jätti
yhtiön 30.5.2022 Venäjän liiketoiminnan myynnin myötä.
Heikki Vuorenmaa aloitti yhtiön toimitusjohtajana 28.11.2022.
Samassa yhteydessä aiempi toimitusjohtaja Markku Moilanen
jätti tehtävänsä ja jatkoi neuvonantajana vuoden loppuun.
Ilkka Tomperi, Kiinteistökehitys -segmentin johtaja jätti yhtiön
31.12.2022. YIT tiedotti 29.12.2022, että Heikki Vuorenmaa
toimii toistaiseksi oman toimensa ohella Kiinteistökehitys-
segmentin väliaikaisena johtajana 1.1.2023 alkaen.
37YIT 2022 Vuosikatsaus
Riskit ja riskienhallinta
YIT:n riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa YIT:n toiminnan tavoitteiden
saavuttaminen ja turvata toiminnan jatkuvuus.
YIT:n riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.
Riskienhallintapolitiikassa on kuvattu YIT:n riskienhallinnan pääperiaatteet, ohjausmalli ja
riskienhallinnan keskeiset prosessit. Hallitus ohjaa ja valvoo riskienhallinnan suunnittelua
ja toteutusta sekä hyväksyy yhtiön riskinottokyvyn ja riskinottohalun. Konsernin
toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu riskienhallinnasta. Toimitusjohtaja vastaa
riskienhallinnan organisoinnista, seurannasta ja jalkauttamisesta sekä
riskienhallintastrategian kehittämisestä. Liike- ja tukitoiminnot vastaavat
riskienhallintakäytännöistä omalta osaltaan.
Riskienhallinta sisällytetään osaksi kaikkia olennaisia yhtiön toiminta-, raportointi- ja
johtamisprosesseja. Riskienhallinnan suunnittelu, riskiposition arviointi ja
toimintaympäristön riskianalyysi ovat osa vuosittaista strategia- ja
vuosisuunnitteluprosessia. Lisäksi riskeissä ja riskipositiossa tapahtuvia olennaisia
muutoksia seurataan ja raportoidaan kuukausittain ja vuosineljänneksittäin konsernin
hallinto- ja raportointikäytäntöjen mukaisesti.
YIT on luokitellut toimintansa kannalta merkittävät riskit strategisiin, operatiivisiin sekä
projekti-, talous- ja tapahtumariskeihin.
YIT:n liiketoiminta on projektiluonteista, minkä vuoksi projektiportfolioihin ja yksittäisiin
projekteihin liittyvä epävarmuus on riskienhallinnan kannalta avainasemassa.
Projektiportfolioriskien hallintaa toteutetaan muun muassa vuosisuunnittelun,
hankevalintojen ja liiketoimintakatselmusten yhteydessä. Yksittäisten hankkeiden
riskienhallinnassa sovelletaan porttimallia, jossa jokaisen portin käsittely sisältää
riskitarkastelun. Lisäksi toteutus- ja ylläpitovaiheen riskejä hallitaan yhtenäisten
projektiriskien hallinnan periaatteiden ja työkalujen avulla.
Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan
järjestelmien pääpiirteet ovat luettavissa hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksestä.
38YIT 2022 Vuosikatsaus
LIIKETOIMINNAN MERKITTÄVIMMÄT LÄHIAJAN
RISKIT
Strategiset riskit
RISKI
RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS
RISKIN HALLINTA
Markkinariskit
YIT:n toimintamaiden yleinen talouskehitys, rahoitusmarkkinoiden toimivuus ja poliittinen ympäristö vaikuttavat yhtiön liiketoimintaan.
EU:n, sitä lähellä olevien maiden, USA:n ja Venäjän sisä- ja ulkopoliittiset jännitteet tai muut kansainväliset jännitteet voivat vaikuttaa rakentamisen kysyntään,
hankaloittaa liiketoimintaa tai näkyä esimerkiksi sanktioina, jotka voivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan.
Venäjän käynnistämät sotatoimet Ukrainassa vaikuttavat merkittävästi heikentävästi toimintaympäristöömme ja yhtiön liiketoimintaan.
Taantuma, negatiivinen kehitys ostovoimassa, kuluttajien tai yritysten luottamuksessa, kuluttajien tai yritysten rahoituksen saatavuudessa tai yleisessä
korkotasossa voivat heikentää YIT:n tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Samalla ne vaikuttavat parametreihin, joilla tase-erien käypään arvoon arvostamista
tehdään. Kysyntää heikentää kasvava inflaatio, energian hinta ja sen heikentyvä saatavuus.
Myytävien tai omistettavien kohteiden hintojen lasku sekä korkotason ja sijoittajien tuottovaatimusten nousu muodostavat toteutuessaan riskin yhtiön
kannattavuudelle. Hinnoittelun osalta riski kasvaa, jos panoshintojen nousua ei pystytä siirtämään myyntihintoihin tai suojaamaan etenkään kiinteähintaisessa
urakkatuotannossa.
Toimitusketjujen häiriintyminen vaikeuttaa materiaalien saatavuutta ja lisää riskiä rakennuskustannusten nousun ja hankkeiden valmistumisten viivästymisten
muodossa.
Asiakkaiden mieltymysten muuttuminen ja muutokset kilpailijoiden tarjonnassa vähentävät yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysyntää.
Uudet kilpailijat ja uudenlaiset liiketoimintamallit ja tuotteet voivat muodostaa riskejä yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysynnälle.
Hinta- ja korkotason nousu, kasvanut vuokra-asuntotarjonta tai vuokralaiskysynnän heikkeneminen toimitila- tai asuntomarkkinoilla ja vaihtoehtoisten
sijoituskohteiden parempi tuotto voivat vähentää sijoittajakysyntää.
Kasvanut tarjonta ja väestönkasvun hidastuminen tai voimakas paikallinen muuttotappio voivat paikallisesti heikentää asuntokysyntää.
Markkinakehityksen ja toimintaympäristön jatkuva seuranta ja analysointi.
Kumppaneiden kanssa toteutetut rahoitus- ja hankemalliratkaisut.
Tuottovaadetasojen, tarjouskannan ja myyntitilanteen jatkuva seuranta. Markkinatilanteen
muuttuessa reagoidaan siten, että tuotantoon, valmistuneisiin kohteisiin ja pääomaan liittyviä
riskirajoja ei ylitetä.
Sopimusrakenteet, käytännöt ja monipuolinen toimittajaverkosto, joilla pystytään suojautumaan
hinta- ja saatavuusmuutosten negatiivisilta vaikutuksilta.
Kilpailukykyisten ja asiakkaiden kysyntää vastaavien tuotteiden ja palveluiden varmistaminen.
Rakennettaville kohteille kartoitetaan vaihtoehtoisia sijoittajia ja käyttäjiä jo suunnitteluvaiheessa.
Kohteet suunnitellaan mahdollisimman muuntojoustaviksi, jotta tilaratkaisut voivat palvella eri
asiakas- ja käyttäjäryhmiä.
Ilmastonmuutos
Ilmastomuutos voi aiheuttaa YIT:n liiketoiminalle fyysisiä, lainsäädännöllisiä, teknisiä, taloudellisia, markkina- ja maineriskejä.
Sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi huomattavasti kasvanut vuotuinen sademäärä tai pitkään jatkuvat hellejaksot voivat aiheuttaa kustannusten nousua, muutoksia
suunnitteluprosesseissa tai viivästyksiä tuotannossa.
Hiilidioksidipäästöihin tai päästöjen vähentämiseen liittyvät kustannukset voivat luoda painetta toimitusketjuun tai uusien ratkaisujen kehitystyöhön, kun
rakennusteollisuus siirtyy vaihtoehtoisiin rakennusmateriaaleihin ja etsii tehokkaampia päästövähennyskeinoja.
Asiakkaiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmien lisääntyvät vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset voivat heijastua YIT:n asiakaskysyntään, rahoitusehtoihin sekä
kiinnostavuuteen sijoituskohteena tai kehityskumppanina.
Päästötavoitteista jääminen voi vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen tai hintaan.
Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien säännöllinen arviointi
Ennakoiva toiminta ja kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen toiminnan kehittämiseksi
kestävään ja ilmastoystävälliseen suuntaan.
Vastuullisuuskriteerien sisällyttäminen YIT:n investointi- ja tarjousprosesseihin.
Henkilöstön koulutus vastuullisasioissa.
Aktiivinen yhteistyö ja vuoropuhelu arvoketjun sidosryhmien kanssa vaihtoehtoisten
rakennusmateriaalien ja ratkaisujen kehittämiseksi.
YIT:n proaktiivinen hanke- ja tuotekehitys, uusien ratkaisujen pilotointi sekä aktiivinen
yhteistyö koko arvoketjussa.
Vastuullisuus-
lainsäädäntöön
liittyvät riskit
Vastuullisuutta koskevan säädännön muutokset tai muutokset säädännön tulkinnassa voivat johtaa sijoittaja- ja kuluttajakysynnän pienentymiseen, rahoituksen
saatavuuteen tai sen hintaan tai muilla tavoin heikentää yhtiön toimintaedellytyksiä.
Lainsäädännön vaatimusten yksityiskohtainen kartoittaminen ja vaikutuksien arviointi
39YIT 2022 Vuosikatsaus
RISKI
RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS
RISKIN HALLINTA
Lainsäädännön ja
vaatimusten
muuttuminen
Muutokset lainsäädännössä ja viranomaisprosesseissa voivat hidastaa hankkeiden etenemistä, vaikuttaa negatiivisesti nettovelkaan, lisätä oman pääoman tai
velkarahoituksen tarvetta tai estää lisärahoituksen toteutumisen.
Yksittäisissä hankkeissa muun muassa kaavoitus, rakennusluvat, viranomaishyväksynnät- ja tulkinnat voivat aiheuttaa riskejä ja esimerkiksi siirtää tilauskantaa,
liikevaihtoa, tulosta ja kassavirtaa vuosineljännekseltä tai vuodelta toiselle.
Lainsäädännön ja regulaation muutosten jatkuva seuranta. Aktiivinen osallistuminen
kaavoitukseen ja suunnitteluun riskien hallitsemiseksi. Hankkeisiin ja hankeportfolioon
vaikuttavien riskien kokonaisvaltainen tunnistaminen ja arviointi ennen tarjous- tai
aloituspäätöksiä.
Aktiivinen vuoropuhelu sidosryhmien ja viranomaisten kanssa läpi projektin elinkaaren.
Ennakoiva projektin riskienhallinta siten, että viime hetken päätöksillä tai muutoksilla ei ole
merkittävää vaikutusta hankkeiden käynnistymiseen tai valmistumiseen ja sitä kautta
taloudellisiin tunnuslukuihin.
Maariskit
Suomi
Merkittävä osa YIT:n liiketoiminnasta tapahtuu Suomessa, mikä korostaa Suomen talouskehityksen merkitystä YIT:n liiketoiminnalle.
Suomen talouskasvun hidastuminen, inflaatio, nousevat korot, muuttoliike ja julkisen sektorin velkaantuminen voivat heikentää kuluttajien ostovoimaa ja yleistä
luottamusta, millä olisi negatiivinen vaikutus asuntojen ja toimitilojen kysyntään. Julkisen sektorin velkaantumisen kasvu voi vaikeuttaa infrastruktuuri-investointien
rahoitusta etenkin kuntasektorilla.
Suomessa hankerahoituksen ja taloyhtiölainojen häiriöt tai merkittävät muutokset voivat vaikuttaa YIT:n kykyyn rahoittaa rakentamisaikaisia kustannuksia, ja niillä
voi olla välillisiä vaikutuksia asiakaskysyntään.
Itäinen Keski-Eurooppa
Talouskasvun hidastuminen, inflaatio ja nousevat korot voivat heikentää kuluttajien ostovoimaa ja yleistä luottamusta, millä olisi negatiivinen vaikutus asuntojen ja
toimitilojen kysyntään.
Viranomaistoimintaan, lupaprosesseihin ja niiden sujuvuuteen liittyy epävarmuustekijöitä, mikä voi aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä hankekehitykseen.
Poliittisten riskien kasvu voi vaikuttaa kysyntään tai muuten hankaloittaa liiketoimintaa.
Kasvanut riski muun muassa EU:n ulkopuolelta tulevaan työvoimaan ja muuttoliikkeeseen liittyen.
Suomi
Suomen talouskehityksen sekä julkisten investointien jatkuva seuranta.
Hankerahoituksen ja taloyhtiölainojen saatavuuteen liittyvää riskienhallintaa tehdään
hallinnoimalla käyttöpääomia ja rahoitusreservejä tehokkaalla allokoinnilla ja pääoman käytöllä,
läpimenoaikoja lyhentämällä ja varmistamalla riittävä rahoituskapasiteetti. Hankerahoitusmallien
ja -yhteistyön kehittäminen kumppaneiden kanssa.
Itäinen Keski-Eurooppa
Talouskehityksen sekä julkisten investointien jatkuva seuranta.
Tiivis vuorovaikutus viranomaisten kanssa luovutusten ja lupakäsittelyjen varmistamiseksi.
Asuntotuotanto on poliittisten riskien kannalta melko vähäriskistä liiketoimintaa. Myyntihintojen
muutoksilla ja myynnin jatkuvalla seurannalla hintariskejä pystytään hallitsemaan
urakkatuotantoa paremmin.
Työehtoihin ja ihmisoikeusasioihin YIT:n tuotannossa ja hankinnassa on lisätty seurantaa.
Hyvä hallintotapa
Toimialan erityispiirteet, yhtiön toimintojen maantieteellinen hajautuneisuus, sopimusten suuri määrä sekä hankkeiden määräaikainen luonne voivat aiheuttaa
esimerkiksi korruptioon, lahjontaan, harmaaseen talouteen tai työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä riskejä.
Toimittajien sitoutumisen puuttuminen YIT Code of conduct -toimintaperiaatteisiin aiheuttaa riskejä ihmisoikeuksien toteutumiseen tai maineriskejä yhtiölle.
YIT sitoutuu hyvään hallintotapaan noudattamalla lakeja ja säädöksiä.
YIT kouluttaa henkilöstöään toimimaan vastuullisesti.
YIT on päivittänyt vastuullisuusstrategiansa. YIT jatkaa nollatoleranssia harmaassa taloudessa,
korruptiossa, työvoiman hyväksikäytössä ja syrjinnässä. YIT ryhtyy lisäksi määrätietoisiin toimiin
vastuullisuuteen liittyvien asioiden edistämiseksi koko toimitusketjussaan. Jatkossa YIT vaatii 
toimittajiltaan samoja sitoumuksia ympäristö- ja sosiaalisen vastuullisuuden sekä hyvän
hallintotavan -kriteereissä kuin se on itselleen asettanut.
Maineriskit
Julkisuudessa käsiteltävät aiheet joko rakennusalaan tai YIT:n toimintaan liittyen voivat aiheellisesti tai aiheetta heikentää luottamusta yhtiötä kohtaan ja aiheuttaa
mainehaittaa. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi harmaa talous, epäeettinen toiminta sekä rakentamisen laatuongelmat.
Yhtiön hallintomallin, ennaltaehkäisevän riskienhallinnan ja valvontakäytäntöjen jatkuva
kehittäminen esimerkiksi vastuullisuusasioihin liittyen.
Nopea, luotettava ja avoin viestintä sidosryhmien kanssa.
Koulutukset ja ohjeistukset henkilöstölle ja kumppaneille, valvontajärjestelmä.
Kriisiviestinnän käytäntöjen kehittäminen ja avainhenkilöiden viestintävalmiuksien
varmistaminen.
40YIT 2022 Vuosikatsaus
RISKI
RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS
RISKIN HALLINTA
Investoinnit &
divestoinnit,
yritysjärjestelyt
Yhtiön tekemät investoinnit, divestoinnit tai yritysjärjestelyt voivat osoittautua strategian toteutuksen vastaisiksi, tai ne eivät täytä asetettuja tavoitteita.
Investointien ja divestointien valmistelu ja päätöksenteko noudattavat YIT:ssä porttimallia ja sen
edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä. Yksittäisen investoinnin ja
divestoinnin tulee olla investointipolitiikan mukainen ja täyttää porttimallin mukaiset kriteerit,
mukaan lukien riskienarviointi ennen hyväksyntää.
Olennaisen liiketoiminnan hankinta- tai myyntiprosessin käynnistäminen ja lopullisen transaktion
päätöksenteko edellyttää aina konsernin toimitusjohtajan, konsernin investointien johtoryhmän,
hallituksen Investointi- ja hankevaliokunnan sekä Oyj:n hallituksen hyväksynnän.
Yrityskauppojen (juridisen yksikön (osakekauppa) tai liiketoiminnan (asset deal) hankinta tai
myynti), jossa kaupan tarkoituksena on hankkia tai luovuttaa liiketoiminta, käsittely ja
päätöksenteko noudattaa YIT:n yrityskauppojen porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia
hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä.
Yhteisyritysten (osakkuusyhtiöt ja Joint Venture -rakenteet) käsittely ja päätöksenteko
noudattaa YIT:ssä ko. yhtiöiden porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia
hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä.
Yhteisyritykseen investoiminen tai yrityksen perustaminen tai osuuden myynti ja rakenteesta
poistuminen edellyttää aina konsernin toimitusjohtajan ja konsernin investointien johtoryhmän
hyväksynnän. Edellä mainituilla päätöksenteko- ja kontrollitoimilla on tarkoitus varmistaa YIT:n
strategian ja investointipolitiikan kriteerien mukaisten tavoitteiden täyttyminen.
Strategiset
kehityshankkeet ja
strategian toteutus
Yhtiö ei välttämättä pysty toteuttamaan tai muokkaamaan strategiaansa toimintaympäristössään, tai valittu strategia voi osoittautua virheelliseksi, millä voi olla
kielteisiä vaikutuksia YIT:n taloudelliseen suoriutumiseen.
Liiketoimintaympäristön muutosten vuoksi YIT on uudelleenarvioinut ja todennut edelleen
valideiksi kolme strategista painopistettä: fokus, tuottavuus ja vastuullisuus. YIT on lisäksi
päivittänyt taloudelliset tavoitteensa.
Strategian toteutuksen säännöllinen seuranta on vastuutettu ja sille on laadittu oma
säännöllinen toimintamalli, jossa etenemää tarkastellaan ja korjaavia toimenpiteitä tehdään
tarvittaessa. Strategian joustavuus ja vaihtoehtoisten etenemispolkujen jatkuva kartoitus.
41YIT 2022 Vuosikatsaus
Operatiiviset riskit
RISKI
RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS
RISKIN HALLINTA
Resurssit ja
henkilöstö
Työvoiman saatavuus: henkilöresurssien saatavuus
voi estää suunnitelmien mukaisen tuotantovolyymin
toteuttamisen. Rakennusmarkkinan suhdannevaihtelut
voivat vaikuttaa työvoiman saatavuuteen.
Henkilöstön pysyvyys ja osaaminen: kilpailijoiden
henkilöresurssitarpeet muodostavat riskin menettää
keskeisiä avainhenkilöitä ja osaamista.
Olemme identifioineet kolme henkilöstön fokusaluetta
tukemaan strategiaa ja varmistamaan työvoiman
saatavuuden, pysyvyyden ja osaamisen:
1.Olemme houkutteleva työnantaja, sitoutamme ja
kehitämme työntekijöitämme.
2.Voimaantuneet ja tehokkaat tiimit
3.YIT:n tapa toimia – tehokkaasti ja turvallisesti
Varmistamme tavoitteellisen rekrytoinnin ja
resursoinnin sekä rakennamme vetovoimaista
työnantajakuvaa.
Toimimme aktiivisesti henkilöstön sitouttamiseksi ja
johtamisen kehittämiseksi erityisesti liiketoiminnan
muutostilanteissa; luomme psykologista
turvallisuutta.
Varmistamme kilpailukykyisen ja oikeudenmukaisen
kokonaispalkitsemisen.
Kehitämme henkilöstön osaamista, tarjoamme
erilaisia urapolkuja ja teemme aktiivista
seuraajasuunnittelua muutostilanteiden varalle.
Tuemme ja seuraamme henkilöstön työkykyä ja       
-tyytyväisyyttä varmistamalla turvallisen ja terveellisen
työhyvinvoinnin edellytykset sekä kehittämällä
erinomaista työkyky- ja turvallisuusjohtamista.
Työturvallisuuteen
ja ihmisoikeuksiin
liittyvät riskit
Työturvallisuuteen liittyvät riskit, tyypillisesti erilaiset
tapaturmat ja vaaratilanteet, jotka johtavat
pääsääntöisesti henkilö- tai materiaalivahinkoihin.
Suurin osa työtapaturmista liittyy liikkumiseen, kuten
kompastumisiin, kaatumisiin ja liukastumisiin
työmailla. Vastaavasti vaaratilanteita aiheutuu muun
muassa nostotöiden tai päällekkäin työskentelyn
yhteydessä tapahtuvissa materiaalien putoamisissa.
Ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvät riskit koko
toimitusketjussa, kuten työperäinen hyväksikäyttö,
työolosuhteet, häirintä, rasismi, syrjintä ja muu
epäeettinen toiminta. Työurakoiden ketjutus
vaikeuttaa tyypillisesti läpinäkyvyyttä rakennusalalla.
Työturvallisuuden ennakoivat toimenpiteet, kuten
turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit,
turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja
turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja
kouluttaminen. Tapaturmien ja vaaratilanteiden
tutkinta ja sisäinen viestintä.
Työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät toimittajavaatimukset
ja auditoinnit. Erillisselvitys urakoiden ketjutukseen
liittyen. Säännölliset ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit.
Työ- ja ihmisoikeusrikkomusepäilyihin tarjotaan useita
kanavia ja kaikki ilmoitukset tutkitaan.
RISKI
RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS
RISKIN HALLINTA
Hankintariskit
Rakennusalan korkeaan aliurakointiasteeseen ja
osaamisalueiden erikoistumiseen voi liittyä riskejä
urakkaketjujen hallintaan.
Ulkomaiseen työvoimaan voi liittyä riskejä, kuten työ-
ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Työvoiman
liikkuvuus EU:n sisällä on kasvanut ja EU:n
ulkopuolisen työvoiman määrä on merkittävä.
Saatavuus- ja toimitushäiriöriskit voivat viivästyttää
hankkeiden toteutusta ja aiheuttaa lisäkustannuksia.
Hankinnan vastuullisuuskysymykset ja
kansainvälistyminen voivat aiheuttaa riskejä ja
merkittävää mainehaittaa, kuten työ- ja
ihmisoikeuksien toteutuminen sekä urakkaketjujen
hallinnan haasteet.
Ihmisoikeuksien toteutuminen sekä urakkaketjujen
hallinnan haasteet.
Rakennusmateriaalien toimitusajat, saatavuus ja
hinnat voivat vaihdella globaalien
toimitusketjuhaasteiden vaikutuksesta.
Hankintatoimen tehokkuusriskiä hallitaan osana
projektinhallintaa, minkä lisäksi vakioitujen ratkaisujen
käyttöä kasvatetaan. Toimitusketjujen riskien
pienentäminen hallitun lean-rakentamisen avulla.
Ennakoiva riskienhallinta projektien
suunnitteluvaiheessa ja kumppaneiden valinnassa.
Vuosisopimusten hyödyntäminen ja hankintojen
ennakointi.
YIT pyrkii yhteistyökumppaneiden kanssa
pitkäaikaisiin ja molempia osapuolia hyödyttäviin
suhteisiin. Hankinnan vastuullisuusasioiden jatkuva
kehittäminen, esimerkkinä omien velvoitteiden
noudattamisen varmistaminen koko
hankintaketjussa. Sitouttaminen toimittajien eettiseen
ohjeistukseen (Toimittajaperiaatteet
yhteistyökumppaneille). Projektien ja niiden
hankintaketjujen ja kumppaneiden jatkuva valvonta
tietojärjestelmien ja auditointien kautta.
Tilaukseen liittyvän sopimusnumeron vaatiminen
YIT:n työmaille kohdistettavissa laskuissa.
Ihmisoikeusrikkomusten ilmitulon mahdollistaminen
YIT:n toimintaperiaatteiden (YIT:n eettiset
toimintaperiaatteet) ja YIT:n Whistleblower-
ilmoituskanavan avulla.
Ulkomaalaisten työntekijöiden työolojen seurannan
kehittäminen. Työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät
toimittajavaatimukset. Vaatimus Suomen
myöntämään oleskelulupaan ja siihen liittyvään
työnteko-oikeuteen EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin
ulkopuolisilta, lähetetyiltä työntekijöiltä. Säännölliset
anonyymit ulkomaisten työntekijöiden
kyselytutkimukset, aiheina työ- ja asumisolot sekä
työperäinen hyväksikäyttö.
42YIT 2022 Vuosikatsaus
RISKI
RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS
RISKIN HALLINTA
Tonttien ja
kiinteistöjen
hankintariskit
• Kaavoitus ja yleinen markkinakehitys voivat heijastua
tonttien ja rakennusoikeuksien saatavuuteen, riskeihin ja
taloudelliseen toteutettavuuteen.
• Ulkopuoliset epävarmuustekijät, kuten lainsäädännön
ja regulaation, rakentamiseen liittyvien vaatimusten ja
viranomaisten tulkintojen muutokset ja
päätöksentekijöiden vaihtuminen voivat aiheuttaa
talousvaikutteisia riskejä. Kaavoitukseen ja
rakennuslupiin liittyvät valitukset voivat aiheuttaa viiveitä
ja lisäkustannuksia.
• YIT:n oman maanhankinnan tehokkuus ja
rakennusoikeuksien riittävyys voivat aiheuttaa riskejä.
Lähtötietojen puutteet tai hankelaskelmien virheellisyys
voivat johtaa tonttien virheelliseen hinnoitteluun.
Tonttivarannon riittävyyden jatkuva seuranta
liiketoiminnan jatkuvuuden ja toiminnan
taloudellisuuden varmistamiseksi. Tonttihankintojen ja
-sitoumusten jatkuva seuranta pääomatehokkuuden
varmistamiseksi ja rahoitusriskien hallitsemiseksi.
Tonttihankintojen valmistelu ja päätöksenteko
noudattavat YIT:ssä ko. yhtiöiden porttimallia, sen
edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -
kriteerejä. Tonttihankintoihin liittyvät
epävarmuustekijät tunnistetaan ja arvioidaan osana
porttikatselmusmenettelyjä.
Tonttihankinnat tai tonttien myynnit edellyttävät
konsernin toimitusjohtajan ja konsernin investointien
johtoryhmän hyväksynnän, transaktion koosta
riippuen myös hallituksen investointi- ja
hankevaliokunnan ja hallituksen hyväksynnän.
Yksittäisten tonttihankintojen osalta epävarmuuden
hallinta mm. aluekehitykseen ja kaavoitukseen
osallistuen. Tontti DD-, riskien siirto- ja
tontinhankinnan strukturointikäytännöt riskien
rajaamiseksi tai hallitsemiseksi.
Tonttihankintoja toteuttavien toimintojen riittävä ja
osaava resursointi.
Ympäristöriskit
Ympäristön osalta operatiiviset riskit voivat olla
paikallisesti merkittäviä esimerkiksi polttoainevuodon
sattuessa tai saastuneeseen maaperään liittyen.
Suurimmat äkilliset ympäristöriskit liittyvät haitallisten
aineiden käsittelyyn.
Rakentamisprojektit voivat sijaintinsa tai
rakentamisessa käytetyn menetelmän takia
muodostaa riskin luonnon monimuotoisuuden
heikentymiselle.
Työmaiden toimintaohjeet riskien tunnistamiseksi,
välttämiseksi ja hallitsemiseksi.
Suurimpien projektien suunnitteluvaiheessa tehtävä
ympäristöriskikartoitus.
Toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden
turvaamiseksi suunnitellaan projektikohtaisesti
suunnitteluvaiheessa.
Projektiriskit
RISKI
RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS
RISKIN HALLINTA
Toiminta-
ympäristön
muutokset
Poliittiset, kansantaloudelliset, sosiaaliset, tekniikan
kehittymiseen tai juridiseen toimintaympäristöön
liittyvät muutokset.
Geopoliittisten riskien eskaloituminen, jotka heijastuvat
yleiseen epävarmuuteen ja kysyntään. Energian
saatavuuteen ja hintaan liittyvät riskit heijastuvat
suoraan ja välillisesti rakennusmateriaalien kautta
negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Geopoliittiset riskit
saattavat vaikuttaa keskuspankkien toimintaan ja
markkinakorkotasoon, joka puolestaan vaikuttaa
omaisuuserien arvostuksiin taseessa.
Jatkuva seuranta koskien markkinan ja alueen
hintojen kehittymistä, alueen imagoa ja
kaavoitustilannetta.
Riskien kokonaisvaltainen tunnistaminen, riskien
arviointi ja toimenpidesuunnittelu osana
tontinhankintaa, suunnittelua, tarjouksen tekemistä
tai rakentamisen aloittamista koskevaa
päätöksentekoa. Riskien oikea hinnoittelu etenkin
pitkäaikaishankkeissa.
Seurataan markkinoiden reaktioita ja tehdään
kohdistettuja sopeuttavia toimenpiteitä.
Hankeportfolio-
riskit
• Tehokkuus- ja taloudellisuusriskit, mikäli yhtiö ei
menesty kohteiden valinnassa, tarjouskilpailuissa,
sopimusneuvotteluissa tai projektinhallinnassa.
• Kohteen vaatimukset eivät vastaa omia
kompetensseja, resursseja tai kannattavuustavoitteita.
• Yksittäisten suurten hankkeiden riskit voivat vaarantaa
yhtiön taloudellisen suoriutumisen.
Hankeportfolion hallinta siten, että asetetut tavoitteet
ovat saavutettavissa suunniteltujen riskirajojen
puitteissa.
Avainresurssien ja -kompetenssien varmistaminen ja
suunnittelu ennen lopullista sitoutumista
hankkeeseen tarjous- ja/tai hankekehitysvaiheessa.
YIT:n investointipolitiikassa määritetyt
päätöksentekovaltuudet yhdessä riskiluokituksen
kanssa ohjaavat hankkeen päätöksenteon tason ja
kannattavuustavoitteen.
Suurten hankkeiden esivalintaan panostaminen
porttikatselmuskäytännöin ennen
hankekehitysvaihetta. Suurten hankkeiden riskin- ja
projektinhallintaan liittyy normaalihankkeita useammin
toistuvat seuranta- ja katselmuskäytännöt
toteutusvaiheessa taloudellisen raportoinnin
katselmusten lisäksi.
43YIT 2022 Vuosikatsaus
RISKI
RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS
RISKIN HALLINTA
Hanke- ja
kiinteistöriskit
Kohteen monimuotoisuus, suunnittelun ohjaus,
tarjous- ja suunnitteludokumentaation laatu,
urakkamuodon sopivuus- ja kohteen elinkaaririskit.
Hankkeen rajaus sopiviin toteutuskokonaisuuksiin ja
soveltuvan toteutusmuodon valinta etenkin
omaperusteisissa hankkeissa. Hankkeen riskiluokan
määrittely jo hankekehitysvaiheen alussa. Ennakoiva
riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja projektin
riskienhallintasuunnitelman laatiminen ennen
suunnittelun käynnistämistä. Riskien jako hankkeen
eri osapuolten kesken.
Suunnittelun ohjaus ja suunnitelmamuutosten
hallinta. Hankkeen suunnittelu mahdollisuuksien
mukaan muuntojoustavaksi. Hankkeen
taloudellisuuden varmistaminen suunnittelun
ohjauksessa.
• Toteutuksen suunnittelu ennen toteutuksen
aloittamista ns. kultaisen aikaikkunan hyödyntäminen
tuotannon suunnittelussa, kun suunnitelmat ovat
valmistuneet.
• Tehokas hankinta ja hankinnan aktiivinen
osallistuminen suunnittelun ohjaukseen.
• Porttikatselmuksilla arvioidaan yksittäisen hankkeen
riskit ja niiden mitigointi osana portin
päätöksentekokriteerien täyttymistä.
RISKI
RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS
RISKIN HALLINTA
Asiakas- ja
loppukäyttäjäriskit
Omaperusteisten hankkeiden toteutukseen sisältyy
myyntiriskin elementti muuttuvassa suhdanteessa.
Urakkakohteissa ja sijoittajamyynnissä etenkin
kiinteähintainen toteutusmuoto aiheuttaa
materiaalikustannuksiin liittyvän inflaation jatkuessa 
kannattavuusriskin.
Urakkapohjaisissa hankkeissa tilaajaorganisaation
vaatimukset, suunnitelmien laatu ja yhteistyön
toimivuusriskit. Hankkeiden aikaiset lisä- ja
muutostyöt suhteutettuna alkuperäiseen
urakkakokonaisuuteen ovat riski etenkin tavoite- ja
kattohintapohjaisissa urakkasopimuksissa.
Hankkeiden toteutukseen, loppuun saattamiseen
sekä takuu- ja ylläpitojaksoon voi liittyä riskejä, jotka
voivat heikentää hankkeiden kannattavuutta.
Omaperusteisissa hankkeissa riittävän myynti- tai
vuokrausasteen hallinta markkinaperusteisella
hinnoittelulla.
Varaudutaan kustannusnousuihin riittävillä
nousuvarauksilla ja pyritään mahdollisuuksien
mukaan sitomaan keskeisten materiaalien
kustannukset indekseihin.
Pyritään hakemaan aktiivisesti yhteistyössä tilaajan ja
suunnittelijoiden kanssa yhteistoiminnallisia
toteutusmalleja toteutusvaiheeseen liittyvien riskien
sekä lisä- ja muutostöiden hallinnan parantamiseksi.
Aktiivinen vaikuttaminen rakennusalan yleisten
sopimusehtojen kehittämiseen. Yleisten
sopimusehtojen noudattaminen.
Asiakaskommunikaatio ja asiakasymmärryksen
hallinta. Urakkamuodon ja sopimusrakenteen hallinta.
Lainopillisen osaamisen hyödyntäminen sopimusten
valmistelussa.
Lisä- ja muutostöiden hallinnan kehittäminen osana
projektinhallinnan kyvykkyyksien kehittämisen
hanketta.
Hankkeen toteutus-
ja vastuuaikariskit
Projektinhallinnan haasteet yksittäisissä hankkeissa
voivat vaarantaa taloudellisten tavoitteiden
saavuttamisen, mikä korostuu erityisesti suurissa
projekteissa.
Hankkeen toteutusvaiheeseen liittyy useita riskialueita,
kuten kohteen rakennettavuusriskit, ennakoimattomat
laajuus-, tuotto- tai kustannusmuutokset,
kumppaniriskit, työmaan ja urakoitsijoiden
suoriutuminen, aikatauluriskit, ympäristö- ja
työturvallisuusriskit, laatupoikkeamat, reklamaatiot,
vastuukorjaukset ja palvelutasopoikkeamat.
Mainittujen riskien vaikutukset hankkeiden
taloudelliseen suoriutumiseen ja taloudelliseen
raportointiin.
Projektipoikkeamia ja niiden vaikutusta hankkeen
suorituskykyyn seurataan osana YIT:n
kuukausiraportointia ja -katselmuksia. Merkittävät
poikkeamat nostetaan esille kuukausi- tai
porttikatselmuksissa ja niille suunnitellaan korjaavat
toimenpiteet ja seuranta.
Jatkuva riskienhallintasuunnitelman ylläpito ja
taloudellisten vaikutusten arviointi osana projektin
johtamista ja raportointia. Riskien porttikatselmukset
ja korkean riskiluokituksen hankkeissa lisäksi
määräajoin tapahtuvat riskikatselmukset.
Poikkeamien eskalointi eteenpäin. Talousraportoinnin
riskien katselmointi ja käsittely kuukausittain.
Suurten projektien osalta toteutusvaiheen
katselmuskäytäntöjä pidetään normaalihankkeita
tiheämmällä taajuudella, ja projektien katselmuksiin
osallistuu projektijohdon lisäksi konsernin ja
segmentin johto.
44YIT 2022 Vuosikatsaus
Talousriskit
RISKI
RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS
RISKIN HALLINTA
Raportointiriskit
Muutokset laskentastandardeissa ja niiden
tulkinnoissa voivat johtaa YIT:n laatimisperiaatteiden
muuttumiseen ja siten vaikuttaa YIT:n taloudellisiin
tunnuslukuihin.
Merkittävän osan YIT:n taloudellisesta raportoinnista
muodostaa asiakasprojektien toteumat ja ennusteet.
Muun muassa hankkeen toteutus- ja
vastuuaikariskeillä voi olla ennakoimattomia
vaikutuksia ja siten vaikuttaa YIT:n taloudelliseen
suoriutumiseen.
Taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä hallitaan
muun muassa konsernin laskentaperiaatteiden,
rahoitus- ja veropolitiikan, investointiohjeen,
yrityskauppaohjeistuksen, kontrolliympäristön sekä
sisäisen valvonnan avulla.
Yhtiö seuraa aktiivisesti laskentastandardien kehitystä
ja arvioi niiden vaikutusta.
Yhtiö ylläpitää ja noudattaa johdonmukaisesti
määrittelemiään laskentaperiaatteita.
Liiketoimintaennusteiden jatkuva seuraaminen,
henkilöstön koulutus sekä raportointi- ja
toiminnanohjausjärjestelmän kehitys.
Rahoitusriskit
Rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat rahoituksen
saatavuuteen (uuslainanhankinta ja jälleenrahoitus),
likviditeettiin, korkoihin sekä valuuttakurssikehitykseen
liittyvät riskit.
Yhtiöllä on säännönmukaisesti rahoitustarpeita sekä
laaja rahoitusinstrumenttien portfolio. Rahoituksen
saatavuus voi heiketä tai hinta nousta riippuen
kulloinkin vallitsevasta rahoitusmarkkinatilanteesta
sekä yhtiön kannattavuuden ja/tai taloudellisen
tilanteen kehityksestä. Osa yhtiön
rahoitussopimuksista ja -limiiteistä edellyttää tiettyjen
tunnuslukukovenanttien täyttymistä.
Konsernin merkittävimmät valuuttakurssiriskit liittyvät
muissa kuin euroissa tehtyihin sijoituksiin euroalueen
ulkopuolella sijaitseviin konserniyhtiöihin, esimerkiksi
Puolan zloty -määräisiin sijoituksiin Puolassa.
Nouseva korkotaso euroissa ja muissa
toimintavaluutoissa (mm. PLN, CZK, SEK ja NOK)
kasvattavat rahoituskustannuksia.
Huolehditaan, että käytettävissä ovat riittävät
rahoituslimiitit ja riittävä määrä eri rahoituslähteitä
sekä hallinnoidaan rahoitussopimuksia aktiivisesti.
Rahoituksen riittävyys pyritään turvaamaan siten, että
konsernin käytettävissä oleva likviditeetti vastaa
kaikkina aikoina yhtiön kokonaislikviditeettitarvetta.
Konsernin valuuttakurssiriskiä hallitaan muun muassa
valuuttajohdannaisilla, joilla suojataan vieraan
pääoman ehtoisia sijoituksia konserniyhtiöissä. Oman
pääoman ehtoisista sijoituksista aiheutuvaa
translaatioriskiä pyritään hallinnoimaan optimoimalla
konserniyhtiöiden pääomarakennetta.
Korkoriskiä hallinnoidaan pyrkimällä asettamaan
konsernin velkojen keskimääräinen
korkosidonnaisuusaika lähelle liiketoiminnan
korkoherkkyyttä. Velkojen keskimääräistä
korkosidonnaisuusaikaa ja kiinteäkorkoisten ja
vaihtuvakorkoisten velkojen suhdetta seurataan.
Lisäksi tehdään konsernin korkoriskin
herkkyysanalyysejä. Korkojohdannaisia käytetään
korkoriskiltä suojautumiseen.
Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä ja niiden
hallinnasta julkaistaan konsernitilinpäätöksen
RISKI
RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS
RISKIN HALLINTA
Pääomatehokkuus
Jos YIT ei onnistu sitoutuneen pääoman hallinnassa,
tämä voi johtaa sitoutuneen pääoman määrän
liialliseen kasvuun.
YIT:n toimenpiteet pääomankäytön tehostamiseksi
voivat aiheuttaa alaskirjauksia tai kustannuksia, joilla
voi olla negatiivisia tai positiivisia taloudellisia
vaikutuksia.
Yhtiö arvioi jatkuvasti sitoutuneen pääoman käyttöä
ja allokointia liiketoiminnoille ja tekee tarvittavia
toimenpiteitä pääoman käytön tehostamiseksi.
45YIT 2022 Vuosikatsaus
Tapahtumariskit
RISKI
RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS
RISKIN HALLINTA
Tietojärjestelmät,
tietoturva ja
tietosuoja
Liiketoiminnan jatkuvuutta vaarantavien
kyberturvallisuuspoikkeamien riski kasvaa yleisen
tilanteen kiristyessä.
Tietojärjestelmien uudistamistarve erityisesti
myyntiprosessien tukijärjestelmien osalta sisältää
merkittävän määrän riippuvuuksia eri prosesseihin ja
järjestelmiin.
Riippuvuus toimittajista ja toimittajien tuottamien
palvelujen maantieteellinen sijainti voi aiheuttaa
jatkuvuuteen liittyviä riskejä palvelutuotannossa.
Kontrollien kattavuuden jatkuva tarkastelu ja
parantaminen vastaamaan uhkatilannetta.
Liiketoiminnan prosesseihin liittyvien kriittisten
tietojärjestelmien tunnistaminen ja
toipumissuunnittelu.
Riippuvuuksien huomiointi kriittisissä tukijärjestelmien
uusimiseen liittyvissä hankkeissa.
Toimittajien resurssien ja osaamisen varmistaminen
sekä palvelutuotannon kokonaisarviointi.
Pandemiat,
Covid-19
Tautiepidemioilla tai pandemioilla voi olla välillisiä tai
välittömiä vaikutuksia yhtiön toimintaan ja riskeihin,
esimerkiksi henkilöstön saatavuuteen, mahdollisiin
sairastumisiin, hallinnollisiin päätöksiin sekä
materiaalien saatavuuteen ja rahoituksen
saatavuuteen tai hintaan. Nämä voivat johtaa
rakennustyömaiden tilapäisiin sulkemisiin tai
hitaampaan edistymiseen ja valmistumisten
viivästymiseen sekä seurannaisriskeinä talous- tai
talousraportoinnin riskeihin.
Tautiepidemioilla tai pandemioilla voi olla vaikutuksia
omistettavien ja myytävien kohteiden käyttöasteisiin ja
sitä kautta niiden arvoihin.
Pandemian pitkäaikainen jatkuminen voi vaikuttaa
kuluttajien ja sijoittajien hankintapäätöksiin ja             
-ajoituksiin.
Työmaiden ja hankintojen jatkuvuuden varmistaminen
analyysien, varahenkilöjärjestelyiden, töiden ja
taukojen jaksottamisen, hygieniasta huolehtimisen ja
aktiivisen tiedottamisen kautta.
Aktiivinen vuoropuhelu eri sidosryhmien ja
viranomaisten kanssa.
RISKI
RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS
RISKIN HALLINTA
Rikokset,
väärinkäytökset ja
muut vakavat
poikkeamat
YIT:n liiketoiminta on paikallista ja projektiluonteista.
Tyypilliset rikokset ja väärinkäytökset liittyvät joko
työmaalla tapahtuviin toimintoihin tai ostoon.
Rakennusalan verokostomainen ja ketjuttunut
toimintaperiaate sekä suhteellisen alhainen
alalletulokynnys voivat aiheuttaa eturistiriitatilanteita.
Ilmastonmuutos, talouden epävarmuus ja poliittinen
aktiviteetti voivat kasvattaa tapahtumariskien
todennäköisyyttä.
Rakennusala on viime vuosien aikana kehittänyt
harmaan talouden riskienhallintaa, esimerkkeinä
käännetty arvonlisävero, tilaajavastuuraportointi,
Valttikortti ja kuukausittain tapahtuva yritys- ja
työntekijätason raportointi verottajalle.
YIT:n riskienhallinta perustuu konsernin arvoihin,
johtamisen periaatteisiin, eettisiin
toimintaperiaatteisiin ja toimittajien eettisiin
toimintaperiaatteisiin.
Päätöksentekovaltuudet on määritelty konsernitasolla
ja lisäksi kaikissa segmenteissä erikseen. Konsernin
investointien johtoryhmien lisäksi perustettiin
segmenttien investointien johtoryhmät, joille siirrettiin
osa päätöksenteosta.
Vakavien poikkeamien havaitseminen ja käsittely
eskalointimenettelyn avulla.
Vakuutettavien riskien osalta konserni linjaa ja hankkii
konsernivakuutukset sekä ohjaa ja tukee
liiketoimintayksiköitä vakuuttamiseen liittyvissä
asioissa.
Riskien ennakoiva hallinta, tyypillisenä esimerkkinä
sopimuskumppaneiden ja hankittavien kiinteistöjen
riskitarkastelu ennen sitoumusten tekemistä sekä
työmaiden yritysturvallisuusriskien hallinta kulun- ja
kameravalvonnan avulla.
Vakavien poikkeamien selvitys sovitun prosessin
mukaisesti, vahinkojen minimointi ja jatkuva
kehittäminen saatujen kokemusten pohjalta.
46YIT 2022 Vuosikatsaus
TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
YIT julkaisi 10.2.2023 pörssitiedotteen, jossa ilmoitettiin muutosohjelman
käynnistämisestä yrityksen suoritus- ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tavoitteena on
yksinkertaistaa organisaatiorakennetta ja toimintamallia, sekä lisätä ketteryyttä ja
asiakaskeskeisyyttä. 
Ohjelman avulla YIT tehostaa toimintaansa. Tavoitteena on saavuttaa vähintään 40
miljoonan euron vuosittaiset, inflaatiokorjatut kustannussäästöt vuoden 2024 loppuun
mennessä. Yli puolet suunnitelluista vuosittaisista kustannussäästöistä on tarkoitus
saavuttaa jo vuoden 2023 aikana. Ohjelman mukaiset hyödyt tulevat
pääomamarkkinapäivillä marraskuussa 2021 esiteltyjen säästöjen lisäksi. Tuolloin
tavoitteena oli saavuttaa 15–20 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt vuoteen
2023 mennessä. Vuoden 2022 loppuun mennessä saavutettiin yli 20 miljoonan euron
vuosittaiset kustannussäästöt.
Ohjelman kustannusten arvioidaan olevan 50–70 miljoonaa euroa ja ne kirjataan
oikaisueriin, eikä niitä esitetä oikaistussa liikevoitossa. YIT kertoo ohjelman etenemisestä
tulosraportoinnin yhteydessä.
YIT käynnistää muutosneuvottelut Suomessa osana ohjelmaa. Neuvottelut koskevat
toimihenkilöitä, ylempiä toimihenkilöitä ja johtajia Suomen toiminnoissa. Näiden
muutosneuvottelujen seurauksena mahdollisesti toteutettavat vähennykset eivät kohdistu
työmailla tuotantotehtävissä työskenteleviin toimihenkilöihin eikä työntekijöihin.
Muutosohjelman myötä arvioidaan syntyvän myös uusia rooleja ja tehtäviä. Suunnitellut
muutokset voisivat toteutuessaan johtaa enintään arviolta 150 työpaikan vähentymiseen
Suomessa.
47YIT 2022 Vuosikatsaus
Näkymät ja ohjeistus
MARKKINAYMPÄRISTÖ
ASUNTOMARKKINA
Suomessa kysynnän näkymät pysyvät vaimeina lyhyellä aikavälillä. Kysyntään vaikuttaa
noussut varovaisuus, joka on seurausta korkeasta kokonaisinflaatiosta, nopeista
koronnostoista sekä energiakriisistä. Rahoituksen taloyhtiölainoilla odotetaan jatkuvan
haastavana pankkien varovaisuuden myötä. Joidenkin rakennusmateriaalien hinnat ovat
osoittaneet merkkejä vakaantumisesta.
Baltiassa ja itäisen Keski-Euroopan maissa kysynnän näkymät pysyvät vaimeina lyhyellä
aikavälillä. Kysyntään vaikuttaa noussut varovaisuus, joka on seurausta korkeasta
kokonaisinflaatiosta, nopeista koronnostoista sekä energiakriisistä. Joidenkin
rakennusmateriaalien hinnat ovat osoittaneet merkkejä vakaantumisesta.
KIINTEISTÖMARKKINA
Suomessa kysynnän odotetaan pysyvän vakaalla tasolla. Kasvavat kustannuspaineet
ovat hidastaneet asiakkaiden päätöksentekoa, mutta vain muutamia hankkeita on
viivästetty. Sijoittajakysyntä on heikentynyt nousevan korkotason aiheuttaessa
nostopaineita tuottovaateille. Nouseva korkotaso on myös nostanut hankkeiden
rahoituskustannuksia. Inflaatio rakennusmateriaalikustannuksissa on joidenkin
materiaalien osalta osoittanut merkkejä vakaantumisesta.
Baltiassa ja itäisen Keski-Euroopan maissa kysynnän ja markkina-aktiviteetin odotetaan
pysyvän kohtuullisella tasolla. Epävarmoista makrotalouden näkymistä johtuvien
vastatuulten odotetaan kuitenkin jatkuvan lyhyellä aikavälillä. Työvoiman saatavuus on
parantunut, ja joidenkin rakennusmateriaalien hinnat ovat osoittaneet merkkejä
vakaantumisesta.
INFRAMARKKINA
Suomessa julkisen sektorin kysynnän odotetaan pysyvän kohtuullisella tasolla.
Markkinalla on useita hankkeita suunnittelussa ja kilpailutuksessa. Yksityistä sektoria
tukevat teollisuuden hankkeet sekä uusiutuvan energian kasvava kysyntä. Lyhyen
aikavälin kysyntänäkymät ovat kohtuulliset. Varovaisuuden lisääntyminen markkinalla voi
johtaa joidenkin tulevien hankkeiden viivästämiseen.
Ruotsissa markkinan odotetaan pysyvän aktiivisena niin julkisen kuin yksityisen sektorin
hyvän kysynnän tukemana. Julkista sektoria tukevat useat käynnissä olevat
infrahankkeet, ja yksityisen sektorin kysyntää vauhdittaa teollisuuden investoinnit.
Kilpailun projekteista odotetaan säilyvän kiihkeänä.
Alue
Asuntomarkkina
Kiinteistömarkkina
Inframarkkina
Suomi
Baltian maat
Itäinen Keski-Eurooppa
Ruotsi
Q4 Markkinatilanne: Hyvä      Normaali      Heikko        Lyhyen aikavälin markkinatilanne:  Paranee    Vakaa      Heikkenee
48YIT 2022 Vuosikatsaus
NÄKYMÄT JA OHJEISTUS
YIT odottaa konsernin jatkuvien liiketoimintojen oikaistun liikevoiton olevan matalampi
kuin vuonna 2022 (2022: 110 miljoonaa euroa).
Asumisessa kysynnän näkymät pysyvät vaimeina lyhyellä aikavälillä. Toimitiloissa ja
Infrassa operatiivisen suorituskyvyn odotetaan paranevan, mutta aikaisemmat
heikkokatteiset hankkeet vaikuttavat vielä Infran suorituskykyyn.
YIT:n suorituskykyä tukevat 10.2.2023 käynnistetyn muutosohjelman tuomat
tehokkuushyödyt.
Asuntomarkkinoiden kehitys voi vaikuttaa näkymiin. Nousevat korot voivat vaikuttaa
heikentävästi sijoitusten käypään arvoon.
Helsingin keskustakirjasto Oodi, Helsinki
49YIT 2022 Vuosikatsaus
Osakkeet ja omistajat
YIT Oyj:n osake on noteerattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin
osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon.
OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEIDEN MÄÄRÄ
YIT Oyj:n osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä pysyivät katsauskauden aikana
muuttumattomina.
YIT:n osakepääoma oli vuoden 2022 lopussa 149 716 748,22 euroa (149 716 748,22), ja
ulkona olevien osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa 31.12.2022 oli
209 511 146 kappaletta (209 118 906).
OMAT OSAKKEET JA HALLITUKSEN VALTUUDET
YIT:llä oli 31.12.2022 hallussaan 1 588 707 kappaletta (1 980 947) yhtiön omia
osakkeita.
YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous valtuutti 17.3.2022 hallituksen päättämään yhtiön
omien osakkeiden hankinnasta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Hallitukselle
myönnetty valtuutus käsittää enintään 21 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisen
yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa 30.6.2023
saakka.
YIT Oyj:n hallitus päätti 28.4.2022 suunnatusta maksuttomasta osakeannista YIT-
konsernin osakepalkkiojärjestelmän 2017–2022 ansaintajakson 2019 palkkion
maksamista varten. Osakeannissa luovutettiin 4.5.2022 yhteensä 392 240 YIT Oyj:n
osaketta vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmään kuuluville avainhenkilöille
osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti.
OMISTUSRAKENNE JA OMISTAJAT
Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli vuoden 2022 lopussa 44 513 (45 839).
Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli 27,80 %
osakkeista (23,51 %).
Tiedot osakkeenomistajista perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön
osakasluetteloon 31.12.2021. Kukin hallintarekisteröity osakkeenomistaja on merkitty
osakerekisteriin yhtenä osakkeenomistajana. Yhden hallintarekisteröidyn osakkeen-
omistajan kautta voidaan hallita usean sijoittajan omistuksia.
Katsauskauden aikana YIT Oyj vastaanotti seuraavat arvopaperimarkkinalain mukaiset
osakkeenomistajien liputusilmoitukset:
Virala Oy Ab:n ja sen määräysvaltaketjun omistamien YIT:n osakkeiden tai niihin
liittyvien rahoitusvälineiden kokonaismäärä ylitti 15 prosentin liputusrajan 8.4.2022
ja nousi 15,09 %:iin.
Virala Oy Ab:n ja sen määräysvaltaketjun omistamien YIT:n osakkeiden tai niihin
liittyvien rahoitusvälineiden kokonaismäärä nousi 15,40 %:iin 14.4.2022.
Virala Oy Ab:n ja sen määräysvaltaketjun omistamien YIT:n osakkeiden tai niihin
liittyvien rahoitusvälineiden kokonaismäärä nousi 16,58 %:iin 12.5.2022.
Suurimmat osakkeenomistajat
Omistaja
Osakkeita
(kpl)
Osuus osakkeista
ja äänistä (%)
1
Tercero Invest AB
37 425 000
17,73
2
PNT Group Oy                         
15 296 799
7,25
3
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma                         
11 945 975
5,66
4
Conficap Oy                         
8 886 302
4,21
5
Pentti Heikki Oskari Dbo                         
8 146 215
3,86
6
Pentti Noora Eva Johanna                         
5 085 529
2,41
7
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen                         
4 930 000
2,34
8
Herlin Antti                         
3 445 180
1,63
9
Pentti Lauri Olli Samuel                         
3 398 845
1,61
10
Fideles Oy                         
3 188 800
1,51
11
Pentti-Kortman Eva Katarina                         
2 715 410
1,29
12
Valtion Eläkerahasto                         
2 626 674
1,24
13
Pentti Timo Kaarle Kristian                         
2 303 575
1,09
14
Pentti-von Walzel Anna Eva Kristina                         
2 184 259
1,03
15
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo                         
1 950 000
0,92
200 suurinta omistajaa yhteensä
147 842 932
70,04
Hallintarekisteröidyt yhteensä
20 819 107
9,86
Muut osakkeet
42 437 814
20,10
Yhteensä
211 099 853
100,00
Lähde: Euroland
Stavro-tuulivoimapuisto, Örnsköldsvik, Ruotsi
50YIT 2022 Vuosikatsaus
OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN OMISTUSMÄÄRÄN MUKAAN
Osakkeita (kpl)
Osakkeen-
omistajat (kpl)
%
Osakkeet (kpl)
%
1 - 100
12 462
28,00
639 516
0,30
101 - 500
15 682
35,23
4 374 169
2,07
501 - 1 000
6 635
14,91
5 311 388
2,52
1 001 - 5 000
7 614
17,11
17 464 505
8,27
5 001 - 10 000
1 200
2,7
8 843 482
4,19
10 001 - 50 000
775
1,74
15 291 468
7,24
50 001 - 100 000
65
0,15
4 573 219
2,17
100 001 - 500 000
51
0,12
10 570 819
5,01
500 001 -
29
0,07
144 031 287
68,23
Yhteensä
44 513
100,00
211 099 853
100,00
OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SEKTOREITTAIN
HALLITUKSEN JA JOHDON OSAKEOMISTUS
Osakkeet (kpl)
Osuus osake-
kannasta (%)
Hallitus
184 606
0,09
Toimitusjohtaja
20 000
0,01
Toimitusjohtajan sijainen
42 389
0,02
Yhteensä
246 995
0,12
Hallituksen ja johdon henkilökohtaiset osakeomistukset löytyvät hallinto- ja 
ohjausjärjestelmäselvityksestä. Lisäksi YIT:n arvopapereita koskevat johdon
liiketoimet katsauskauden ajalta on julkaistu pörssitiedotteina, ja ne ovat luettavissa YIT:n
OSINKO
YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 17.3.2022 maksaa osinkoa hallituksen
ehdotuksen mukaisesti 0,16 euroa osakkeelta kahdessa erässä eli yhteensä noin
33 miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa. Osingon
ensimmäinen erä 0,08 euroa osakkeelta maksettiin 7.4.2022. Osingon toinen erä 0,08
euroa osakkeelta maksettiin 12.10.2022.
YIT pyrkii olemaan houkutteleva osingonmaksaja ja sen strategisiin tavoitteisiin
sisältyy vuosittain kasvava osakekohtainen osinko.
OSAKEKOHTAINEN OSINKO (EUR)
Konepaja, Helsinki
51YIT 2022 Vuosikatsaus
Tunnusluvut ja laskentakaavat
OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT
2022
2021
2020
2019
2018
Osakekohtainen tulos
EUR
-1,82
0,00
0,13
0,07
0,19
Osakekohtainen tulos, laimennettu
EUR
-1,82
0,00
0,13
0,07
0,19
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot
EUR
0,28
0,01
-0,04
0,02
0,23
Osinko/osake
EUR
0,18*
0,16
0,14
0,40
0,27
Oma pääoma/osake
EUR
4,21
4,86
4,40
5,08
5,00
Osinko/tulos
%
-9,9
5 000,0
107,7
571,9
144,7
Efektiivinen osinkotuotto
%
7,32
3,71
2,84
6,71
5,28
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)
%
-1,4
1 346,9
37,9
85,2
26,9
Osakkeen kurssikehitys
Keskikurssi
EUR
3,41
4,81
5,10
5,36
5,70
Alin kurssi
EUR
2,38
4,21
3,58
4,77
4,56
Ylin kurssi
EUR
4,79
5,68
7,12
6,20
7,25
Kurssi 31.12.
EUR
2,46
4,31
4,93
5,96
5,11
Osakekannan markkina-arvo 31.12.
Milj. e
515
901
1 031
1 244
1 073
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo
1 000 kpl
209 379
209 107
208 966
210 492
203 002
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo, laimennettu
1 000 kpl
209 406
209 546
209 536
211 450
203 778
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.
1 000 kpl
209 511
209 119
209 084
208 768
210 048
*Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle
52YIT 2022 Vuosikatsaus
TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT
2022
2021
2020
2019
2018
Liikevaihto
Milj. e
2 403
2652
3069
3392
3138
Suomen ulkopuolinen toiminta
Milj. e
572
559
824
844
879
Liikevoitto
Milj. e
102
56
35
80
100
prosenttia liikevaihdosta
%
4
2
1
2
3
Tilikauden tulos
Milj. e
-375
4
27
15
39
prosenttia liikevaihdosta
%
-16
0
1
0
1
Omavaraisuusaste*
%
36
40
33
34
38
Korollinen nettovelka*,***
Milj. e
569
303
628
862
563
Nettovelka/oikaistu käyttökate, rullaava 12 kk*
4,2
2,1
5,0
3,9
n/a
Korkokate**
7,1
3,5
3,0
5,8
n/a
Velkaantumisaste*
%
64
30
68
81
54
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), rullaava 12 kk**,***
%
8
7
5
10
n/a
Tilauskanta 31.12.**
Milj. e
3 702
3 847
3 528
4 131
4 286
Suomen ulkopuolinen toiminta**
Milj. e
732
779
988
1 175
1 000
Bruttoinvestoinnit*
Milj. e
19
32
31
32
n/a
prosenttia liikevaihdosta*
%
1
1
1
1
n/a
Liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen
Milj. e
-281
288
336
51
149
Oman pääoman tuotto*
%
-40
1
3
1
4
Henkilöstö 31.12.**
4 999
5 297
7 045
7 417
7 556
YIT on oikaissut taloudellisia tietoja vuodelta 2021 Venäjän liiketoiminnan myynnin seurauksena. Tasetta ja rahavirtalaskelmaa ei ole oikaistu vertailukausille.
* Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa Venäjän liiketoimintojen myynti. Vertailukausien tunnuslukuja ennen vuotta 2022 ei ole oikaistu.
** Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa Venäjän liiketoimintojen myynti. Vertailukausien tunnuslukuja ennen vuotta 2021 ei ole oikaistu.
*** Tunnuslukua on muutettu 1.1.2020 siten. että tunnusluvussa on huomioitu IFRS 16 vaikutus. Vertailuvuoden 2019 tunnusluku on muutettu vertailukelpoiseksi.
53YIT 2022 Vuosikatsaus
TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
Avainluku
Määritelmä
Miksi YIT esittää avainluvun
Liikevoitto
Kauden tulos ennen veroja ja rahoituskuluja ja -tuottoja, joka vastaa
konsernin tuloslaskelmassa esitettyä välisummaa.
Liikevoitto osoittaa liiketoiminnasta
kertyneen tuloksen ilman rahoitukseen ja
verotukseen liittyviä eriä.
Oikaistu liikevoitto
Liikevoitto ilman oikaisueriä.
Oikaistu liikevoitto esitetään liikevoiton
lisäksi tarkoituksena tuoda esiin taustalla
oleva tavanomaisen liiketoiminnan tulos ja
parantaa eri kausien keskinäistä
vertailukelpoisuutta. Johto katsoo, että
tämä vaihtoehtoinen tunnusluku antaa
merkityksellistä lisätietoa, sillä sen
ulkopuolelle jätetään tavanomaiseen
liiketoimintaan kuulumattomia eriä, mikä
parantaa eri kausien keskinäistä
vertailukelpoisuutta.
Oikaisuerät
Oikaisuerät ovat olennaisia tavanomaiseen liiketoimintaan
kuulumattomia eriä, kuten vaihto-omaisuuden arvonalentumiset,
liikearvon arvonalentumiset, käyvän arvon muutokset
määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvoitteessa,
sulautumiseen liittyvät integraatio- ja transaktiokulut,
oikeudenkäynteihin liittyvät menot, korvaukset ja hyvitykset,
ydinliiketoimintoihin kuulumattomiin toimintoihin liittyvät
arvonalentumiset, alasajettavien liiketoimintojen liiketulos,
liiketoimintojen tai niiden osien luovutuksesta syntyvät voitot ja
tappiot, uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvat
menot sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat
kertaluonteiset menot, hankintahinnan kohdistamisesta johtuvien
käypää arvoa koskevien oikaisujen vaikutukset, kuten hankitun
vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskevat oikaisut ja poistot
hankittujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja
koskevista oikaisuista, jotka liittyvät IFRS 3:n mukaiseen
liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyyn, jota nimitetään
hankintahinnan kohdistamiseksi (PPA).
YIT on 1.1.2022 täsmentänyt oikaisuerien määritelmää siten, että
niissä huomioidaan uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista
aiheutuvien menojen lisäksi konsernin johtoryhmän sopimuksista
aiheutuvat kertaluonteiset menot.
Avainluku
Määritelmä
Miksi YIT esittää avainluvun
Sitoutunut pääoma
Sitoutunut pääoma sisältää aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, sijoitukset,
vaihto-omaisuuden, myyntisaamiset ja muut korottomat
liiketoimintaan liittyvät saamiset yhteensä, josta on vähennetty
varaukset, saadut ennakkomaksut asiakassopimuksiin
perustuviin velkoihin liittyen, muut asiakassopimuksiin perustuvat
velat ja muut korottomat velat lukuun ottamatta veroihin,
voitonjakoon ja rahoitukseen liittyviä eriä. Sitoutunut pääoma
lasketaan segmenttien yhteenlasketusta sitoutuneesta
pääomasta.
Sitoutunut pääoma kuvaa segmentin
operatiiviseen liiketoimintaan sitoutunutta
pääomaa.
Korolliset velat
Pitkä- ja lyhytaikaiset rahoitusvelat, jotka sisältävät
vuokrasopimusvelat.
Korolliset velat on mittari, joka osoittaa
YIT:n velkarahoituksen kokonaismäärää.
(Korollinen) nettovelka
Korolliset velat, joista on vähennetty rahavarat ja korolliset
saamiset.
Korollinen nettovelka on mittari, joka
osoittaa YIT:n velkarahoituksen
nettomäärää.
Omavaraisuusaste, %
Oma pääoma yhteensä / varat yhteensä, joista on vähennetty
saadut ennakot asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen
sekä muut asiakassopimuksiin perustuvat velat.
Omavaraisuusaste on keskeinen mittari
oman pääoman suhteellisesta
käyttämisestä varojen rahoittamiseen.
Velkaantumisaste, %
Korolliset velat, joista on vähennetty rahavarat ja korolliset
saamiset / oma pääoma yhteensä. 
Velkaantumisaste on yksi YIT:n keskeisistä
pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista.
Tunnusluku auttaa ymmärtämään, kuinka
paljon velkaa YIT käyttää varojensa
rahoitukseen suhteessa oman pääomansa
arvoon.
Oman pääoman tuotto,
%
Katsauskauden tulos, rullaava 12 kk / oma pääoma yhteensä
keskimäärin.
Tunnusluku kuvaa YIT:n suhteellista
kannattavuutta.
Sitoutuneen pääoman
tuotto, segmentit
yhteensä (ROCE), %,
rullaava
Rullaava 12 kk oikaistu liikevoitto / segmenttien sitoutunut
pääoma keskimäärin kauden aikana.
(YIT on 1.1.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että
tunnusluvussa huomioidaan taseen vuokrasopimukset.) 
Sitoutuneen pääoman tuottoprosentti on
yksi YIT:n keskeisistä pitkän aikavälin
taloudellisista tavoitteista. Tunnusluku
kuvaa segmenttien suhteellista
kannattavuutta eli sitoutuneelle pääomalle
saatua tuottoa.
Liiketoiminnan
rahavirta investointien
jälkeen
Liiketoiminnan rahavirta, johon on lisätty investointien rahavirta.
Bruttoinvestoinnit
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin.
(YIT on 1.7.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että
tunnusluvussa huomioidaan vuokrasopimuksiin liittyvät
investoinnit.)
54YIT 2022 Vuosikatsaus
Avainluku
Määritelmä
Miksi YIT esittää avainluvun
Oma pääoma/osake
Oma pääoma / osakkeiden ulkona olevalla lukumäärällä kauden
lopussa.
Nettovelka/ oikaistu
käyttökate, rullaava 12
kk
Nettovelka / 12 kuukauden rullaava oikaistu liikevoitto ennen
poistoja ja arvonalentumisia.
(YIT on 1.1.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että
tunnusluvussa huomioidaan taseen vuokrasopimukset.
Tunnusluvussa on jätetty huomioimatta käyttökate lopetettujen
toimintojen osalta.) 
Nettovelan suhde oikaistuun
käyttökatteeseen kertoo sijoittajille yhtiön
velanhoitokyvystä.
Tilauskanta
Osittain täytetyille tai kokonaan täyttämättä oleville
suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta sekä
myymättömien omaperusteisten hankkeiden arvioitu
transaktiohinta.
Tilauskanta esittää kaikkien projektien
arvioitua tulevaa transaktiohintaa.
Korkokate
Oikaistu liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia /
(Nettorahoituskulut - valuuttakurssierot, netto), rullaava 12
kuukautta.
Korkokate kertoo sijoittajille yhtiön
velanhoitokyvystä.
Osakekannan
markkina-arvo
Osakkeiden lukumäärä vähennettynä omilla osakkeilla kerrottuna
tilinpäätöspäivän pörssikurssilla osakelajeittain.
Osakkeen keskikurssi
Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto kauden aikana
jaettuna vaihdettujen osakkeiden lukumäärä kauden aikana.
Osakekohtainen tulos
Katsauskauden tulos jaettuna laimentamattomien ulkona olevien
osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.
Osakekohtainen tulos,
jatkuvat toiminnot
Jatkuvien toimintojen katsauskauden tulos jaettuna
laimentamattomien ulkona olevien osakkeiden painotetulla
keskiarvolla tilikauden aikana.
Osakekohtainen tulos,
laimennettu
Katsauskauden tulos jaettuna ulkona olevien osakkeiden
painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana, huomioiden
laimennusvaikutukset.
Osinko/tulos (%)
Osakekohtainen osinko jaettuna osakekohtaisella tuloksella.
Efektiivinen
osinkotuotto (%)
Osakekohtainen osinko jaettuna osakkeen päätöskurssilla 31.12.
Hinta/voitto-suhde (P/
E-luku)
Osakkeen päätöskurssi 31.12. jaettuna osakekohtaisella
tuloksella.
55YIT 2022 Vuosikatsaus
TÄSMÄYTYSLASKELMAT TIETYISTÄ AVAINLUVUISTA
OIKAISTUN LIIKEVOITON TÄSMÄYTYS
Milj. euroa
2022
2021
Liikevoitto (IFRS)
102
56
Oikaisuerät
Käyvän arvon muutokset määräysvallattomien omistajien osuuden
lunastusvelvoitteessa
2
1
Uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvat menot sekä konsernin
johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset menot
1
3
Oikeudenkäynnit
-2
Liikevoitto alas ajettavista liiketoiminnoista
1
22
Vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskeva PPA-oikaisu1
1
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset1
6
2
Oikaisuerät yhteensä
8
29
Oikaistu liikevoitto
110
85
1PPA viittaa sulautumiseen liittyviin käyvän arvon oikaisuihin.
OIKAISTUN KÄYTTÖKATTEEN TÄSMÄYTYS, RULLAAVA 12 KK
Milj. euroa
2022
2021
Oikaistu liikevoitto
110
114
Poistot ja arvonalentumiset
33
34
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset
-6
-2
Oikaistu käyttökate
137
146
TILAUSKANNAN TÄSMÄYTYS
Milj. euroa
2022
2021
Osittain täytetyt tai kokonaan täyttämättä olevat suoritevelvoitteet
2 671
3 193
Myymättömät omaperusteiset hankkeet
1 031
654
Tilauskanta
3 702
3 847
56YIT 2022 Vuosikatsaus
Konsernitilinpäätös
Maistraatinportti, Helsinki
KONSERNIN TULOSLASKELMA
Milj.euroa
Liite
2022
2021
Liikevaihto
3, 4, 6
2 403
2 652
Liiketoiminnan muut tuotot
7
17
14
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos
174
-108
Valmistus omaan käyttöön
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö
2
-505
-536
Ulkopuoliset palvelut
2
-1 415
-1 350
Henkilöstökulut
9
-352
-351
Liiketoiminnan muut kulut
8
-206
-251
Rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset
29
9
6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta
17
11
11
Poistot ja arvonalentumiset
14,15,16
-33
-32
Liikevoitto
102
56
Rahoitustuotot
9
2
Kurssierot (netto)
-9
-1
Rahoituskulut
-28
-35
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
11
-28
-34
Tulos ennen veroja
74
22
Tuloverot
12
-11
-16
Katsauskauden tulos, jatkuvat toiminnot
63
6
Katsauskauden tulos, lopetetut toiminnot
6
-438
-2
Katsauskauden tulos
-375
4
Katsauskauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
-375
4
Määräysvallattomille omistajille
1
Yhteensä
-375
4
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu tulos/osake, euroa
Laimentamaton
13
-1,82
0,00
Laimennettu
13
-1,82
0,00
Laimentamaton,  jatkuvat toiminnot
13
0,28
0,01
Laimentamaton, lopetetut toiminnot
13
-2,09
-0,01
Laimennettu,  jatkuvat toiminnot
13
0,28
0,01
Laimennettu, lopetetut toiminnot
13
-2,09
-0,01
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Milj. euroa
Liite
2022
2021
Katsauskauden tulos
-375
4
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen
3
Muuntoerojen muutos, jatkuvat toiminnot
23
2
2
Muuntoerojen muutos, lopetetut toiminnot
23
27
20
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot,  jatkuvat toiminnot
23
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot, lopetetut toiminnot
23
253
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
yhteensä
285
23
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen
-1
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä
-1
Katsauskauden muun laajan tuloksen erät yhteensä
285
22
Katsauskauden laaja tulos, jatkuvat toiminnot
67
8
Katsauskauden laaja tulos, lopetetut toiminnot
-157
18
Katsauskauden laaja tulos
-91
26
Katsauskauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille
-91
25
Määräysvallattomille omistajille
1
Yhteensä
-91
26
58YIT 2022 Vuosikatsaus
KONSERNITASE
Milj. Euroa
Liite
2022
2021
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet
14
37
53
Aineelliset hyödykkeet, vuokratut
16
68
79
Liikearvo
15
249
249
Muut aineettomat hyödykkeet
15
4
7
Osuudet osakkuus - ja yhteisyrityksissä
17
72
92
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
18
218
186
Korolliset saamiset
21
56
46
Myyntisaamiset ja muut saamiset
21
43
36
Laskennalliset verosaamiset
19
30
31
Pitkäaikaiset varat yhteensä
778
779
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
20
1 426
1 285
Vaihto-omaisuus, vuokrattu
16
158
174
Myyntisaamiset ja muut saamiset
21
273
350
Korolliset saamiset
21
13
Tuloverosaamiset
3
5
Rahavarat
22
206
389
Lyhytaikaiset varat yhteensä
2 068
2 215
Varat yhteensä
2 845
2 994
Milj. Euroa
Liite
2022
2021
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
23
Osakepääoma
150
150
Vararahasto
1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
553
553
Omat osakkeet
-8
-10
Muuntoerot
1
-281
Arvonmuutosrahasto
4
Kertyneet voittovarat
84
501
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
783
915
Määräysvallattomien omistajien osuus
3
Hybridilaina
23
99
99
Oma pääoma yhteensä
883
1 017
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat
19
9
19
Eläkevelvoitteet
24
3
3
Varaukset
2, 25
88
86
Korolliset velat
26
288
398
Vuokrasopimusvelat
16, 26
168
161
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot
4
1
11
Ostovelat ja muut velat
27
29
27
Pitkäaikaiset velat yhteensä
585
705
Lyhytaikaiset velat
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot
4
276
293
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat
4
82
121
Ostovelat ja muut velat
2, 27
576
615
Tuloverovelat
16
5
Varaukset
2, 25
51
46
Korolliset velat
26
336
118
Vuokrasopimusvelat
16, 26
40
74
Lyhytaikaiset velat, yhteensä
1 377
1 272
Velat yhteensä
1 962
1 977
Oma pääoma ja velat yhteensä
2 845
2 994
59YIT 2022 Vuosikatsaus
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Milj. euroa
Liite
2022
2021
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos
-375
4
Oikaisut
  Poistot ja arvonalentumiset
14,15,16
34
34
  Muut oikaisut
175
23
  Rahoitustuotot ja -kulut
11
47
30
  Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot
228
2
  Verot
19
28
Oikaisut yhteensä
503
117
Käyttöpääoman muutokset
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos
-19
69
Vaihto-omaisuuden muutos
-257
104
Lyhytaikaisten velkojen muutos
-50
24
Käyttöpääoman muutos yhteensä
-326
197
Maksetut korot
-36
-32
Muut rahoituserät
-32
-1
Saadut korot
3
4
Saadut osingot
Maksetut verot
-16
-14
Liiketoiminnan nettorahavirta
-279
275
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
-4
-1
Tytäryhtiöiden myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla
-14
8
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten hankinta
-26
-29
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten myynti
29
22
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin
-5
-8
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin
-1
Aineellisten hyödykkeiden luovutustulot
3
15
Aineettomien hyödykkeiden luovutustulot
Investoinnit muihin sijoituksiin
Luovutustulot muista sijoituksista
Saadut osingot (osakkuusyhtiöistä ja yhteisyrityksistä)
16
7
Investointien nettorahavirta
-2
14
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen
-281
288
Milj. euroa
Liite
2022
2021
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen nostot
26
18
239
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
26
-329
Lyhytaikaisten lainojen nostot
26
409
326
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut
26
-273
-597
Vuokrasopimusvelkojen maksut
26
-21
-31
Korollisten saamisten muutos
21
-3
5
Hybridilainan nosto
100
Maksetut osingot
23
-34
-30
Rahoituksen nettorahavirta
96
-316
Rahavarojen muutos
-185
-29
Rahavarat tilikauden alussa
389
419
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
2
-1
Rahavarat tilikauden lopussa
22
206
389
60YIT 2022 Vuosikatsaus
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
Milj. euroa
Liite
Osakepääoma
Vararahasto
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Muuntoerot
Arvonmuutosra
hasto
Omat osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva
omapääoma
Määräys-
vallattomien
omistajien
osuus
Hybridilaina
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021
150
1
553
-303
-10
527
918
2
920
Katsauskauden tulos
4
4
1
4
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen
-1
-1
-1
Muuntoerojen muutos
23
22
22
22
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot
23
Kauden laaja tulos yhteensä
22
0
3
25
1
26
Osingonjako
23
-29
-29
-29
Osakepalkitseminen
9
1
1
1
Omien osakkeiden luovutus
23
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
0
-28
-28
0
-28
Hybridilaina
99
99
Oma pääoma 31.12.2021
150
1
553
-281
0
-10
501
915
3
99
1 017
61YIT 2022 Vuosikatsaus
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
Milj. euroa
Liite
Osakepääoma
Vararahasto
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Muuntoerot
Arvonmuutos-
rahasto
Omat osakkeet
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajille
kuuluva
omapääoma
Määräys-
vallattomien
omistajien
osuus
Hybridilaina
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022
150
1
553
-281
0
-10
501
915
3
99
1 017
Katsauskauden tulos
-375
-375
-375
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen
3
3
3
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen
Muuntoerojen muutos
23
29
29
29
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot
23
253
253
253
Kauden laaja tulos yhteensä
282
3
-376
-91
0
-91
Osingonjako
23
-33
-33
-33
Osakepalkitseminen
9
Omien osakkeiden luovutus
23
2
2
2
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä
2
-33
-31
-31
  Hybridilainan korot ja kulut verojen jälkeen
-8
-8
-8
    Muut muutokset
-1
-2
-3
-4
Oma pääoma 31.12.2022
150
553
1
4
-8
84
783
99
883
62YIT 2022 Vuosikatsaus
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
1. YLEISET LAATIMISPERIAATTEET
Tässä osiossa kuvataan konsernitilinpäätöstä kokonaisuutena koskevat
laatimisperiaatteet.
LAATIMISPERIAATE
Tilinpäätöksen luettavuutta ja ymmärrettävyyttä parantaakseen YIT
esittää laatimisperiaatteet sitä lähinnä koskevan liitetiedon yhteydessä.
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT
Laatimisperiaatteisiin liittyvä johdon harkinta sekä keskeiset
kirjanpidolliset arviot ja oletukset kuvataan osana sitä koskevaa
liitetietoa.
KONSERNIN PERUSTIEDOT
YIT on suurin suomalainen rakennusalan palveluja tarjoava yhtiö. YIT kehittää ja rakentaa
asuntoja ja asumisen palveluja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi YIT on vaativan
infrarakentamisen erikoisosaaja. Jatkuvien toimintojen markkina-alueita ovat Suomi,
Ruotsi, Norja, Viro, Liettua, Latvia, Tšekki, Slovakia ja Puola. Vuoden 2022
ensimmäisestä neljänneksestä alkaen YIT:llä on neljä raportoitavaa segmenttiä:
Asuminen, Toimitilat, Infra ja Kiinteistökehitys. Myydyt Venäjän liiketoiminnot on raportoitu
lopetettuina liiketoimintoina. Jollei toisin ole mainittu, kaikki luvut tässä tilinpäätöksessä
koskevat jatkuvia toimintoja, ja sulkeissa esitetyt luvut viittaavat oikaistuihin lukuihin
edellisen vuoden vastaavalta ajanjaksolta  Tasetta ja rahavirtalaskelmaa ei ole oikaistu
vertailukausille.
Konsernin emoyhtiö on YIT Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki (Suomi) ja sen
rekisteröity osoite on Panuntie 11, 00620 Helsinki, Suomi. Emoyhtiö YIT Oyj:n osakkeet
on listattu Nasdaq OMX Helsinki Oy Helsingin pörssissä.
YIT Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 9. helmikuuta 2023 tämän
konsernitilinpäätöksen julkaistavaksi. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa
yhtiön verkkosivuilta viikosta 8/2023 alkaen.
LAATIMISPERUSTA
Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International
Financial Reporting Standards) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu EU:n
komission 31.12.2022 mennessä hyväksymiä IAS/IFRS standardeja ja SIC- ja IFRIC-
tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja
sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa n:o 1606/2002 säädetyn
menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja
tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä
täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Liitetiedot
muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka
on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Tilinpäätöksessä tiedot esitetään
miljoonina euroina, mutta tietoja esitetään tarvittaessa tarkemmin, jos oikean kuvan
antaminen sitä edellyttää. Tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin
perustuen lukuun ottamatta jäljempänä esitettyjä eriä, jotka on sovellettavien standardien
mukaisesti arvostettu käypään arvoon.
TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEIDEN
SOVELTAMISEEN LIITTYVÄ JOHDON HARKINTA
SEKÄ KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA
OLETUKSET
Tilinpäätöstä laadittaessa johto on joutunut tekemään tulevaisuuteen kohdistuvia
kirjanpidollisia arvioita ja oletuksia sekä harkintaan perustuvia päätöksiä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja päätökset voivat vaikuttaa
raportointikaudella kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä
esitettyihin ehdollisiin eriin. Arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja
muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden katsotaan olevan järkeviä tilinpäätöksen
laatimishetkellä. On mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä
arvioista ja oletuksista niihin liittyvän epävarmuuden vuoksi siitä huolimatta, että ne
perustuvat parhaaseen tietämykseen sekä ajantasaiseen tietoon.
Tilinpäätöksen osa-alueet, joihin sisältyy tavanomaista suuremmassa määrin harkintaa,
tai joihin liittyvät olettamukset ja arviot ovat konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä,
ovat alla kuvatut. Johdon käyttämää harkintaa, arvioita ja olettamuksia on kuvattu
tarkemmin osana siihen kuuluvaa liitetietoa.
Osa-alue
Konsolidointi
Vallan arviointi konsolidointipäätöksiä tehtäessä
Asiakassopimukset
Myyntituottojen arvostaminen ja kirjaaminen,
omaperusteinen asuinrakentaminen Suomessa
Liikearvo
Arvonalennustestauksissa käytetyt arviot ja
olettamukset
Laskennalliset verosaamiset
ja -velat
Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimusten arvostaminen ja kirjaaminen
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Eläkevelvoitteet
Eläke-etuuksien laskennassa käytetyt olettamukset
Oman pääoman ehtoiset
sijoitukset
Oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen
Varaukset
Varausten todennäköisyys ja määrä
63YIT 2022 Vuosikatsaus
KONSOLIDOINTIPERIAATTEET
Tytäryritykset
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö YIT Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa konsernilla
on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, kun sillä on äänimäärästä joko
suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai sillä on muutoin määräysvalta.
Määräysvallalla tarkoitetaan sitä, että YIT olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu
muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu muuttuvaan tuottoon ja YIT pystyy vaikuttamaan
tähän tuottoon käyttämällä valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen
kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan.
Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Hankintaan välittömästi liittyvät menot
kirjataan kuluksi toteutuessaan.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä
sisäinen osingonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä. Tilikauden voiton
jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään
tuloslaskelmassa.
Osakkuus- ja yhteisyritykset
Osakkuusyhtiöt ovat yhtiöitä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, muttei
määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta on oikeus osallistua
sijoituskohteen talouden ja toiminnan periaatteita koskevaan päätöksentekoon, mutta se
ei ole kyseisiä periaatteita koskevaa määräysvaltaa eikä yhteistä määräysvaltaa.
Tyypillisesti huomattavan vaikutusvallan katsotaan syntyvän silloin kun konsernilla on   
20 % tai enemmän yrityksen äänivallasta, mutta ei määräysvaltaa. Myös YIT:n
liiketoiminnallinen suhde (esimerkiksi rakentaminen) sijoituskohteen kanssa voi tuottaa
huomattavaa vaikutusvaltaa. Mikäli YIT:llä on olennaisen liiketoiminnallisen suhteen kautta
huomattava vaikutusvalta sijoituskohteessa, huomattava vaikutusvalta päättyy, kun YIT:n
liiketoiminnallinen suhde (esimerkiksi rakentaminen) sijoituskohteen kanssa päättyy.
Yhteisyrityksiksi luokitellaan yritykset, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisen
osapuolen tai useamman osapuolen kanssa, ja merkityksellisiä toimintoja koskevat
päätökset vaativat kaikkien hyväksynnän. Luokittelua tehdessään yhtiön johto arvioi
järjestelyn tosiasiallisen päätösluonteen sekä sopimukseen perustuvat oikeudet ja
velvollisuudet.
Osakkuus- ja yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätöksessä
pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmässä konsernin
tuloslaskelmaan sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta. Vastaavasti taseessa esitetään osakkeiden arvona osuus
osakkuus- ja yhteisyritysten omista pääomista mukaan lukien niiden hankinnasta
aiheutuneet liikearvot. Mikäli konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen tappioista
ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen
ylittäviä tappio-osuuksia huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuus- ja
yhteisyritykseen liittyen.
Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyrityksen välisistä liiketapahtumista aiheutuvat
sisäiset voitot eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti ja ne realisoituvat
tuloslaskelmaan, kun palvelu tai tuote siirtyy pois konsernin vaikutusvallasta, sijoituskohde
myydään tai se luokitellaan oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi esimerkiksi
huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.
Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä transaktioista aiheutuvia
realisoitumattomia tappioita ei eliminoida. Osakkuus- ja yhteisyritysten noudattamat
tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin
noudattamia periaatteita.
Yhteiset toiminnot
YIT:n tyypillisiä yhteisiä toimintoja ovat työyhteenliittymät ja konsortiot. Työyhteenliittymä
ei ole riippumaton juridinen entiteetti, vaan sen osapuolena olevalla yhtiöllä on
sopimuksen mukainen suora vastuu sen toiminnasta ja velvoitteista. Konsortio ei ole
juridinen entiteetti. Sopimusoikeudellisesti konsortion osapuolet ovat yhteisvastuullisesti
vastuussa asiakkaaseen nähden. Myös keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt, joista YIT
omistaa alle 100 %, käsitellään yhteisinä toimintoina. YIT sisällyttää
konsernitilinpäätökseen osuutensa yhteisten toimintojen tuotoista, kuluista, varoista ja
veloista sekä rahavirroista.
Määräysvallattomat omistajat
Taseessa määräysvallattomien omistajien osuus sisältyy konsernin oman pääoman
yhteismäärään. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia käsitellään
kuten konsernin omistajien kanssa toteutuneita.
Kun määräysvallattomilta omistajilta hankitaan osakkeita, hankintahinnan ja tytäryhtiön
nettovarallisuuden erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden
myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan. Kun määräysvalta
lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan määräysvallan
menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.
Lisäksi mahdollisia aiemmin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään
realisoituneina ja ne siirretään tulosvaikutteisiksi. Jos omistusosuus vähenee niin, että
määräysvalta kuitenkin edelleen säilyy, vain tämä suhteellinen osuus aiemmin laajan
tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään määräysvallattomille omistajille kuuluvaan
omaan pääomaan.
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT
VALLAN ARVIOINTI KONSOLIDOINTIPÄÄTÖKSIÄ TEHTÄESSÄ
YIT toteuttaa omaperusteisten hankkeiden lisäksi hankkeita myös yhdessä muiden
osapuolien kanssa työyhteenliittymän, yhtiön tai muun yhteisen järjestelyn kautta.
Määritelläkseen kirjanpidollisen käsittelytavan (tytäryhtiö, yhteisyritys, yhteinen
toiminto, osakkuusyritys vai oman pääoman ehtoinen sijoitus), YIT:n johto käyttää
harkintaa arvioidessaan keskeisiä vallan elementtejä (muun muassa yhtiön
päätöksentekomekanismeja, juridista rakennetta sekä järjestelyjen rahoitusta) ja
niiden vaikutusta konsolidointiin.
64YIT 2022 Vuosikatsaus
ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET
LIIKETAPAHTUMAT
Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä
käyttäen tapahtumapäivän kurssia, tai jos erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän
kurssia. Kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja
ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin,
merkitään tuloslaskelmaan. Tavanomaisesta liiketoiminnasta aiheutuvat valuuttakurssierot
kirjataan niitä vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle, ja rahoitustransaktioista johtuvat
valuuttakurssierot esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuotoissa ja -
kuluissa. Ei-monetaariset erät arvostetaan pääasiassa tapahtumapäivän kurssiin.
Käypään arvoon arvostettavien ei-monetaaristen erien kurssimuutos arvostetaan osana
käyvän arvon muutosta.
Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen
Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen
raportointijakson kuukausittaisten keskikurssien keskiarvokurssia. Taseet muunnetaan
euroiksi tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen
eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan oman
pääoman muuntoeroihin.
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä
valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta
(toimintavaluutta).
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten ja niiden kaltaisiksi luokiteltujen erien
muuntamisesta ja tällaisten nettosijoitusten suojaamiseksi määritetyistä instrumenteista
syntyvät kurssierot kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Kun liiketoiminnasta
luovutaan, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -
tappiota.
Vuositilinpäätöksen laadinnassa käytetyt olennaisimmat
valuuttakurssit
Keskikurssit
Tasekurssit
1-12/22
1-12/21
12/22
12/21
1 EUR =
CZK
24,5616
25,6465
24,1160
24,8580
PLN
4,6856
4,5647
4,6808
4,5969
RUB
73,6959
87,2208
77,9167
85,3004
SEK
10,6278
10,1452
11,1218
10,2503
NOK
10,1019
10,1635
10,5138
9,9888
UUSIEN STANDARDIEN, STANDARDIEN
MUUTOSTEN TAI TULKINTOJEN SOVELTAMINEN
1.1.2022 ALKAEN
1.1.2022 voimaan tulleilla muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
KORONAVIRUSPANDEMIA (COVID-19) JA VENÄJÄN
HYÖKKÄYS UKRAINAAN
Johdon harkinta ja arviot -osioissa on kuvattu ne keskeiset tilinpäätöksen osa-alueet,
joihin sisältyy tavanomaista suuremmassa määrin harkintaa tai joihin liittyvät olettamukset
ja arviot ovat YIT:n tilinpäätöksen kannalta merkittäviä. Tätä harkintaa tehtäessä johto
arvioi jatkuvasti, miten koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa
olettamuksiin ja arvioihin.
Koronaviruspandemialla ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ei tällä hetkellä odoteta
olevan sellaisia suoria vaikutuksia YIT:n taloudelliseen suoriutumiseen, jotka vaatisivat
olennaisia oikaisuja taseen kirjanpitoarvoihin. Siitä huolimatta YIT:n johto seuraa jatkuvasti
markkinaindikaattoreita ja arvioituja tulevaisuuden rahavirtoja, jotka vaikuttavat sijoitusten
käyvän arvon arvostukseen sekä muiden omaisuuserien kirjanpitoarvoihin.
2. AIKAISEMPIEN KAUSIEN OIKAISUT
TALOUDELLISTEN TIETOJEN OIKAISEMINEN
VUODELTA 2021 TOIMINTAMALLIN MUUTOKSEN JA
VENÄJÄN LIIKETOIMINNAN MYYNNIN
SEURAUKSENA
YIT julkaisi 25.4.2022 oikaistut taloudelliset tiedot vuodelta 2021 segmenttiraportointiin
vaikuttaneen toimintamallin muutoksen ja Venäjän liiketoimintojen myynnin seurauksena.
YIT luokitteli kaupan kohteena olevat toiminnot myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ja
raportoi ne lopetettuina toimintoina vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen
raportoinnissa. YIT ilmoitti 30.5.2022 saaneensa päätökseen Venäjän liiketoimintojensa
myynnin Etalon Group PLC:lle.
TIETTYJEN MATERIAALIKUSTANNUSTEN
ESITTÄMISTAPAAN LIITTYVÄ OIKAISU
TULOSLASKELMALLA
YIT muutti tuloslaskelman esittämistapaa ja luokittelee tiettyjä materiaalikustannuksia
vuoden 2022 toisesta neljänneksestä alkaen tuloslaskelman Aineiden ja tarvikkeiden
käyttö -ryhmässä Ulkopuoliset palvelut -ryhmän sijaan. Luokittelumuutos koskee vuoden
2022 ensimmäistä ja vuoden 2021 kaikkia vuosineljänneksiä. Oikaisulla ei ole vaikutusta
konsernin liikevoittoon, taseeseen tai rahavirtalaskelmaan.
Milj. euroa
2021
Oikaisu
Oikaistu
2021
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö
-460
-76
-536
Ulkopuoliset palvelut
-1 425
76
-1 350
TAKUUVARAUSTEN ESITTÄMISTAVAN MUUTOS
YIT oikaisi vuoden 2022 viimeisellä vuosineljänneksellä taseen Ostovelat ja muut velat
(lyhytaikaiset) ja Varaukset (pitkä- ja lyhytaikaiset) -eriä. Oikaisu liittyy takuuvarausten
esittämistavan muutokseen järjestelmäkehityksen myötä. Aikaisemmin osaa
takuuvarauksista ei ole ollut mahdollista erottaa muista lyhytaikaisista veloista.
Takautuvaa oikaisua ei ole tehty, koska tarvittavaa tietoa ei ole saatavilla. Oikaisulla ei ole
vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan.
65YIT 2022 Vuosikatsaus
3. SEGMENTTITIEDOT
LAATIMISPERIAATE
YIT:llä on neljä raportoitavaa segmenttiä: Asuminen, Toimitilat, Infra ja
Kiinteistökehitys. YIT esittää segmenttitiedot tavalla, joka on yhteneväinen konsernin
johtoryhmälle raportoidun sisäisen raportoinnin kanssa. Konsernin johtoryhmä on
YIT:n ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdentamisesta
liiketoiminta-alueille ja niiden tuloksen arvioimisesta.
Konserni- ja segmenttiraportointi laaditaan IFRS-periaatteen mukaisesti. Konsernin
johtoryhmälle raportoidaan säännöllisesti toimialakohtainen liikevaihto, poistot ja
arvonalentumiset sekä liikevoitto ja oikaistu liikevoitto. Lisäksi raportoidaan
toimialakohtainen sitoutunut pääoma, johon sisältyvät aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, sijoitukset, vaihto-omaisuus,
myyntisaamiset ja muut korottomat liiketoimintaan liittyvät saamiset, varaukset,
saadut ennakkomaksut asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen, muut
asiakassopimuksiin perustuvat velat ja muut korottomat velat lukuun ottamatta
veroihin, voitonjakoon ja rahoitukseen liittyviä eriä.
SEGMENTTIEN KUVAUKSET
Asuminen-segmentin liiketoiminta koostuu asuntojen ja kokonaisten asuinalueiden
sekä vapaa-ajan asuntojen kehittämisestä ja rakentamisesta. Lisäksi YIT tarjoaa ja
kehittää erilaisia asumisen palveluja ja konsepteja. Asuntorakentamisen projektit ovat
pääasiassa omaperusteisia ja kokonaisvastuurakentamisurakoita, jotka ovat
pääsääntöisesti uudisrakentamista. Asiakkaat ovat joko yksityisiä kuluttajia tai sijoittajia.
Yksityiset kuluttajat ostavat asunnon omaperusteisesta asuntorakentamisesta joko
omaksi kodikseen tai sijoituskäyttöön, kun taas sijoittajat ostavat useita asuntoja,
kokonaisen asuinrakennuksen tai asuntohankeportfolion. Segmentin maantieteelliset
markkina-alueet ovat Suomessa, Tšekissä, Slovakiassa, Puolassa, Virossa, Latviassa ja
Liettuassa.
Toimitilat-segmentti toteuttaa toimitilarakentamisen sekä asuinrakentamisen urakoita.
Toimitilahankkeet ovat mm. toimisto-, kauppa-, urheilu-, hotelli-, liike-, logistiikka- ja
teollisuusrakennusten sekä julkisten rakennusten, kuten sairaaloiden, terveys- ja
hyvinvointikeskusten, päiväkoti-, koulu- ja monitoimitalojen uudisrakentamis- ja
korjaushankkeita. Asiakkaita ovat sijoittajat, omistajakäyttäjät ja julkiset tilaajat. Pääosa
projekteista on yhteistoiminnallisia projektinjohtourakoita, KVR
(kokonaisvastuurakentaminen) -urakoita, alliansseja, elinkaari- tai PPP (Public Private
Partnership) -hankkeita, jotka voivat olla sekä uudis- että korjausrakentamishankkeita.
Lisäksi Toimitilat-segmentti suunnittelee ja toteuttaa hybridihankkeita.
Korjausrakentamisen palvelut vaihtelevat pienistä pintakorjauksista rakennusten
kokonaisvaltaisiin uudistamisiin sekä taloyhtiöiden linjasaneerauksiin. Toimitilat-
segmentillä on myös omaperusteisia toimitilahankkeita, eli yhtiön itse kehittämiä
hankkeita, joita ei välttämättä ole myyty rakentamisen alkaessa. Segmentin
liiketoiminnoista suurin osa on Suomessa, mutta segmentti toimii myös Virossa,
Liettuassa ja Slovakiassa. Slovakiassa segmentti toimii kiinteistökehittäjänä, Virossa ja
Liettuassa myös urakoitsijana sekä toimitila- että infrarakentamisen hankkeissa.
Liettuassa segmentti toimii myös päällystysliiketoiminnassa.
Infra-segmentin palvelut ovat muun muassa raitioteiden, radan ja väylien rakentamista
ja kunnossapitoa, viherrakentamista, siltojen rakentamista ja korjaamista, perustusten
rakentamista ja muita maatöitä, vesi- ja rantarakentamista, maanalaista rakentamista,
kuten louhintaa ja rakennusteknisiä töitä, vesihuollon rakentamista sekä urheilutilojen ja
pysäköintiratkaisujen toteuttamista. Pääosa projekteista on alliansseja,
projektinjohtourakoita, KVR-urakoita ja maanteiden hoitourakoita. Infrapalveluiden
asiakkaana on usein julkinen sektori, mutta infraa rakennetaan myös monenlaisille
yrityksille, esimerkiksi teollisuudelle. Segmentti toimii Suomessa ja Ruotsissa.
Kiinteistökehitys-segmentti kehittää toimitila- ja hybridihankkeita sekä
tuulivoimapuistoja. Segmentti tarjoaa kiinteistösijoitusmahdollisuuksia sekä asiakkaiden
tarpeisiin vastaavia toimitiloja. Segmentti vastaa myös elinkaarihankkeiden käytön
aikaisesta ylläpidosta ja tarjoaa yrityksille joustavien tilatarpeiden ratkaisuksi Workery+ -
työympäristöjä. Kiinteistökehitys-segmentti toimii pääasiallisesti Suomessa.
Muut erät sisältävät konsernin sisäiset palvelut, vuokratuotot ulkoisilta asiakkailta,
konsernitason kohdistamattomat kustannukset sekä konsernin tytäryhtiöiden ja sen
osakkuus- ja yhteisyrityksen välisistä liiketapahtumista aiheutuvat sisäisten katteiden
eliminoinnit. Jos osakkuus- tai yhteisyrityksen omistus raportoidaan toisella kuin
kohdetta tai kohteita rakentavalla segmentillä, eliminoidaan YIT:n omistusosuutta
vastaava liikevaihto ja kustannukset Muut erät -segmentille.  Vuoden 2018 sulautumiseen
liittyviä käyvän arvon kohdistuksia ja liikearvoa ei ole kohdistettu segmenttien
sitoutuneeseen pääomaan, vaan ne raportoidaan segmenttien tasolla kohdassa Muut
erät.
MUUTOKSET
Toimintamallin muutos
YIT julkaisi uuden fokusoidun strategian 22.11.2021. Osana uutta strategiaa YIT tehosti
toimintamalliaan asiakaslähtöisen organisaation rakentamiseksi ja
kustannuskilpailukykynsä parantamiseksi. Tiettyjä toimintoja ja funktioita myös siirrettiin
raportoitavien segmenttien välillä, mikä puolestaan vaikutti raportoitaviin taloudellisiin
lukuihin. Toimintamallin muutos astui voimaan 1.1.2022, minkä johdosta vertailukauden
tietoja on oikaistu.
Toimintamallin muutoksen merkittävimmät vaikutukset:
Tuulivoimahankkeiden kehitys, joka aiemmin raportoitiin osana Infra-
segmenttiä, raportoidaan osana Kiinteistökehitys-segmenttiä.
Tuulivoimahankkeisiin sisältyi muun muassa Lestijärven tuulivoimapuiston
myynti vuonna 2021.
Trigoni-hankkeeseen liittyvien vuoden 2021 suunnittelukulujen alaskirjaus, joka
aiemmin raportoitiin osana Asuminen-segmenttiä, raportoidaan osana
Kiinteistökehitys-segmenttiä.
Suurin osa Infran toiminnoista Baltian maissa, jotka aiemmin raportoitiin osana
Infra-segmenttiä, raportoidaan osana Toimitilat-segmenttiä.
Konsernitason kustannusten allokointiperiaatteen tarkennuksen seurauksena
tiettyjä konsernitason kustannuksia, jotka aiemmin raportoitiin
segmenttiraportoinnin muissa erissä, allokoidaan liiketoimintasegmenteille.
VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT
SEGMENTTIRAPORTOINNISSA
YIT käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä liiketoiminnan ja kannattavuuden
kehitystä koskevassa raportoinnissa ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle eli
konsernin johtoryhmälle. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS-
tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa. Lisätietoja vaihtoehtoisten
tunnuslukujen laskentakaavoista sekä täsmäytyslaskelmat IFRS:n mukaisesti laadittuun
konsernituloslaskelmaan ja -taseeseen löytyvät hallituksen toimintakertomuksesta
kohdasta Tunnusluvut ja laskentakaavat sekä Täsmäytyslaskelmat tietyistä avainluvuista.
66YIT 2022 Vuosikatsaus
LIIKETOIMINTASEGMENTTIEN TALOUDELLISET TIEDOT
2022
Milj. euroa
Asuminen
Toimitilat
Infra
Kiinteistökehitys
Muut erät
Konserni
Liikevaihto
1 075
807
539
69
-86
2 403
Liikevaihto ulkoisilta asiakkailta
1 074
749
502
68
9
2 403
Konsernin sisäinen liikevaihto
58
36
-95
Poistot ja arvonalentumiset
-4
-2
-11
-1
-15
-33
Liikevoitto
90
18
7
0
-13
102
Liikevoitto-%
8,4
2,2
1,2
0,4
4,2
Oikaisuerät / tilintarkastamattomia
2
6
8
Käyvän arvon muutokset määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvoitteessa
2
2
Uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvat menot sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista
aiheutuvat kertaluonteiset menot
1
1
Oikeudenkäynnit
-2
-2
Liikevoitto alasajettavista liiketoiminnoista
1
1
Vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskeva PPA-oikaisu*
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset*
6
6
Oikaistu liikevoitto (tilintarkastamaton)
90
20
6
0
-7
110
Oikaistu liikevoitto- % (tilintarkastamaton)
8,4
2,4
1,2
0,4
4,6
*PPA viittaa sulautumiseen liittyviin käyvän arvon oikaisuihin.
67YIT 2022 Vuosikatsaus
2021
Milj. euroa
Asuminen
Toimitilat
Infra
Kiinteistökehitys
Muut erät
Konserni
Liikevaihto
1 281
787
544
91
-51
2 652
Liikevaihto ulkoisilta asiakkailta
1 281
787
529
90
-35
2 652
Konsernin sisäinen liikevaihto
15
-16
Poistot ja arvonalentumiset
-3
-3
-12
-1
-13
-32
Liikevoitto
109
8
-59
17
-20
56
Liikevoitto-%
8,5
1,1
-10,8
19,1
2,1
Oikaisuerät / tilintarkastamattomia
3
20
6
29
Käyvän arvon muutokset määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvoitteessa
1
1
Restrukturoinnit ja divestoinnit
1
1
3
Oikeudenkäynnit
Liikevoitto alasajettavista liiketoiminnoista
2
19
1
22
Vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskeva PPA-oikaisu*
1
1
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset*
2
2
Oikaistu liikevoitto (tilintarkastamaton)
109
11
-39
18
-14
85
Oikaistu liikevoitto- % (tilintarkastamaton)
8,5
1,4
-7,2
19,4
3,2
*PPA viittaa sulautumiseen liittyviin käyvän arvon oikaisuihin.
68YIT 2022 Vuosikatsaus
Sitoutunut pääoma segmenteittäin (tilintarkastamaton)
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Asuminen
805
581
Toimitilat
-77
-92
Infra
15
-19
Kiinteistökehitys
442
387
Muut erät
258
286
Segmentit yhteensä
1 443
1 142
Täsmäytys*
172
Sitoutunut pääoma yhteensä
1 443
1 314
*Täsmäytysrivi liittyy Venäjän liiketoimintoihin, jotka eivät ole osa segmenttiraportointia.
MAANTIETEELLISET TIEDOT
Liikevaihto maantieteellisesti jaoteltuna esitetään liitetiedossa Asiakassopimukset. Pitkäaikaiset varat esitetään alla olevassa taulukossa
varojen sijainnin mukaan.
Pitkäaikaiset varat ilman pitkäaikaisia saamisia ja oman pääoman ehtoisia
sijoituksia
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Suomi
390
435
CEE
Baltian maat
6
4
Tsekki, Slovakia ja Puola
20
20
Skandinavia
Ruotsi
14
15
Norja
1
Venäjä
5
Konserni yhteensä
430
480
69YIT 2022 Vuosikatsaus
4. ASIAKASSOPIMUKSET
LAATIMISPERIAATE
Myyntituottojen esittäminen ja arvostaminen
YIT esittää liikevaihdossa asiakassopimuksista saadut myyntituotot, joista on vähennetty
välilliset verot ja alennukset. Asiakkaalta saatavaksi odotettu transaktiohinta, joka
sisältää muuttuvat osuudet kuten mahdolliset sakot ja työsuoritteisiin perustuvat
lisäpalkkiot, arvioidaan sopimuksen alkaessa. Muuttuvan transaktiohinnan määrä tai osa
siitä huomioidaan myyntituottojen tuloutuksessa kuitenkin vain siihen asti kuin on
todennäköistä, ettei kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää
peruutusta, kun muuttuvaan transaktiohintaan liittyvä epävarmuustekijä myöhemmin
poistuu. Arvioitu transaktiohinta päivitetään jokaisen raportointikauden lopussa. Kulut,
jotka syntyvät ennen sopimuksen saamista ja jotka eivät ole aktivointikelpoisia muiden
standardien mukaan, kirjataan kuluksi. YIT aktivoi sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat
menot, jotka täyttävät aktivointikriteerit, ja jaksottaa ne kuluksi täyttämisasteen
mukaisesti. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat YIT:llä tyypillisesti
tontteihin liittyviä menoja rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu
muodostavat yhden suoritevelvoitteen. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot
esitetään taseen Vaihto-omaisuus-erässä. Joissakin asiakassopimuksissa asiakkaan
suorittaman maksun ja yhtiön työsuoritteen luovuttamisen välissä on ajallisesti merkittävä
ero. YIT soveltaa käytännön apukeinoa eikä oikaise luvattua vastikemäärää
rahoituskomponentin vaikutuksilla, kun työsuoritteen luovutuksen ja maksun välissä
odotetaan olevan enintään vuoden pituinen aika. Merkittävä rahoituskomponentti
kirjataan, jos 12 kuukauden rahoituspositio ylittyy ja vuoden keskimääräinen
rahoituskorko on sopimuksen kannalta merkittävä.
Suoritevelvoitteet
Transaktiohinta kohdennetaan suoritevelvoitteille erillismyyntihintoihin perustuen, jos
sopimukseen liittyy enemmän kuin yksi suoritevelvoite. Pääsääntöisesti rakentamisessa
on kyse yhden integroidun kokonaisuuden toimittamisesta, jolloin sopimuksessa on yksi
suoritevelvoite. Erityispiirteitä suoritevelvoitteiden osalta on kuvattu jäljempänä.
Lainsäädännöstä tai yleisistä ehdoista tulevat takuut eivät vaikuta liikevaihdon
tulouttamiseen, koska ne ovat varauksina käsiteltäviä varmennustyyppisiä takuita. Mikäli
YIT on sitoutunut lakia tai yleisiä ehtoja pidempiin takuuaikoihin, tavanomaisen takuun
ylittävä osuus erotetaan tuloutuksessa omaksi suoritevelvoitteeksi ja siihen liittyvä osuus
transaktiohinnasta tuloutetaan vasta palvelun toteutuessa. Tyypilliset sopimusmuutokset
ovat lisä- ja muutostöitä, jotka useimmiten eivät lisää erotettavissa olevia palveluita ja/tai
tuotteita, ja ne käsitellään näin ollen osana alkuperäistä sopimusta. Mikäli lisä- ja/tai
muutostyö täyttäisi erillisen suoritevelvoitteen kriteerit, käsitellään se erikseen vain mikäli
se on YIT:n määrittämän olennaisuusrajan perusteella olennainen.
Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen
Myyntituottojen tuloutus tapahtuu kunkin suoritevelvoitteen osalta erikseen sen mukaan,
kuinka määräysvalta tavaran tai palvelun osalta asiakkaalle siirtyy. YIT:llä on sekä ajan
kuluessa että yhtenä ajankohtana tuloutettavia myyntituottoja, joita kuvataan tarkemmin
jäljempänä. Ajan kuluessa tuloutettavien myyntituottojen määrittäminen perustuu vuonna
2022 panokseen perustuvaan täyttämisasteeseen. Vertailukaudella 2021 YIT:llä oli
käytössä sekä panokseen että tuotokseen perustuvat menetelmät täyttämisasteen
määrittelemisessä. Joissakin olosuhteissa esimerkiksi sopimuksen varhaisissa vaiheissa
YIT ei mahdollisesti pysty kohtuudella määrittämään suoritevelvoitteen lopputulemaa,
mutta se odottaa saavansa suoritevelvoitteen täyttämiseksi syntyneet menot katetuiksi.
Näissä olosuhteissa YIT kirjaa myyntituottoja vain syntyneiden menojen määrään asti,
kunnes se pystyy kohtuudella määrittämään suoritevelvoitteen lopputuleman. Mikäli on
todennäköistä, että asiakassopimuksen valmiiksi saamiseen tarvittavat
kokonaiskustannukset ylittävät asiakassopimuksesta saatavan transaktiohinnan,
odotettavissa oleva ennakoitu tappio kirjataan varauksena kuluksi.
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja -
velat
Jos sopimuksen laskutus on raportointihetkellä pienempi kuin täyttämisasteen
perusteella kirjatut myyntituotot, esitetään erotus asiakassopimukseen perustuvana
omaisuuseränä taseen Myyntisaamiset ja muut saamiset -erässä. Jos sopimuksen
laskutus on raportointihetkellä suurempi kuin sopimuksen täyttämisasteen perusteella
kirjatut myyntituotot, esitetään erotus asiakassopimukseen perustuvana velkana taseen
lyhytaikaisissa veloissa Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot -erässä.
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä esitetään Suomen tulouttamattomiin
myytyihin omaperusteisiin hankkeisiin liittyvät taloyhtiölainaosuudet ja
tonttivuokrasopimusvelat.
Tulouttamisen erityispiirteet
Omaperustainen asuinrakentaminen Suomessa
Omaperusteiset asuinrakennushankkeet ovat YIT:n itse kehittämiä hankkeita, joita ei ole
myyty rakentamisen alkaessa ja joista myydään yksittäisiä asuinhuoneistoja
rakentamisen aikana kokonaisen rakennuksen sijaan. YIT urakoi perustamalleen asunto-
osakeyhtiölle asuinrakennuksen. YIT myy rakentamansa asuinrakennuksen huoneistot
myymällä kuluttajalle huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Omaperusteisessa
asuinrakentamisessa sovelletaan RS-turvajärjestelmää, jolla suojataan
rakentamisvaiheessa ostajan oikeudet. Omaperusteiseen asunto-osakeyhtiöön liittyvät
rakentamisvaiheen päätökset on määritelty etukäteen RS-asiakirjoissa. Asunto-
osakeyhtiö ei harjoita liiketoimintaa, ja päätökset tehdään edellä mainittujen asiakirjojen
mukaisesti. YIT kirjaa asunto-osakkeiden myyntituotot IFRS 15 -standardin mukaan.
IFRS 15:n mukaan käsittely kuvastaa parhaiten liiketoimen taloudellista substanssia.
Kun asiakas ja YIT allekirjoittavat kauppakirjan, syntyy YIT:lle IFRS 15:n mukainen sitova
myyntisopimus. Vaikka asiakkaalla on lakisääteinen oikeus perua kauppa, YIT katsoo
sopimuksen perumisesta aiheutuvan vahingonkorvauksen olevan asiakkaalle merkittävä
ja sopimuksen täyttävän näin ollen IFRS 15:n kriteerit sitovuudesta. YIT soveltaa
myyntisopimukseen IFRS 15:n viisivaiheista mallia.
Transaktiohinta ja tuloutusajankohta
Omaperusteisessa asuntorakentamisessa yksittäiset asuinhuoneistot ovat erillisiä
suoritevelvoitteita. YIT saa ennakkomaksuja rakentamisen aikana myydyistä asunnoista,
joista osa tapahtuu yli 12 kuukautta ennen asuinrakennuskohteen luovuttamista. Yhtiö ei
kirjaa näille maksuille rahan aika-arvoa, koska johdon näkemys on, että yksittäisen
sopimuksen kannalta rahoituskomponentti ei ole merkittävä. Omaperusteisten
asuntorakentamisprojektien transaktiohinta sisältää muuttuvia elementtejä kuten
myöhästymissakkoja. Lisäksi yksittäisen myydyn asuinhuoneiston transaktiohinta
sisältää myytyyn asuntoon kohdistuvan taloyhtiölainaosuuden, jonka takaisinmaksusta
vastaa huoneiston ostaja. Suomalaisissa omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa on
tyypillistä, että osa rakentamisen kustannuksista katetaan yhtiölainoilla, jonka asunto-
osakeyhtiö nostaa nimissään. YIT:n asuinhuoneistojen myynnistä saamat
kokonaiskauppahinnat eli transaktiohinnat sisältävät sekä asiakkaiden maksamat
70YIT 2022 Vuosikatsaus
kauppahinnat että huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet. Keskeneräisten
omaperusteisten asuinrakennushankkeiden osalta taloyhtiölainat esitetään konsernin
taseessa joko korollisena velkana (myymättömät huoneistot) tai muuna
asiakassopimukseen perustuvana velkana (myydyt huoneistot). Hankkeen valmistuttua
asiakassopimuksiin perustuvat velat kirjataan tuotoksi liikevaihtoon. Liikevaihto
omaperusteisesta asuntorakentamisesta tuloutetaan yhtenä ajankohtana kohteen
valmistuessa, kun asuinhuoneiston määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Suomessa
asuntokauppalain mukaisen peruutusoikeuden takia ajan kuluessa tuloutuksen kriteerit
eivät täyty.
Omaperusteinen asuinrakentaminen CEE-maissa
Tuloutusajankohta
Liikevaihto omaperusteisesta asuntorakentamisesta tuloutetaan yhtenä ajankohtana
viranomaisluvan saannin jälkeen, jolloin YIT katsoo tosiasiallisesti täyttäneensä
suoritevelvoitteensa.
Omaperusteinen toimitilarakentaminen
Suoritevelvoitteiden määrittäminen
Sovittu työn laajuus määrittää suoritevelvoitteen. Jos sopimus sisältää useamman kuin
yhden rakennuksen rakentamisen, jokainen rakennus on erillinen suoritevelvoite.
Sopimukset, joissa YIT myy sekä tontin että rakentamispalvelun, käsitellään yhtenä
suoritevelvoitteena, koska rakentamispalvelun lopputuotos eli rakennus on merkittävästi
integroitunut tontin kanssa, rakennusta ei myöhemmin voi erottaa tontista eikä tonttia
voida käyttää muihin tarkoituksiin enää rakennuksen valmistuttua. Vuokrausvelvoitteen
sisältävät hankkeet eli ns. vuokravastuuvelvoite muodostaa yhden suoritevelvoitteen
rakentamispalvelun kanssa. Näissä hankkeissa YIT:n lupaus asiakkaalle on toimittaa
sovitulla tavalla rakennettu tai perusparannettu ja vuokrattu kohde eli johdon
näkemyksen mukaan kokonaislupaus asiakkaalle on sovittu määrä rahavirtaa kohteen
vuokratuottoina erillisen rakennuspalvelun ja vuokrauspalvelun sijaan.
Transaktiohinnan määrittäminen
Sopimusten transaktiohinnat sisältävät muuttuvia elementtejä kuten mahdollisia
viivästyssakkoja, suoritukseen liittyviä palkkioita, laatusakkoja sekä liikekohteiden
mahdolliset vuokravastuuvelvoitteet. Vuokrattujen neliöiden ja neliöhintojen perusteella
määräytyvä kauppahinnan osuus käsitellään muuttuvana vastikkeena osana
transaktiohintaa. Vuokravastuuvelvoitteiden määrää ja todennäköisyyttä arvioidaan
hankkeen edetessä.
Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen
Omaperusteisissa toimitilahankkeissa ajan kuluessa tulouttamisen kriteerien täyttyminen
arvioidaan sopimusehtojen perusteella sopimuskohtaisesti. Omaperusteiset
toimitilahankkeet, joissa ajan kuluessa tulouttamisen kriteerit eivät täyty, tuloutetaan
yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle eli kohteen valmistuttua
asiakkaalle luovuttamisen hetkellä.
YIT käyttää panokseen perustuvaa menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa.
Täyttämisaste määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta
työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai
fyysisenä valmistumisen asteena, joka määritellään rakentamisen valmistuneiden
vaiheiden kustannusten suhteena arvioituihin kokonaiskustannuksiin.
Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot
Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat tontteihin liittyviä menoja
rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu muodostavat yhden
suoritevelvoitteen.
Urakkarakentaminen
Suoritevelvoitteet ja transaktiohinnan määrittäminen
Suoritevelvoitteiden määrä riippuu sopimuksesta, ja se analysoidaan aina
sopimuskohtaisesti. Useimmissa tapauksissa kyse on kuitenkin integroidun
kokonaisuuden toimittamisesta, joka muodostaa yhden suoritevelvoitteen.
Transaktiohinnat sisältävät muuttuvia elementtejä, kuten mahdollisia viivästyssakkoja
sekä bonuksia. Erityisesti allianssihankkeissa bonukset saattavat olla merkittäviä.
Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen
Ajan kuluessa tulouttamisen kriteerit täyttyvät pääosassa urakoinnin asiakassopimuksia,
koska työ tehdään useimmiten asiakkaan maa-alueelle. Toisin sanoen asiakkaalla on
määräysvalta omaisuuserään, johon työ suoritetaan. YIT käyttää panokseen perustuvaa
menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa. Täyttämisaste määritellään
rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen
osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai fyysisenä valmistumisen asteena,
joka määritellään rakentamisen valmistuneiden vaiheiden kustannusten suhteena
arvioituihin kokonaiskustannuksiin.
Tuulivoimahankkeet
Suoritevelvoitteet
Tuulivoimaprojektien asiakassopimukset, joissa YIT myy asiakkaalle projektioikeudet
sekä urakoinnin, sisältävät YIT:n nykyisen liiketoimintamallin mukaisesti kaksi erillistä
suoritevelvoitetta.
Tuloutusajankohta
Tuulivoimaprojektien projektioikeuksien myynnin YIT tulouttaa, kun asiakas saa laillisen
omistusoikeuden oikeuksiin ja näin ollen määräysvallan. Urakointi tuloutetaan ajan
kuluessa.
Elinkaari- ja PPP-hankkeet
Kaikissa elinkaari- ja PPP-hankkeissa on maksuperusteena kohteen käytettävyys tai
laatu, jolloin taseeseen kirjattavaa aineetonta oikeutta ei synny.
Kaikki ne hankkeet, joissa YIT on suorana sopimusosapuolena asiakkaaseen nähden,
ovat asiakkaan rahoittamia. Näissä hankkeissa rakentamis- tai
perusparantamispalveluista ja ylläpitovaiheista saamansa myyntituotot YIT tulouttaa ajan
kuluessa erillisinä suoritevelvoitteina. YIT saa maksut rakentamisaikana rakentamisen
edistymiseen perustuen. Palvelujaksolla YIT saa maksut kuukausittain, mikä vastaa
tuotettuja palveluita. Elinkaari- ja PPP-hankkeissa on käytettävyysvähennyksiä, jotka
käsitellään muuttuvina vastikkeina. Rakentamisvaiheen vastike on sidottu
rakennuskustannusindeksiin ja palvelujaksot ylläpidon indeksiin. Indeksit tarkistetaan
vuosittain. YIT:llä ei ole kohteisiin liittyvää merkittävää oheiskäyttöoikeutta.
Hankkeet, joissa sopimusosapuolena tilaajaan nähden on YIT:n ja toisen osapuolen
perustama yhteisyritys, on toteutettu mallilla, jossa rahoituksesta vastaa yhteisyritys. YIT
toimii urakoitsijana ja palveluntuottajana yhteisyritykselle ja kirjaa myyntituotot
aikaisemmin kuvatulla tavalla.
YIT on myös osapuolena konsortioissa, jotka ovat asiakkaaseen nähden
sopimusosapuolena. YIT vastaa näissä hankkeissa kohteen rakentamisesta. YIT saa
maksut rakentamisaikana rakentamisen edistymiseen perustuen ja tulouttaa ajan
kuluessa rakentamispalvelut.
71YIT 2022 Vuosikatsaus
Tuloutusperiaatteet vuoden 2022 lopetettujen toimintojen
osalta
Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen
YIT:n arvion mukaan vallitseva lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö tekevät
myyntisopimuksesta peruuttamattoman asiakkaalle Venäjällä ja näin ollen YIT:llä on
oikeus saada korvaus tehdystä työstä koko rakentamisen ajan. Näin ollen YIT tulouttaa
ajan kuluessa myyntituotot Venäjän omaperusteisten kohteiden osalta. YIT käyttää
panokseen perustuvaa menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa. Täyttämisaste
määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä
johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista.
Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot
Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat tontteihin liittyviä menoja
rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu muodostavat yhden
suoritevelvoitteen.
72YIT 2022 Vuosikatsaus
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT
MYYNTITUOTTOJEN ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN
Suurin osa YIT:n liiketoiminnasta on projektiluontoista, ja projektit saattavat jakaantua
usealle eri vuodelle. Projektien tuloutus ajan kuluessa perustuu ennustettuihin tuottoihin
ja kustannuksiin sekä projektin luotettavaan täyttämisasteen määrittämiseen. Nämä
sisältävät merkittävissä määrin johdon arvioita, joita kuvataan tarkemmin jäljempänä.
Johdon merkittävään harkintaan perustuvat ratkaisut myyntituottojen arvostamisessa ja
kirjaamisessa liittyvät suoritevelvoitteiden määrään, arvioihin sopimuksen
transaktiohinnasta eli toteutuvista myyntituotoista, täyttämisasteen määrittämiseen,
tuloutuksen ajoittumiseen omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa sekä Suomen
omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin.
Suoritevelvoitteiden määrä
Suoritevelvoitteita tunnistaessaan YIT:n johto arvioi muun muassa eri tehtävien ja
palveluiden välistä yhteyttä ja sitä, voiko asiakas hyötyä niistä erikseen. Merkittävä
johdon harkinta suoritevelvoitteiden tunnistamisessa liittyy rakentamispalvelun ohessa
toimitettaviin suoritteisiin. Johdon harkintaan perustuva ratkaisu on käsitellä
rakentamispalvelu ja asiakassopimukseen sisältyvä tontin luovutus yhtenä
suoritevelvoitteena, koska rakentamispalvelun lopputuotos eli rakennus on merkittävästi
integroitunut tontin kanssa, rakennusta ei myöhemmin voi erottaa tontista eikä tonttia
voida käyttää muihin tarkoituksiin enää rakennuksen valmistuttua. Tuulivoimaprojektien
asiakassopimukset, joissa YIT myy asiakkaalle projektioikeudet sekä urakoinnin
sisältävät YIT:n nykyisen liiketoimintamallin mukaisesti kaksi erillistä suoritevelvoitetta.
YIT:n johdon harkinnan mukaan joihinkin toimitilahankkeisiin liittyvä vuokrausvelvoite eli
niin sanottu vuokravastuuvelvoite muodostaa yhden suoritevelvoitteen
rakentamispalvelun kanssa. Näissä hankkeissa YIT:n lupaus asiakkaalle on toimittaa
sovitulla tavalla rakennettu tai perusparannettu ja vuokrattu kohde, eli johdon
näkemyksen mukaan kokonaislupaus asiakkaalle on sovittu määrä rahavirtaa kohteen
vuokratuottoina erillisen rakennuspalvelun ja vuokrauspalvelun sijaan.
Transaktiohinnan määrittäminen
Myyntituottojen määrittämiseksi johto joutuu arvioimaan asiakkaalta saatavaksi
odotettuun transaktiohintaan vaikuttavia tekijöitä, jotka sisältävät muuttuvat osuudet
kuten sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot. YIT sisällyttää transaktiohintaan
muuttuvat vastikkeet kuten sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot, joiden osalta
on erittäin todennäköistä, että kirjattuihin myyntituottoihin ei jouduta myöhemmin
tekemään merkittävää peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä epävarmuus
ratkeaa. YIT arvioi alkuperäisen transaktiohinnan sopimuskohtaisesti. YIT solmii vain
sopimuksia, jotka sen arvion mukaan todennäköisesti toteutetaan sovitun mukaisesti.
Tämän takia alkuperäisessä transaktiohinnassa ei tyypillisesti arvioida sakkoja
toteutuviksi. Muuttuvat vastikkeet arvioidaan uudelleen jokaisella raportointihetkellä
sopimuskohtaisesti.
Merkittävät bonukset liittyvät pääsääntöisesti infra-allianssihankkeisiin, joissa kaikki
allianssin osapuolet vaikuttavat bonusten toteutumiseen. Koska bonusten toteutuminen
ei ole yksinomaan YIT:n suorituksen onnistumisesta johtuvaa, YIT rajoittaa muuttuvan
vastikkeen tuloutusta eikä sisällytä vain oman suorituksensa perusteella bonuksia
transaktiohintaan. Bonusten toteutumisen todennäköisyyttä arvioitaessa huomioidaan
allianssin kaikkien osapuolien suoriutuminen yhtenä kokonaisuutena.
Merkittäviä muuttuvia vastikkeita liittyy joihinkin asiakassopimuksiin
vuokravastuuvelvoitteina. Tällöin YIT:n saama vastike muuttuu kohteen vuokrauksen
onnistumisen perusteella eli toteutuneiden vuokrausasteiden ja -hintojen perusteella. YIT
rajoittaa näissä sopimuksissa muuttuvan vastikkeen tuloutusta eikä tulouta sellaista
muuttuvan vastikkeen osuutta, jonka toteutuminen ei ole erittäin todennäköistä. Johto
tekee arvion erittäin todennäköiseksi arvioidun muuttuvan vastikkeen määrästä
kohdekohtaisesti historiatiedon ja kohdekohtaisen aineiston perusteella.
Joissakin tapauksissa YIT:llä ja asiakkaalla saattaa ilmetä erimielisyyksiä YIT:n
asiakkaalle esittämien erilaisten vaatimusten suhteen. Erimielisyydet saattavat
esimerkiksi johtua lisä- ja muutostöistä, puutteista suunnitelmissa sekä hankkeen
aikatauluun vaikuttavista häiriöistä. Näissä tapauksissa YIT arvioi juridisen asemansa ja
soveltaa IFRS 15 sopimusmuutokset -ohjeistusta.
Täyttämisasteen määrittäminen
Rakennushankkeissa YIT käyttää täyttämisasteen määrittämiseen panokseen
perustuvaa menetelmää. Johdon harkinnan mukaan kertyneiden kustannusten eli raaka-
aineiden, työpanoksen ja muiden hanketta kohti valmistumista edistävien toimenpiteiden
kerryttämien kustannusten suhteuttaminen ennustettuihin kokonaiskustannuksiin kuvaa
todenmukaisimmin rakennushankkeen etenemistä kohti valmistumista. Vastaavasti
toteutumatta olevat kustannukset suhteessa ennustettuihin kokonaiskustannuksiin
kuvaavat  täyttämättä olevan suoritteen määrää eli YIT:n velvoitetta täyttää osittain
luovuttamattoman suoritevelvoitteen osuutta.
Panoksiin perustuvissa täyttämisasteen määrittämismenetelmissä luotettavan arvion
tekemiseksi sopimuksen toteuttamiseksi arvioidut kustannukset määritellään ja
yksilöidään mahdollisimman tarkasti. Asiakassopimusten kokonaistuloksen laskenta
sisältää arvioita myös sopimuksen loppuunsaattamiseksi tarvittavien
kokonaiskustannusten kehittymisestä. Kokonaiskustannusennuste saattaa sisältää
myös arvioita kiistanalaisiin aliurakoitsijoiden kustannuksiin liittyen. Näiden vaikutusta
kustannusennusteeseen arvioidessaan YIT:n johto arvioi niiden tilanteen sen hetkiseen
parhaaseen tietoon perustuen. Yhtiön tekemästä huolellisesta arviosta huolimatta
lopputulema voi erota arviosta. Sopimusten tulouttamiseen liittyviä arvioita päivitetään
säännöllisesti ja luotettavasti
Mikäli arviot ajan kuluessa tuloutettavan asiakassopimuksen lopputulemasta muuttuvat,
tuloutettua myyntiä ja voittoa muutetaan sillä raportointikaudella, jolla muutos on ensi
kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Kun on todennäköistä, että asiakassopimuksen valmiiksi
saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät asiakassopimuksesta saatavat
kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.
Tuloutuksen ajoittuminen omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa
YIT:n johto tekee maakohtaista harkintaa suoritevelvoitteiden täyttymisen ajoittumisesta.
Harkintaa tehdessään johto tarkastelee muun muassa paikallista lainsäädäntöä ja
asiakassopimusten ehtoja arvioidessaan määräysvallan siirtymisen kriteereitä. Arvioinnin
keskeisiä seikkoja ovat, että YIT on täyttänyt sopimuksen mukaisen suoritevelvoitteensa,
viranomainen on hyväksynyt kohteen käyttöönotettavaksi ja YIT:llä on oikeus maksuun
asiakkaalta.
Suomen omaperusteiset asuinrakennushankkeet
Suomessa asuntojen myynti on yhtiökuorena toimivan asunto-osakeyhtiön osakkeiden
myyntiä. Omaperusteisessa asuinrakentamisessa sovelletaan RS-turvajärjestelmää, jolla
suojataan rakentamisvaiheessa ostajan oikeudet. Omaperusteiseen asunto-
osakeyhtiöön liittyvät rakentamisvaiheen päätökset on määritelty etukäteen RS-
asiakirjoissa. Asunto-osakeyhtiö ei harjoita liiketoimintaa ja päätökset tapahtuvat edellä
mainittujen asiakirjojen mukaisesti. Transaktion todellisen luonteen perusteella myynti
käsitellään IFRS 15:n mukaisena myyntituottona.
73YIT 2022 Vuosikatsaus
LIIKEVAIHDON JAOTTELU
Konsernin liikevaihto koostuu myyntituotoista asiakassopimuksista. YIT:n tarjoamia palveluita ja tuotteita kuvataan Segmenttitiedot-liitetiedossa. Muun tyyppisiä tuottoja kuvataan liitetiedossa Liiketoiminnan muut tuotot.
2022
Milj. euroa
Asuminen
Toimitilat
Infra
Kiinteistökehitys
Muut erät
Konserni
Markkina-alue
Suomi
783
594
375
68
9
1 831
CEE
291
154
2
447
Baltian maat
109
130
2
241
Tsekki, Slovakia, Puola
182
24
206
Skandinavia
125
125
Ruotsi
110
110
Norja
15
15
Segmenttien välinen myynti
58
36
-95
Yhteensä
1 075
807
539
69
-86
2 403
2022
Milj. euroa
Asuminen
Toimitilat
Infra
Kiinteistökehitys
Muut erät
Konserni
Liikevaihdon tuloutusaika
Ajan kuluessa
379
722
502
63
8
1 674
Yhtenä ajankohtana
696
26
6
1
729
Segmenttien välinen myynti
58
36
-95
Yhteensä
1 075
807
539
69
-86
2 403
74YIT 2022 Vuosikatsaus
2021
Milj. euroa
Asuminen
Toimitilat
Infra
Kiinteistökehitys
Muut erät
Konserni
Markkina-alue
Suomi
1 010
630
399
90
-35
2 094
CEE
271
157
3
432
Baltian maat
100
152
3
256
Tsekki, Slovakia, Puola
171
5
176
Skandinavia
127
127
Ruotsi
119
119
Norja
8
8
Segmenttien välinen myynti
15
-16
Yhteensä
1 281
787
544
91
-51
2 652
2021
Milj. euroa
Asuminen
Toimitilat
Infra
Kiinteistökehitys
Muut erät
Konserni
Liikevaihdon tuloutusaika
Ajan kuluessa
441
725
527
45
12
1 750
Yhtenä ajankohtana
841
62
1
45
-47
902
Segmenttien välinen myynti
15
-16
Yhteensä
1 281
787
544
91
-51
2 652
75YIT 2022 Vuosikatsaus
ASIAKASSOPIMUKSIIN PERUSTUVAT OMAISUUSERÄT JA VELAT
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
122
165
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot
Pitkäaikaiset asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot
1
11
Lyhytaikaiset asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot
276
293
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot yhteensä
276
304
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat
Myytyjen huoneistojen taloyhtiölainaosuudet
58
95
Myytyjen huoneistojen vuokratonttien vuokrasopimusvelat
25
25
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat yhteensä
82
121
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot sisältävät ajan kuluessa tuloutettavien hankkeiden työnetenemän ylittävät
asiakassuoritukset sekä tulouttamattomiin myytyihin omaperusteisiin hankkeisiin liittyvät asiakassuoritukset.
SUORITEVELVOITTEET
Osittain täytetyille tai kokonaan täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta liittyy myytyihin hankkeisiin.
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Tulouttamaton transaktiohinta
2 671
3 193
Seuraavana vuonna tuloutettava
1 470
1 906
Myöhemmin tuloutettava
1 201
1 286
ELINKAARI- JA PPP-HANKKEET
Elinkaari- ja PPP-hankkeissa (Public Private Partnership) palveluntuottaja suunnittelee ja rakentaa tai perusparantaa palvelujen
tuottamisessa käytettävän kohteen, kuten koulun tai tiestön, ja ylläpitää sitä sopimuskauden ajan. Ylläpidon sopimuskausi on tyypillisesti
pitkä, 20–25 vuotta. Elinkaari- ja PPP-hankkeita käytetään suurissa julkisissa rakentamis- ja korjausrakentamisprojekteissa, asiakkaana on
tyypillisesti julkinen sektori. YIT:llä on hankkeita, joissa se itse vastaa asiakkaaseen nähden kaikista sopimusvelvoitteista, sekä hankkeita,
jotka on toteutettu yhteisyrityksen tai konsortion kautta yhdessä toisen osapuolen kanssa.
Hanke
Sopimuspäivämäärä
Rakennusvaihe
Palvelujakso
Kokonaisarvo,
milj. eur*
Oulu, Kastellin monitoimitalo
06/2006
päättynyt
päättyy 2039
86
Kuopio, kouluja ja päiväkoti
12/2009
päättynyt
päättyy 2036
94
Jyväskylä, Huhtasuon koulukeskus
03/2012
päättynyt
-**
26
Espoo, Lintuvaaran koulu ja päiväkoti
01/2014
päättynyt
-**
15
Pudasjärvi, koulukampus
03/2014
päättynyt
päättyy 2041
41
Espoo, Päivänkehrän koulu
03/2015
päättynyt
-**
14
Kokkola, Torkinmäen koulu
04/2015
päättynyt
-**
9
Hollola, Heinsuo ja Kalliolan koulu
06/2015
päättynyt
päättyy 2037
49
E18 Hamina- Vaalimaa (PPP-hanke)
06/2015
päättynyt
päättyy 2034
378
Pudasjärvi, palvelutalo
11/2015
päättynyt
päättyy 2036
12
Porvoo, kouluja ja päiväkoteja
12/2015
päättynyt
päättyy 2038
61
Kuopio, Jynkän ja Karttulan koulut
06/2016
päättynyt
päättyy 2038
37
Hämeenlinna, Nummikeskus
06/2016
päättynyt
-**
19
Parkano, koulukampus
03/2017
päättynyt
päättyy 2039
25
Sodankylä hyvinvointikeskus
06/2017
päättynyt
päättyy 2039
31
Kirstin koulu ja päiväkoti
10/2017
päättynyt
-**
22
Kuopio, Hiltulanlahden koulu
12/2017
päättynyt
päättyy 2039
26
Kuopio, Kuntolaakso
12/2017
päättynyt
-**
18
Imatra, koulukampus
05/2018
päättynyt
päättyy 2040
55
Juva, koulukampus
01/2019
päättynyt
päättyy 2040
33
Helsinki, Vuosaaren lukio
08/2019
päättynyt
-**
20
Pudasjärvi, Hyvän olon keskus
10/2019
päättynyt
päättyy 2041
36
Lappeenranta, Lauritsalan koulu
11/2019
päättynyt
päättyy 2041
32
Viherlaakson koulu ja lukio
12/2016
päättynyt
-**
27
Espoo, Tuomarilan koulu
10/2019
päättynyt
-**
16
Sodankylä monitoimitalo
08/2020
päättynyt
päättyy 2042
35
Rajalan koulun laajennus
12/2020
päättynyt
päättyy 2036
4
Hiltulanlahden koulun laajennus
12/2017
päättyy 2023
päättyy 2039
2
Espoo, Laajalahden koulu
10/2019
päättyy 2023
-**
16
Etelä-Nummelan koulu ja päiväkotikeskus
04/2021
päättyy 2023
päättyy 2043
37
Valkealan monitoimitalo
06/2021
päättyy 2023
päättyy 2043
38
Espoo, kouluja (PPP-hanke)
06/2020
päättyy 2024
päättyy 2042
300
Vääksyn yhteiskoulu
02/2022
päättyy 2024
päättyy 2044
28
Gesterbyn koulukeskus
10/2022
päättyy 2026
päättyy 2045
64
*Perustuu arvioon sopimuksen kokonaisarvosta sopimuksentekohetkellä. Konsortioiden osalta ilmoitettu YIT:n osuus. PPP-hankkeiden osalta on ilmoitettu
koko hankkeen arvo.
**Elinkaarihanke toteutettu konsortiona (yhteinen toiminto), jossa YIT vastaa rakentamisesta ja konsortion toinen osapuoli vastaa ylläpidosta
76YIT 2022 Vuosikatsaus
YHTEISET TOIMINNOT
YIT:n tyypillisiä yhteisiä toimintoja ovat työyhteenliittymät ja konsortiot. Konsortiot on lueteltu elinkaari- ja PPP-hankkeet taulukossa.
Työyhteenliittymä ei ole erillinen oikeushenkilö, ja se perustetaan vain yhden projektin toteuttamista varten, minkä jälkeen se puretaan.
Työyhteenliittymä tekee yhteisen tarjouksen ja sopimuksen, josta työyhteenliittymän osapuolet vastaavat yhteisvastuullisesti asiakkaaseen ja
kolmansiin nähden.
Alla olevassa taulukossa luetellaan merkittävimpiä työyhteenliittymiä.
Hanke
Segmentti
Sopimuspäivämäärä
Sopimuksen
kokonaisarvo
työyhteenliittymälle,
milj. eur
Kruunusillat
Infra
09/2021
126
5. HANKITUT JA MYYDYT LIIKETOIMINNOT
LAATIMISPERIAATE
Liiketoimien yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat,
syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet, kaikki käypiin arvoihinsa.
Liiketoimien yhdistämisestä välittömästi aiheutuneet kulut kirjataan tulosvaikutteisesti, eikä niitä sisällytetä luovutettuun vastikkeeseen.
Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat
liiketoimintojen yhdistymisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin
arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään,
joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen
merkityistä määristä. Mikäli liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut
oman pääoman ehtoinen osuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon ja tästä syntyvät voitot ja tappiot kirjataan
tulosvaikutteisesti.
Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai
velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvosta kirjataan tulosvaikutteisesti. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi
pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan.
Määräysvallattomien omistajien omistusosuutta koskevista lunastusvelvoitteista kirjataan käypään arvoon arvostettava rahoitusvelka.
Tilikaudella 2022 ei ollut liiketoimintahankintoja. YIT myi Venäjän liiketoiminnot Etalon Group PLC:lle 30.5.2022. Myynnin vaikutuksia on
kuvattu tarkemmin liitetiedossa Lopetetut toiminnot. Yhtiöllä ei ollut muita olennaisia myyntejä tilikaudella 2022. Tilikaudella 2021 YIT:llä ei
ollut olennaisia liiketoimintahankintoja tai -myyntejä.
77YIT 2022 Vuosikatsaus
6. LOPETETUT TOIMINNOT
LAATIMISPERIAATE
Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävinä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä
tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee
kertymään pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai
käypään arvoon, josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.
Lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat esitetään erikseen omilla riveillään taseessa myytävinä oleviksi luokiteltuina
omaisuuserinä aina myyntiin asti. Lopetettujen toimintojen tulos raportoidaan erillään jatkuvien toimintojen tuotoista ja kuluista
konsernituloslaskelmassa. Konsernin sisäiset tuotot ja kulut jatkuvien ja lopetettujen toimintojen välillä on eliminoitu lukuun ottamatta
tuottoja ja kuluja, joiden katsotaan jatkuvan lopetettujen toimintojen myymisen jälkeen.
YIT ilmoitti 30.5.2022 saaneensa päätökseen Venäjän liiketoimintojensa myynnin Etalon Group PLC:lle. YIT luokitteli kaupan
kohteena olevat toiminnot vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen raportoinnissa myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ja raportoi ne
lopetettuina toimintoina.
78YIT 2022 Vuosikatsaus
LOPETETTUJEN TOIMINTOJEN TULOS
Milj. euroa
2022
2021
Liikevaihto
60
204
Liiketoiminnan muut tuotot
1
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos
6
-24
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö
-150
-23
Ulkopuoliset palvelut
-43
-111
Henkilöstökulut
-7
-19
Liiketoiminnan muut kulut
-17
-18
Poistot ja arvonalentumiset
-1
Liikevoitto
-152
7
Rahoitustuotot
1
2
Kurssierot (netto)
-18
3
Rahoituskulut
-2
-1
Rahoitustuotot ja -kulut, yhteensä
-20
3
Tulos ennen veroja
-171
10
Tuloverot
-7
-12
Tulos verojen jälkeen
-179
-2
Myyntitappio lopetetuista toiminnoista
-6
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot
-253
Tulos lopetetuista toiminnoista
-438
-2
Vuoden 2021 tulos lopetetuista toiminnoista sisältää -3 miljoonan euron oikaisun liittyen YIT:n päällystys- ja kiviainesliiketoimintojen myyntiin
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.
LOPETETTUJEN TOIMINTOJEN RAHAVIRRAT
Milj. euroa
2022
2021
Liiketoiminnan nettorahavirta
-24
41
Investointien nettorahavirta*
-14
Rahoituksen nettorahavirta
23
9
Tilikauden nettorahavirta
-18
43
* Sisältää 30 miljoonaa euroa rahana saatua vastiketta Venäjän liiketoimintojen myynnistä sekä -44 miljoonaa euroa myytyjen Venäjän
yhtiöiden rahoja ja pankkisaamisia.
.
79YIT 2022 Vuosikatsaus
MYYNNIN VAIKUTUS TALOUDELLISEEN ASEMAAN
Milj. euroa
30.5.2022
Varat
Aineelliset hyödykkeet
2
Aineelliset hyödykkeet, vuokratut
3
Muut aineettomat hyödykkeet
1
Laskennalliset verosaamiset
Vaihto-omaisuus
15
Vaihto-omaisuus, vuokrattu
1
Myyntisaamiset ja muut saamiset
102
Tuloverosaamiset
5
Rahat ja pankkisaamiset
44
Varat yhteensä
173
Velat
Laskennalliset verovelat
3
Korolliset velat
55
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot
15
Varaukset
8
Vuokrasopimusvelat
4
Ostovelat ja muut velat
57
Tuloverovelat
Velat yhteensä
142
Myydyt nettovarat
31
Milj. euroa
2022
2021
Rahana saatu vastike
30
Myydyt nettovarat
-31
Muut kauppaan liittyvät erät
-5
-3
Myyntitappio lopetetuista toiminnoista
-6
-3
Kokonaiskauppahinta oli 71 miljoonaa euroa ja velaton kauppahinta 30 miljoonaa euroa.
80YIT 2022 Vuosikatsaus
7. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
LAATIMISPERIAATE
Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään tyypillisesti varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja, kuten vuokratuotot sekä
aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksista syntyvät voitot. Vuokratuotot liittyvät pääasiallisesti edelleen vuokrattuihin
käyttöoikeusomaisuuseriin. Vuokrasopimuksiin liittyvää laatimisperiaatetta on kuvattu tarkemmin liitetiedossa Vuokrasopimukset.
Milj. euroa
2022
2021
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot
2
2
Sijoitusten myyntivoitot
6
Vuokratuotot
4
5
Muut tuotot
5
6
Yhteensä
17
14
8. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
LAATIMISPERIAATE
Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muun muassa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot, lyhytaikaisten ja
arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut, IT-kulut sekä muita liiketoiminnan kuluja. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutuessaan.
Kehittämismenot aktivoidaan, mikäli IAS 38 -standardin aktivointiedellytykset täyttyvät. Toistaiseksi konsernin kehittämismenot eivät ole
täyttäneet aktivoinnin perusteita.
Liiketoiminnan muut kulut
Milj. euroa
2022
2021
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot
-1
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut
-54
-51
Vapaaehtoiset henkilösivukulut
-10
-10
Matkakulut
-14
-14
IT-kulut
-28
-31
Kiinteistöjen hoitokulut
-2
-6
Asiakassopimuksiin kohdistuvat muut kulut
-48
-86
Muut kulut
-49
-53
Yhteensä
-206
-251
Konsernin kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot olivat 15 miljoonaa euroa (24).
Tilintarkastajille maksetut palkkiot
Milj. euroa
2022
2021
PricewaterhouseCoopers
Lakisääteinen tilintarkastus
-1,1
-1,1
Veroneuvonta
Muut palvelut
0,0
-0,2
Yhteensä
-1,1
-1,3
PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut YIT-konsernin yhtiöille tilikaudella 2022 olivat yhteensä 0,1
miljoonaa euroa (0,2). Palvelut koostuivat veroneuvonnasta 0,03 miljoonaa euroa (0,01) ja muista palveluista 0,05 miljoonaa euroa (0,2).
81YIT 2022 Vuosikatsaus
9. TYÖSUHDE-ETUUDET JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ
LAATIMISPERIAATE
OSAKEPERUSTEISET MAKSUT
Palkkion suoritustavasta riippuen osakepalkkiojärjestelmät kirjataan joko omana pääomana tai rahana maksettavina
osakeperusteisina liiketoimina. Mikäli osakeperusteisesti maksettavaan liiketoimeen sisältyy lähdeverovelvoitteiden nettomääräistä
suorittamista koskeva ominaisuus, luokitellaan liiketoimi kokonaan omana pääomana maksettavaksi. YIT:llä on osakkeiden ja rahan
yhdistelmänä maksettavia osakepalkkio-ohjelmia sekä kokonaan omana pääomana maksettavia ohjelmia.
Omana pääomana maksettavan etuuden käypä arvo perustuu YIT Oyj:n osakkeen markkinahintaan myöntämispäivänä, josta on
vähennetty odotettavissa olevien osinkojen nykyarvo. Lisäksi etuuden myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä huomioidaan
markkinaperusteisten ehtojen (Total Shareholder Return, TSR) vaikutus. Myöntämispäivän käyvän arvon määrittämisessä käytetään
todennäköisyyksillä painotettuihin arvoihin perustuvaa mallia, jotta otetaan huomioon todennäköisyys sille, että markkinaperusteinen
ehto jää täyttymättä. Kulu kirjataan riippumatta siitä, onko markkinaperusteinen ehto täyttynyt. Ei-markkinaperusteisia ehtoja ja työn
suorittamista koskevaa ehtoa ei oteta huomioon myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä, vaan ne otetaan huomioon niiden
osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus ansaintajakson lopussa. Omana pääomana maksettavan etuuden käypä arvo
jaksotetaan kuluksi henkilöstökuluihin ja omaan pääomaan oikeuden syntymisajanjaksolle.
Rahana maksettava palkkio perustuu YIT Oyj:n osakkeen markkinahintaan tilinpäätöshetkellä, ja sitä jaksotetaan kuluksi
henkilöstökuluihin ja lyhytaikaisiin velkoihin rahaosuuden maksupäivään saakka. Taseen velka arvostetaan käypään arvoon jokaisena
tilinpäätöspäivänä.
IRTISANOMISEN YHTEYDESSÄ SUORITETTAVAT ETUUDET
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavalla velvoitteella tarkoitetaan sellaista kulua, josta yhtiö ei saa vastaavaa työsuoritusta.
Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan kuluksi, kun konserni on sitoutunut peruuttamattomasti lopettamaan
työntekijöiden työsuhteen yksityiskohtaisen, asianmukaisen suunnitelman mukaisesti. Lisäksi kuluksi kirjataan etuudet, joita konserni
on tarjonnut irtisanomisten yhteydessä mahdollisesti vapaaehtoisten irtisanoutumisten edistämiseksi. Irtisanottujen henkilöiden
etuuksiin liittyvät erilaisten säännöstöjen perusteella todennäköisesti syntyvät muut velat on arvioitu tilinpäätöshetkellä ja kirjattu
kuluksi ja velaksi.
HENKILÖSTÖKULUT JA -MÄÄRÄ
Milj. euroa
2022
2021
Palkat
-288
-286
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt
-43
-42
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt
Osakeperusteinen palkitseminen
-2
-2
Muut henkilösivukulut
-19
-20
Yhteensä
-352
-351
Henkilöstön lukumäärä jatkuvissa liiketoiminnoissa oli tilikauden aikana keskimäärin 5 207 (5 581).
OSAKEPERUSTEISET MAKSUT
YIT:ssä on käytössä pitkän aikavälin kannustinjärjestelmänä osakepohjainen kannustinjärjestelmä, joka tukee yhtiön kestävän menestyksen
strategiaa ja täydentää käytössä olevia muita palkitsemistapoja. Järjestelmän tavoitteena on kannustaa henkilöstöä tavoitteelliseen
toimintaan, palkita hyvistä suorituksista sekä sitouttaa pitkäaikaiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. YIT:n hallituksen jäsenet eivät kuulu
tämän osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin.
Osakeohjelmat 2020–2022, 2021–2023 ja 2022–2024
YIT Oyj:n hallitus päätti 16.3.2020 käynnistää uuden avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinohjelman. Kannustinohjelma muodostuu
kolmen vuoden ansaintajaksoista. Mahdollinen palkkio määräytyy YIT Oyj:n hallituksen vuosittain kullekin ansaintajaksolle päättämien
mittareiden ja niille asetettujen tavoitetasojen perusteella. Ensimmäinen ansaintajakso on päätetty vuosille 2020–2022, ja sen keskeisinä
mittareina ovat sidotun pääoman tuotto (ROCE), absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR, Total Shareholder Return) ja
konsernin nettosuositteluindeksi (NPS, Net Promoter Score). Toinen ansaintajakso on päätetty vuosille 2021–2023, ja sen keskeisinä
mittareina ovat sidotun pääoman tuotto (ROCE), absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR, Total Shareholder Return) ja
vastuullisuus (CO2 päästövähennysindeksi). Kolmas ansaintajakso on päätetty vuosille 2022–2024, ja sen keskeisinä mittareina ovat
absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR, Total Shareholder Return) ja vastuullisuus (päästövähennys).
Päästövähennystavoite on määritetty Science Based Targets initiativen Scopen 1 ja 2 ehtojen mukaisesti. Hallitus päättää kullekin uudelle
ansaintajaksolle myös palkitsemisohjelman piiriin kuuluvat noin 150 avainhenkilöä YIT:n eri toimintamaista.
Kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen osakkeet luovutetaan työ- tai toimisuhteessa olevalle avainhenkilölle kolmannen ansaintavuoden
tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Vuosittain voidaan jakaa yhteensä enintään noin 2 326 000 brutto-osaketta. Lisäksi hallitus
suosittelee, että johtoryhmän jäsenet pyrkivät omistamaan pitkän aikavälin kannustinohjelman myötä YIT:n osakkeita arvolla, joka vastaa
vähintään puolta vuosipalkasta ja toimitusjohtaja vuosipalkkansa verran ollessaan johtoryhmän jäseninä. Hallituksella on kaikissa tilanteissa
palkkioiden kohtuullistamismahdollisuus.
82YIT 2022 Vuosikatsaus
Osakepalkkio-ohjelmien tiedot
Ohjelma 2020-2024
Ohjelma 2017-2022
Ansaintajakso 2022-2024
Ansaintajakso 2021-2023
Ansaintajakso 2020-2022
Ansaintajakso 2019
Myöntämispäivä
19.4.2022
22.2.2021
31.3.2020
25.3.2019
Annettavat maksimiosakkeet
2 326 000
2 100 000
2 100 000
1 150 000
Ansaintajakson alkamispäivä
1.1.2022
1.1.2021
1.1.2020
1.1.2019
Ansaintajakson päättymispäivä
31.12.2024
31.12.2023
31.12.2022
31.12.2019
Sitouttamisjakson päättymispäivä
31.5.2025
31.5.2024
31.5.2023
31.05.2022
Oikeuden syntymisehdot
Absoluuttinen osakkeenomistajien
kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus
(päästövähennys) ja työsuhteen voimassaolo
ROCE %, absoluuttinen osakkeenomistajien
kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (CO2
päästövähennysindeksi) ja työsuhteen
voimassaolo
ROCE%, nettosuositteluindeksi (NPS),
absoluuttinen osakkeenomistajien
kokonaistuotto (TSR) ja työsuhteen
voimassaolo
ROCE%, nettosuositteluindeksi (NPS) ja
työsuhteen voimassaolo
Toteutustapa
Käteinen ja osake
Käteinen ja osake
Käteinen ja osake
Käteinen ja osake
Osakemäärän kuvaus
Brutto-osake
Brutto-osake
Brutto-osake
Netto-osake
Järjestelyn piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä raportointikauden lopussa
133
178
162
0
Brutto-osakejärjestelyssä esitettävään osakemäärään sisältyy järjestelyssä käteisenä suoritettava rahaosuus. Netto-osakejärjestelyssä osakemäärän ei sisälly rahaosuutta, vaan se suoritetaan esitetyn osakemäärän lisäksi.
Muutokset osakemäärissä
Ansaintajakso 2022-2024
Ansaintajakso 2021-2023
Ansaintajakso 2020-2022
Ansaintajakso 2019
1.1.2022 ulkona olevat osakkeet, kpl
0
2 000 388
1 498 000
485 036
Kaudella myönnetyt
2 192 999
0
0
0
Kaudella menetetyt
426 000
704 722
500 000
18 810
Kaudella toteutetut
0
0
0
466 226
Kaudella rauenneet
0
0
0
0
31.12.2022 ulkona olevat osakkeet, kpl
1 766 999
1 295 666
998 000
0
83YIT 2022 Vuosikatsaus
Käyvän arvon laskentaa koskevat tiedot
2022
2021
2020
Myöntämispäivä
19.4.2022
22.2.2021
31.3.2020
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa
3,63
4,96
4,04
Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa
2,46
2,46
2,46
Odotetut osingot, euroa
0,56
0,98
1,16
Arvostusmalli
Monte Carlo
Monte Carlo
Monte Carlo
Riskitön korko
0,5
-0,7
-0,5
Odotettu keskimääräinen volatiliteetti, %
22
33
31
Maturiteetti, vuosia
3,1
2,8
2,8
Käypä arvo, milj. euroa 31.12.2022
2
1
0
Ohjelmien 2020–2022, 2021–2023 ja 2022–2024 markkinaperusteisen ehdon (TSR) käypä arvo on määritetty käyttämällä Monte Carlo -simulaatiota. Osakkeen odotettu keskimääräinen volatiliteetti on määritetty laskemalla  osakkeen historiallinen volatiliteetti hyödyntämällä kuukausittaista
dataa maturiteetin aikana.
Osakepalkkio-ohjelmien vaikutus tilikauden tulokseen ja taseeseen
Milj. euroa
2022
2021
Tilikaudella kirjattu kokonaiskulu osakeperusteisiin liiketoimiin liittyen
-1
-1
Tilikaudella kirjattu kulu osakkeina käsiteltäviin liiketoimiin liittyen
-1
-1
Velka osakepalkkio-ohjelmiin liittyen
2
YIT arvioi tulevaisuudessa veroviranomaisille osakepalkkio-ohjelmiin liittyvien maksettavien maksujen olevan 0 miljoonaa euroa. Todellisten
maksujen määrä voi poiketa arvioidusta.
84YIT 2022 Vuosikatsaus
10. JOHDON PALKAT JA PALKKIOT
Johdon avainhenkilöihin kuuluvat yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet. YIT:n palkitsemisjärjestelmien
tavoitteena on palkita hyvistä suorituksista, lisätä henkilöstön motivaatiota sekä sitouttaa yhtiön johto ja muu henkilöstö pitkäjänteisesti
yhtiön tavoitteisiin.
PALKITSEMISEN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS
YIT Oyj:n yhtiökokous päättää yhtiön hallituksen palkkioista. Hallitus puolestaan päättää toimitusjohtajan ja muiden konsernin
avainhenkilöiden, kuten johtoryhmän jäsenten palkasta ja palkkioista ja muista toimisuhteen ehdoista. Lisäksi hallitus päättää vuosittain
toimitusjohtajan ja johtoryhmän lyhyen ja pitkän aikavälin palkitsemisen mittarit ja niiden tavoitearvot, joilla pyritään tukemaan strategisten
tavoitteiden saavuttamista. Hallitus päättää toimitusjohtajan esityksen pohjalta myös mittareiden mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta
sekä palkkioiden määrän.
Henkilöstövaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta YIT -konsernin avainhenkilöiden nimittämiseen ja palkitsemiseen liittyvissä asioissa.
Henkilöstövaliokunta muun muassa valmistelee ehdotukset konsernin yrityskulttuurin ja henkilöstöpolitiikan kehittämisestä, palkkaus- ja
kannustinjärjestelmistä sekä tulospalkkiosäännöistä ja johdon tulospalkkioista. Lisäksi valiokunnan valmisteltavaksi kuuluvat kykyjen
tunnistaminen, avainhenkilöstön kehittäminen sekä johdon seuraajasuunnittelu. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee
hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset yhtiökokoukselle.
HALLITUKSEN PALKITSEMINEN
Vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen jäsenille kiinteän vuosipalkkion toimikaudelta, joka päättyy seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan palkkio on 105 000 euroa vuodessa (100 000 euroa), hallituksen
varapuheenjohtajan ja pysyvien valiokuntien puheenjohtajan palkkio on 73 500 euroa vuodessa (hallituksen varapuheenjohtaja 70 000
euroa ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 70 000 euroa) ja hallituksen jäsenen palkkio on 52 500 euroa vuodessa (50 000 euroa).
Kiinteän vuosipalkkion saamisen ja maksamisen edellytyksenä on, että hallituksen jäsen sitoutuu hankkimaan suoraan yhtiökokouksen
päätökseen perustuen 40 %:lla kiinteästä vuosipalkkiostaan YIT Oyj:n osakkeita säännellyllä markkinalla (Nasdaq Helsinki Oy) julkisessa
kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan ja että osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun. Osakkeet on hankittu kahden
viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2022 on julkistettu.
Hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 800 euroa kokoukselta Suomessa asuvalle jäsenelle ja muualla Euroopassa asuvalle
jäsenelle 2 000 euroa. Hallituksen pysyvien tai tilapäisesti asetettujen valiokuntien jäsenille maksetaan niin ikään kokouspalkkiota 800 euroa
valiokunnan kokoukselta Suomessa asuvalle jäsenelle ja muualla Euroopassa asuvalle jäsenelle 2 000 euroa. Koti- ja ulkomaanmatkoilta
maksetaan päivärahaa konsernin matkustusohjeen ja verottajan ohjeistuksen mukaisesti. Hallituksen jäsenille ei maksettu muita palkkioita
tai etuuksia.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille mukaan lukien asiantuntijajäsen maksetaan kokouspalkkiona 800 euroa toimikunnan
kokoukselta ja nimitystoimikunnan puheenjohtajalle 1 600 euroa toimikunnan kokoukselta. Hallituksen kokonaispalkitsemisesta on päätetty
yhtiökokouksessa 17.3.2022.
JOHTOON KUULUVIEN AVAINHENKILÖIDEN PALKITSEMINEN
Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkat koostuvat kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, muista eduista, vuosittaisista lyhyen
aikavälin kannustimista (tulospalkkio) sekä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmistä ja eläkejärjestelyistä.
Alla olevassa taulukossa esitetään toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmään kuuluvien henkilöiden palkitsemiseen liittyvät kulut.
Palkkioista, palkoista ja muista työsuhde-etuuksista yhtiö kirjasi vuonna 2022 sosiaaliturvakulua 0,6 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa).
Sosiaaliturvakulut eivät sisälly alla olevassa taulukossa esitettyihin kuluihin. Taulukossa esitetyt summat ovat suoriteperusteisia, ja siihen
sisältyvät tulos- ja osakepalkkiot perustuvat vuoden lopussa tehtyyn arvioon niiden toteumasta.
85YIT 2022 Vuosikatsaus
Milj. euroa
2022
2021
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
5,0
3,9
Väliaikainen toimitusjohtaja *
0,2
Aiempi toimitusjohtaja **
1,1
0,6
Toimitusjohtaja ***
Muu johtoryhmä
3,8
3,1
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
0,6
0,6
Väliaikainen toimitusjohtaja *
Aiempi toimitusjohtaja **
0,1
0,1
Toimitusjohtaja ***
Muu johtoryhmä
0,5
0,5
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet
1,2
0,9
Aiempi toimitusjohtaja **
1,2
Muu johtoryhmä
0,9
Osakeperusteiset maksut
0,2
0,5
Väliaikainen toimitusjohtaja *
Aiempi toimitusjohtaja **
Muu johtoryhmä
0,2
0,5
Konsernin johtoryhmän palkitseminen yhteensä
7,1
5,8
* Väliaikainen toimitusjohtaja Antti Inkilä 23.10.2020 - 31.3.2021
** Aiempi toimitusjohtaja Markku Moilanen 1.4.2021 - 30.11.2022
*** Toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa 1.12.2022 alkaen
LYHYTAIKAISET TYÖSUHDE-ETUUDET
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät kiinteän rahapalkan, joka määräytyy tehtävän vaativuuden sekä tehtävää hoitavan henkilön
kokemuksen ja suoriutumisen mukaan. Lisäksi erään sisältyy autoetu, matkapuhelinetu, ravintoetu sekä vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja
henkivakuutus. Tulospalkkion suuruus riippuu henkilökohtaisten tulostavoitteiden toteutumisen ohella koko konsernin ja yksikön
taloudellisesta tuloksesta ja kannattavuus-, kasvu- ja kehittämistavoitteiden toteutumisesta. Tulosjohtamisjärjestelmään kuuluvat oleellisena
osana tulos- ja kehityskeskustelut. Niissä sovitaan avaintulostavoitteet ja niiden painoarvot sekä käydään läpi sovittujen
avaintulostavoitteiden toteutuminen. Avaintulostavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti konsernin johtoryhmässä. Toimitusjohtajan
maksimitulospalkkio oli 90 prosenttia ja johtoryhmän muiden jäsenten 50 prosenttia vuotuisesta kokonaispalkasta (rahapalkka ja
luontoisedut).
TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET
Johtoryhmän jäsenten lisäeläkejärjestelyt pohjautuvat maksuperusteiseen käytäntöön sekä vapaakirjan ansaitsemiseen. Maksun suuruus on
20 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta. Henkilöillä on oikeus siirtyä eläkkeelle 63 vuotta täytettyään.
MUUT PITKÄAIKAISET ETUUDET
Muita pitkäaikaisia etuuksia ei ole.
IRTISANOMISEN YHTEYDESSÄ SUORITETTAVAT ETUUDET
Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Mikäli yhtiö irtisanoo sopimuksen, toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi 12 kuukauden
palkkaa vastaava erillinen korvaus. Johtoryhmän muilla jäsenillä irtisanomisaika on 6–12 kuukautta. Lisäksi osan kanssa on ennalta sovittu
maksettavaksi kuuden kuukauden palkkaa vastaava erillinen korvaus, mikäli yhtiö irtisanoo sopimuksen.
86YIT 2022 Vuosikatsaus
11. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
LAATIMISPERIAATE
Korkotuotot ja -kulut on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.
Milj. euroa
2022
2021
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista
3
2
Muut rahoitustuotot*
6
Rahoitustuotot yhteensä
9
2
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista
-17
-16
Korkokulut vuokrasopimusveloista
-11
-12
Korkokulut korkojohdannaisista
-1
Muut korko- ja rahoituskulut
-7
-14
Ehdot täyttävien omaisuuserien korkokulujen aktivointi
7
7
Rahoituskulut yhteensä
-28
-35
Valuuttakurssierot, netto
-9
-1
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-28
-34
Tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssierot
Valuuttakurssierot liiketoiminnan tuotoissa ja kuluissa
1
Valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa
-9
-1
Valuuttakurssierot yhteensä
-8
-1
*Muut rahoitustuotot sisältää korkojohdannaisten käyvän arvon muutosta 6 miljoonaa euroa.
12. TULOVEROT
LAATIMISPERIAATE
Tuloslaskelman tuloveroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavan tuloksen perusteella lasketut suoriteperusteiset verot,
aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Suoraan omaan pääomaan tai muun laajan
tuloksen eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti omaan pääomaan tai muuhun laajaan tulokseen. Tilikauden verotettavaan tuloon
perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettujen verokantojen perusteella.
TULOVEROT TULOSLASKELMASSA
Milj. euroa
2022
2021
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero
-22
-7
Edellisten tilikausien verot
Laskennalliset verot
11
-9
Tuloverot yhteensä
-11
-16
VEROTÄSMÄYTYS
Milj. euroa
2022
2021
Tulos ennen veroja
74
22
Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 %
-15
-4
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat
2
1
Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut
1
-2
Osakkuus- ja yhteisyritysten tulos
2
2
Tilikauden tappioista kirjaamattomat verot
-3
-10
Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verojen oikaisut
1
-3
Edellisten tilikausien verot
Verot tuloslaskelmassa
-11
-16
Tilikauden tappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset -3 miljoonaa euroa liittyvät Ruotsin ja Norjan yhtiöihin. Tappioiden
hyödynnettävyys näissä yhtiöissä sisältää huomattavaa epävarmuutta, eikä laskennallisia verosaamisia tilikauden 2022 tappioista ole näin
ollen kirjattu.
87YIT 2022 Vuosikatsaus
13. OSAKEKOHTAINEN TULOS
LAATIMISPERIAATE
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana
ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa
osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi
muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Osakekohtaista tulosta laskettaessa tuloksesta oikaistaan veroilla vähennettynä
hybridilainan korot riippumatta niiden maksupäivästä.
Laimentamaton
Laimennettu
2022
2021
2022
2021
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa
-375
4
-375
4
Hybridilainan kaudelle kohdistuvat korot veroilla vähennettynä, milj. euroa
-5
-3
-5
-3
Osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetty tilikauden tulos, 
milj. euroa
-380
0
-380
0
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella, milj. kpl
209
209
209
209
Osakepalkkiojärjestelmän ehdollisten osakkeiden laimennusvaikutus, milj. kpl
0
0
Ulkona olevien osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu
keskiarvo tilikaudella, milj. kpl
209
210
Osakekohtainen tulos, euroa/osake
-1,82
0,00
-1,82
0,00
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, euroa/osake
0,28
0,01
0,28
0,01
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, euroa/osake
-2,09
-0,01
-2,09
-0,01
Jatkuvien toimintojen osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetystä tuloksesta on vähennetty hybridilainan kaudelle kohdistuvat korot
veroilla vähennettynä. Lopetettujen toimintojen osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetystä tuloksesta ei ole vähennetty hybridilainan
korkoja.
14. AINEELLISET HYÖDYKKEET
LAATIMISPERIAATE
ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN
Aineelliset hyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty poistot ja arvonalentumiset. Aineellisista
hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa, siitä alkaen kun ne ovat valmiita käytettäväksi. Maa-
alueista ei tehdä poistoja. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä. Ne
oikaistaan tarvittaessa kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten hyödykkeiden käytöstä
poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin
kuluihin. Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä. Merkittävät parannus- tai
lisäinvestoinnit kirjataan osaksi omaisuuserän hankintamenoa ja poistetaan päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena
vaikutusaikana, mikäli on todennäköistä, että investointiin liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu YIT:n hyväksi. YIT kirjaa aineellisten
hyödykkeiden hankintojen korkomenot kuluksi, ellei kyseessä ole vieraan pääoman aktivoinnin ehdot täyttävä omaisuuserä, jolloin ne
aktivoidaan osaksi hankintamenoa.
Arvioitu taloudellinen vaikutusaika
Maa-alueet, ei poistoja
Rakennukset ja rakennelmat      10–40 vuotta
Koneet ja kalusto                  3–15 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 10–40 vuotta
ARVONALENTUMINEN
YIT arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta
ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa
tuottavien yksiköiden tasolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta
aiheutuvat menot tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa
diskonttauskoroilla, jotka kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä erityisriskejä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.
Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut
muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta.
Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä johtaisi kirjanpitoarvoon, joka hyödykkeellä olisi ilman
arvonalentumistappioita.
88YIT 2022 Vuosikatsaus
2022
Milj. euroa
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
12
21
198
16
0
247
Valuuttakurssiero
1
1
Lisäykset
4
1
5
Vähennykset
-5
-4
-1
-11
Liiketoimintojen myynnit
-4
-4
-8
Siirrot muiden omaisuuserien välillä
-1
1
Hankintameno 31.12.
6
14
199
15
1
234
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-1
-13
-168
-12
0
-193
Valuuttakurssiero
-1
Poistot,  jatkuvat toiminnot
-1
-7
-1
-9
Poistot, lopetetut toiminnot
Arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot
-4
-4
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot
1
6
3
1
10
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-4
-9
-173
-11
0
-197
Kirjanpitoarvo 1.1.
11
8
30
4
0
53
Kirjanpitoarvo 31.12.
2
5
26
3
1
37
89YIT 2022 Vuosikatsaus
2021
Milj. euroa
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja rakennelmat
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja
keskeneräiset hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.
12
21
200
18
0
251
Valuuttakurssiero
1
Lisäykset
2
6
8
Vähennykset
-1
-3
-1
-6
Liiketoimintojen myynnit
-1
-1
-4
-1
-8
Siirrot muiden omaisuuserien välillä
Hankintameno 31.12.
12
21
198
16
0
247
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-1
-12
-159
-12
0
-183
Valuuttakurssiero
Poistot, jatkuvat toiminnot
-1
-8
-1
-11
Poistot, lopetetut toiminnot
Arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot
1
1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-1
-13
-168
-12
0
-193
Kirjanpitoarvo 1.1.
12
9
41
6
0
68
Kirjanpitoarvo 31.12.
11
8
30
4
0
53
90YIT 2022 Vuosikatsaus
15. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET JA LIIKEARVO
LAATIMISPERIAATE
MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, kun
hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on odotettavissa, että aineettomasta
hyödykkeestä kertyy taloudellista hyötyä konsernille. Aineettomat hyödykkeet, joilla on
tunnettu tai arvioitu rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan vaikutusaikanaan
tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan. Poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis
käytettäväksi. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen
vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.
Yrityshankintojen yhteydessä hankitut muut aineettomat hyödykkeet kirjataan
taseeseen, mikäli ne täyttävät aineettoman hyödykkeen määritelmän: niihin liittyy
vastainen tuotto-odotus, ne ovat eriteltävissä tai perustuvat sopimuksiin tai laillisiin
oikeuksiin. Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut muut aineettomat hyödykkeet
koostuvat muun muassa tuotemerkeistä, asiakassopimuksista ja asiakassuhteiden
arvosta. Hankitut tietojärjestelmälisenssit aktivoidaan hankintamenoon.
Tietojärjestelmien käyttöön ottamisesta aiheutuvia menoja arvioidaan olennaisuus
huomioiden ja ne aktivoidaan, mikäli aktivointikriteerit täyttyvät. Hankintameno
poistetaan tasapoistoina lisenssien arvioituna taloudellisena pitoaikana.
Arvioitu taloudellinen vaikutusaika
Asiakassuhteet ja sopimuskannat 3-5 vuotta
Tuotemerkit 15 vuotta
IT-ohjelmistot ja muut 2-5 vuotta
Patentoimaton teknologiaosaaminen 3-5 vuotta
LIIKEARVO
Liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja
aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuna ylittävät hankitun yrityksen yksilöitävissä
olevan nettovarallisuuden käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvo testataan
vuosittain arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu
rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon,
josta on vähennetty arvonalentumiset. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan
kuluksi. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta myöhemmällä
tilikaudella. Luovutettuun yhtiöön tai liiketoimintaan kohdistuvan liikearvon
kirjanpitoarvo kohdistetaan osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.
ARVONALENTUMINEN
YIT arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän
arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä
omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä
arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko
arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton
taloudellinen vaikutusaika, sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.
Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty
luovutuksesta aiheutuvat menot tai sitä korkeampi käyttöarvo.
Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa
diskonttauskoroilla, jotka kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä
erityisriskejä. Diskonttaustekijänä käytetään oman ja vieraan pääoman painotettua
keskimääräistä kustannusta (WACC, Weighted Average Cost of Capital), jossa
huomioidaan riskitön korkotaso, epälikvidisyyspreemio, markkinoiden tuotto-odotus,
toimialakohtainen beta-arvo, maariski ja vieraan pääoman korkotaso korkomarginaali
huomioiden. Näitä tekijöitä painotetaan diskonttauskoron määrittelyssä toimialan
liikevaihdon mukaan. Mikäli kerrytettäviä vastaisia rahavirtoja ei kyetä laskemaan
yksittäisen omaisuuserän osalta, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille
rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin
siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi
tuloslaskelmaan, ja se kohdistetaan ensin rahavirtaa tuottavalle yksikölle
kohdistettuun liikearvoon ja tämän jälkeen muihin omaisuuseriin tasasuhteisesti.
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT
LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUKSISSA KÄYTETYT
ARVIOT JA OLETTAMUKSET
Liikearvot testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä aina, jos
viitteitä arvonalentumisesta ilmenee. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta
kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat
edellyttävät merkittävissä määrin arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Ennustettujen
rahavirtojen perustana ovat YIT:n johdon vahvistamat tietyn aikajakson kattavat
tulossuunnitelmat sekä muut perusteltavissa olevat arviot toimialan ja rahavirtaa
tuottavan yksikön tulevaisuudennäkymistä. Keskeiset olettamat käyttöarvolaskelmissa
ovat diskonttauskorkokanta sekä pitkänaikavälin kasvuolettama.
91YIT 2022 Vuosikatsaus
MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Milj. euroa
2022
2021
Hankintameno 1.1.
34
42
Valuuttakurssiero
Lisäykset
Vähennykset
-1
-8
Liiketoimintojen myynnit
-1
Hankintameno 31.12.
33
34
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-27
-32
Valuuttakurssiero
Poistot, jatkuvat toiminnot
-2
-3
Poistot, lopetetut toiminnot
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot
1
8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-28
-27
Kirjanpitoarvo 1.1.
7
10
Kirjanpitoarvo 31.12.
4
7
LIIKEARVO
Milj. euroa
2022
2021
Kirjanpitoarvo 1.1.
249
249
Valuuttakurssiero
Lisäykset
1
Vähennykset
-1
Kirjanpitoarvo 31.12.
249
249
YIT on määritellyt rahavirtaa tuottavat yksiköt raportoitavien segmenttien tasolle.
Liikearvojen kohdistuminen segmenteille
Milj. euroa
31.12.2022
Diskonttauskorko, %
(WACC ennen veroja)
31.12.2021
Diskonttauskorko, %
(WACC ennen veroja)
Asuminen
105
9,8
105
7,7
Toimitilat
81
8,8
81
7,5
Infra
56
8,3
56
7,4
Kiinteistökehitys
7
8,7
7
6,2
Liikearvot yhteensä
249
249
Liikearvojen arvonalentumistestaus
Vuosittaisessa arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin.
Laskelmissa käytetyt viiden vuoden rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin strategia- ja vuositavoitteisiin. Ennustekausien
jälkeiset rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen kasvuolettamaprosenttia. Kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille on käytetty 1,5 prosentin (1%)
kasvuolettamaa, joka alittaa Euroopan keskuspankin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitteen. Liikearvotestaukset eivät aiheuttaneet
arvonalentumiskirjauksia vuosina 2022 ja 2021.
YIT laatii vuosittain herkkyysanalyysin niiden testattujen yksiköiden osalta, joissa jokseenkin mahdollinen muutos rahavirtaennusteen
keskeisissä oletuksissa voisi vaikuttaa omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Vuoden 2022 arvonalentumistestauksen perusteella Asuminen-
segmenttiin kohdistuisi arvonalentuminen, mikäli diskonttauskorko kasvaisi yli 2,3 prosenttiyksikköä tai käyttökate pienenisi kaikilla
ennustekausilla yli 18 prosenttia.  Ennusteiden muissa keskeisissä olettamissa ei arvioida olevan jokseenkin mahdollista herkkyyttä, joka
voisi vaikuttaa omaisuuserien kirjanpitoarvoon. 
92YIT 2022 Vuosikatsaus
16. VUOKRASOPIMUKSET
LAATIMISPERIAATE
YIT VUOKRALLE OTTAJANA
Konsernin merkittävimmät vuokrasopimukset sisältävät Suomen omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvät tonttivuokrasopimukset,
rakennuksiin ja rakennelmiin liittyvät vuokrasopimukset sekä koneiden ja kaluston vuokrasopimukset. Jos sopimus tai sen osa on
luokiteltu vuokrasopimukseksi, vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan sopimuksen alkamispäivänä. Alkamispäiväksi
katsotaan päivä, jolloin kohdeomaisuuserä on vuokralle ottajan käytettävissä. Konserni kirjaa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, joiden
vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän, ja vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, liittyvät maksut
vaikutusaikanaan tasaerinä kuluksi tuloslaskelmaan.
Vuokrasopimusvelan arvostaminen ja esittäminen
Vuokrasopimusvelka arvostetaan diskonttaamalla odotettavissa olevat vuokramaksut nykyarvoon. Vuokramaksuiksi luetaan kiinteät
vuokramaksut mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut, odotettavissa olevat maksut, jotka liittyvät jäännösarvotakuisiin, ja
mahdollinen osto-option toteutushinta, jos päätös käyttää osto-optiota on kohtuullisen varma. Jos konserni käyttää kohtuullisen varmasti
päättämisoptiota, mahdollinen päättämismaksu lisätään vuokrasopimusvelkaan. Vuokra-aika on päättämisoptioiden kattaman
vuokrasopimuksen ei-purettavissa oleva jakso, jos päättäminen ei ole kohtuullisen varmaa. Mahdolliset jatko-optiot lisätään vuokra-
aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää näitä optioita. Vuokramaksut diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä
korkoa, jos korko on helposti määritettävissä. Jos vuokrasopimuksen sisäistä korkoa ei voida helposti määrittää, konserni käyttää
lisäluoton korkoa diskonttauskorkona.
Vuokrasopimusvelka arvostetaan myöhemmin efektiivisen koron menetelmää käyttäen, ja konserni arvioi kirjanpitoarvon uudelleen
vastaamaan mahdollisia uudelleenarviointeja tai vuokrasopimusten muutoksia. Vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen, jos
vuokrasopimuksen alkuperäisten ehtojen mukainen rahavirta muuttuu, esimerkiksi jos vuokra-aika muuttuu tai jos vuokramaksut
muuttuvat indeksin tai vaihtuvan koron perusteella. Monet konsernin merkittävistä vuokrasopimuksista sisältävät vuokramaksuja, jotka
on sidottu indeksiin. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin vuokrasopimuksen alkamispäivän indeksiä käyttäen. Tulevat
indeksimuutokset huomioidaan arvostuksessa, kun muutos näkyy rahavirrassa. Jatko ja päättämisoptiot arvioidaan uudelleen vain, jos
konsernin hallinnassa olevissa olosuhteissa tapahtuu merkittävä muutos tai tapahtuma, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, että
option käyttäminen on kohtuullisen varmaa. Uudelleenarvioinnissa käytetty diskonttauskorko vaihtelee uudelleenarvioinnin luonteen
mukaan. Esimerkiksi indeksimuutoksen vuoksi tehty uudelleenarviointi tehdään alkuperäisen diskonttauskoron perusteella ja vuokra-
aikamuutoksista johtuvat uudelleenarvioinnit tehdään oikaistua diskonttauskorkoa käyttäen. Vuokrasopimusvelka esitetään taseessa
omalla rivillään jaoteltuna lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen osuuteen.
Käyttöoikeusomaisuuserän arvostaminen ja esittäminen
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, ja ne perustuvat vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen määrään.
Käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoon sisällytetään myös alkuvaiheen välittömät menot, ennallistamiskulut tai sopimuksen
alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat, joista on vähennetty mahdolliset vuokrasopimukseen liittyvät kannustimet.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan, pois lukien tonttivuokrasopimukset, vuokra-ajan tai vaikutusaikansa kuluessa, sen mukaan kumpi
on lyhyempi ajanjakso, ellei tapahdu omistusoikeuden siirtoa tai ole osto-optiota, jonka käyttäminen on kohtuullisen varmaa vuokra-ajan
lopussa. Tässä tapauksessa käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan kohdeomaisuuserän vaikutusajan kuluessa. Vuokrasopimusvelan
uudelleenarvostus käsitellään käyttöoikeusomaisuuserän vastaavina oikaisuina. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät
käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omalla rivillään Aineelliset hyödykkeet, vuokratut. Tonttivuokrasopimuksiin liittyvät
käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omalla Vaihto-omaisuus, vuokrattu -rivillään.
Omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvien tonttivuokrasopimusten käsittely
Konsernilla on olennaisia määriä omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyviä tonttivuokrasopimuksia vain Suomessa.
Tonttivuokrasopimukset esitetään taseessa ja tuloslaskelmassa samaan tapaan kuin konsernin omistamat vaihto-omaisuustontit.
Suomessa konsernin omaperusteisissa rakennushankkeissa rakennetaan tyypillisesti asuinrakennuksia joko omistetulle tai vuokratontille.
Vuokratonttien vuokrasopimukset ovat tyypillisesti pitkäaikaisia, useimmiten 20–50 vuotta. Omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin
liittyvät vuokratontit ja konsernin omistamat vaihto-omaisuustontit muodostavat osan tuloutusperiaatteiden mukaista suoritevelvoitetta
myydä asuntoja asiakkaille. Omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin liittyvät vuokratontit arvostetaan alun perin IFRS 16 -standardin
arvostamisvaatimuksien mukaan.
Kun konserni tekee Suomessa omaperusteiseen asuinrakennushankkeeseen liittyvän tontin vuokrasopimuksen eikä rakennushanke ole
vielä alkanut, tontin vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vaihto-omaisuuteen ja vuokrasopimusvelka taseeseen.
Omaperusteiseen asuinrakennushankkeeseen liittyvän tontin vuokrasopimus kirjataan vaihto-omaisuudesta kuluksi vaihto-omaisuuden
muutoksena, kun myyntituotot on kirjattu konsernin tuloutusperiaatteiden mukaisesti. Keskeneräisten Suomen omaperusteisten
asuinrakennushankkeiden vuokratonttien vuokrasopimusvelka esitetään konsernin taseessa joko vuokrasopimusvelkana tai Muut
asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä hankkeen myyntiasteen mukaan. Keskeneräisten omaperusteisten
asuinrakennushankkeiden osalta myymättömien huoneistojen osuus velasta esitetään taseessa vuokrasopimusvelkana. Keskeneräisten
asuinrakennushankkeiden myytyihin huoneistoihin kohdistuva velka on asiakkaan vastattavaksi siirtyvä velka, joka esitetään liiketoimen
perusluonteen mukaisesti taseen Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä. Hankkeen tuloutushetkellä myytyihin huoneistoihin
kohdistuva vuokrasopimusvelka kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan. Valmiisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuva
vuokrasopimusvelka esitetään taseessa vuokrasopimusveloissa
93YIT 2022 Vuosikatsaus
Myynti- ja takaisinvuokraus
Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa YIT arvioi ensin, täyttyvätkö IFRS 15:n mukaiset vaatimukset, joiden mukaan luovutus olisi
käsiteltävä myyntinä. Jos omaisuuserän luovutus on myynti, kirjataan käyttöoikeusomaisuuserän arvoksi se osuus alkuperäisen
omaisuuserän kirjanpitoarvosta, joka vastaa YIT:lle jäänyttä käyttöoikeuden arvoa. Myyntivoittona tai -tappiona esitetään ainoastaan se
osuus omaisuuserän myyntituloksesta, joka vastaa ostajalle siirrettyjä oikeuksia. Jos omaisuuserän myynnistä suoritettava vastike tai
vuokrasopimuksen vuokrat eivät vastaa käypiä arvoja, erotus huomioidaan omaisuuserän myyntituottojen oikaisuna. Markkinaehtoja
huonommat ehdot käsitellään ennakkoon maksettuina vuokrina ja markkinaehtoja paremmat ehdot rahoitusvelkana. Jos IFRS 15:n
mukaiset myynnin kriteerit eivät täyty, luovutetun omaisuuserän raportointia taseessa jatketaan ja luovutushinta esitetään
rahoitusvelkana.
YIT VUOKRALLE ANTAJANA
Konserni on vuokrannut edelleen itse kolmansilta osapuolilta vuokraamiaan toimitiloja, ja ne käsitellään muina vuokrasopimuksina
rahoitusleasingsopimusten sijaan. Luokittelu tehdään alkuperäisen vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserän perusteella.
Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tuotoksi vuokra-ajan kuluessa. Konsernin toiminta vuokralle antajana on vähäistä.
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT
VUOKRASOPIMUSTEN ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN
Vuokra-ajan arvioinnilla ja lisäluoton korolla on merkittävä vaikutus vuokrasopimusvelkojen ja käyttöoikeusomaisuuserien arvostukseen.
Arvioidessaan vuokra-aikaa YIT sisällyttää jatko-optioiden ja päättämisoptioiden kattamat ajanjaksot sen mukaan, onko kyseisten
optioiden käyttäminen kohtuullisen varmaa vai ei. Johto arvioi esimerkiksi optioajanjaksojen sopimusehtoja tai vuokrasopimuksen
päättämiseen ja uuden sopimuksen solmimiseen liittyviä kuluja. Kaiken kaikkiaan johto huomioi aina, kuinka tärkeä tietty omaisuuserä
on sen toiminnoille. Omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvät tonttivuokrasopimukset ovat konsernin omistuksessa tyypillisesti
vain lyhyen ajan. Kun huomioidaan, miten YIT käyttää omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyviä tonttivuokrasopimuksia, voidaan
olettaa, ettei konserni käytä mahdollisia päättämis-, osto- tai jatko-optioita. Toimitilasopimusten osalta johto arvioi tehtyjen
perusparannusten merkitystä ja mahdollisia muuttokuluja. 
Jos vuokra-aikaa ei ole määritelty tietyn pituiseksi, johto arvioi ajanjaksoa, jona sopimus on täytäntöönpanokelpoinen, jotta se voi
määrittää, mikä on varhaisin ajankohta, jolloin molemmat osapuolet (vuokralle ottaja ja vuokralle antaja) voivat päättää sopimuksen ja
sen sopimusvelvoitteet vain vähäisin sanktioin. Merkittävinä sanktioina YIT huomioi suoraan vuokralle antajalle maksettujen sanktioiden
lisäksi myös molemmille osapuolille muodostuvat epäsuorat ja taloudelliset seuraamukset. YIT huomioi nämä tosiseikat ja olosuhteet,
mukaan lukien vuokratun omaisuuserän luonne suhteessa vastaavaan liiketoimintasuunnitelmaan, arvioidessaan ajankohtaa, jolloin
vuokrasopimuksen päättämisen katsotaan olevan kohtuullisen varmaa. Vuokra-aikaa arvioidaan vastaavalla tavalla. YIT:n toistaiseksi
voimassa olevat vuokrasopimukset liittyvät tyypillisesti rakennuksiin, koneisiin ja kalustoon.
Lisäluoton korkoa määrittäessään YIT ottaa huomioon vuokratun omaisuuserän luonteen, konsernin riskitekijät ja maantieteellisen
sijainnin, valuutan ja sopimuksen keston.
94YIT 2022 Vuosikatsaus
YIT VUOKRALLE OTTAJANA
Kuvaus vuokrasopimuksista
YIT:n vuokratut aineelliset hyödykkeet sisältävät muun muassa kiinteistöjä, työsuhdeautoja sekä muuta liiketoiminnassa käytettävää
kalustoa. Vuokrattujen aineellisten hyödykkeiden painotettu keskimääräinen vuokra-aika on noin kolme vuotta, josta kiinteistöt ovat
tyypillisesti keskiarvoa pidempiä ja muut vuokratut aineelliset hyödykkeet tyypillisesti keskiarvoa lyhyempiä. Osaan aineellisten hyödykkeiden
vuokrasopimuksista liittyy indeksikorotusehtoja, jotka on tyypillisesti sidottu elinkustannusindeksiin tai kuluttajahintaindeksiin.
Vuokrattu vaihto-omaisuus sisältää YIT:n vuokraamia vaihto-omaisuustontteja, joita käytetään omaperusteisessa rakentamisessa.
Vuokratut vaihto-omaisuustontit ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, painotetulla keskiarvolla noin 40 vuoden pituisia vuokrasopimuksia, joista
YIT tulee luopumaan pääosin myymällä huoneistoja omaperusteisen asuntorakentamisen hankkeista. Tonttivuokrasopimuksiin liittyy
tyypillisesti indeksikorotusehtoja, jotka on sidottu Suomen elinkustannusindeksiin. Tonttivuokrasopimusten vuokranmaksut huomioidaan
täysimääräisinä velan määrää arvioitaessa. Lyhytkestoiset ja arvoltaan vähäiset sopimukset ovat tyypillisesti työmaalla käytettävää kalustoa
ja ICT-laitteistoa.
Käyttöoikeusomaisuuserät
Aineelliset hyödykkeet, vuokratut
2022
Milj. euroa
Maa- ja vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja kalusto
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
1
63
15
79
Valuuttakurssierot
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset
5
9
14
Vähennykset
-2
-1
-4
Liiketoimintojen hankinnat
Liiketoimintojen myynnit
-3
-3
Poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot
-11
-7
-18
Poistot ja arvonalentumiset, lopetetut toiminnot
Kirjanpitoarvo 31.12.
1
51
16
68
2021
Milj. euroa
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja kalusto
Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.
1
64
18
84
Valuuttakurssierot
1
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset
14
8
22
Vähennykset
-5
-2
-7
Liiketoimintojen hankinnat
1
1
Liiketoimintojen myynnit
-2
-2
Poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot
-11
-8
-19
Poistot ja arvonalentumiset, lopetetut toiminnot
-1
-1
Kirjanpitoarvo 31.12.
1
63
15
79
95YIT 2022 Vuosikatsaus
Vaihto-omaisuus, vuokrattu
2022
2021
Milj. euroa
Tontit
Tontit
Kirjanpitoarvo 1.1.
174
190
Valuuttakurssiero
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset
25
46
Vähennykset
-39
-62
Liiketoimintojen myynnit
-1
Kirjanpitoarvo 31.12.
158
174
Vuokrasopimusvelat
Maturiteettianalyysi sopimusperusteisista diskonttaamattomista rahavirroista
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Alle vuoden
27
29
1-3 vuotta
56
49
3-5 vuotta
35
41
5-10 vuotta
57
73
Yli 10 vuotta
214
271
Diskonttaamattomat vuokrasopimusvelat yhteensä
389
462
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
Milj. euroa
2022
2021
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos
-30
-56
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut
-54
-51
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset
-18
-20
Vuokrasopimusvelkojen korot
-11
-12
Myynti- ja takaisinvuokraussopimusten tulosvaikutus
1
YIT VUOKRALLE ANTAJANA
YIT on pääasiassa vuokrannut edelleen itse vuokraamiaan toimitiloja. Toimitilasopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat
toisistaan. Toimitilojen vuokrasopimukset kestävät enimmillään kahdeksan vuotta. Useimmiten sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa
sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Vähimmäisvuokrien määrä on laskettu ensimmäiseen mahdolliseen
irtisanomisajankohtaan asti.
Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Yhden vuoden kuluessa
2
2
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua
2
2
Yli viiden vuoden kuluttua
1
Yhteensä
5
4
Vuokratuotot käyttöoikeusomaisuuserien edelleenvuokraamisesta olivat 4 miljoonaa euroa (5).
96YIT 2022 Vuosikatsaus
17. OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ JA YHTEISYRITYKSISSÄ
LAATIMISPERIAATE
Osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin liittyviä konsolidointiperiaatteita on kuvattu kohdassa Konsolidointiperiaatteet.
OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ
Milj. euroa
Segmentti
Toimiala
Kotipaikka
Omistus 2022, %
Kirjanpitoarvo 2022
Omistus 2021, %
Kirjanpitoarvo 2021
Osakkuusyhtiöt
Ålandsbanken Lunastustontti I Ky
Kiinteistökehitys
Kiinteistösijoittaminen
Suomi
20,00
13
20,00
12
SIA  "LiveOn"
Kiinteistökehitys
Kiinteistösijoittaminen
Latvia
30,00
10
30,00
6
Fidus Villa Ky
Kiinteistökehitys
Kiinteistösijoittaminen
Suomi
20,00
11
ÅB Kodit I Ky
Kiinteistökehitys
Kiinteistösijoittaminen
Suomi
40,00
40,00
8
YCE Housing I Ky
Kiinteistökehitys
Hankekehitys
Suomi
40,00
40,00
IISY Oy
Kiinteistökehitys
Palvelut
Suomi
20,20
1
OP Vuokrakoti Ky*
Kiinteistökehitys
Kiinteistösijoittaminen
Suomi
40,00
20
Osakkuusyhtiöt yhteensä
34
48
Taulukossa ei ole lueteltu osakkuusyhtiöiden omistamia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä asunto- ja kiinteistörakentamisen projektiyhtiöitä.
* OP Vuokrakoti Ky on uudelleenluokiteltu vuonna 2022 oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.
97YIT 2022 Vuosikatsaus
OSUUDET YHTEISYRITYKSISSÄ
Milj. euroa
Segmentti
Toimiala
Kotipaikka
Omistus 2022, %
Kirjanpitoarvo 2022
Omistus 2021, %
Kirjanpitoarvo 2021
Yhteisyritykset
FinCap Asunnot Oy
Kiinteistökehitys
Kiinteistösijoittaminen
Suomi
49,00
16
49,00
16
Regenero Oy
Kiinteistökehitys
Hankekehitys
Suomi
50,00
1
50,00
16
Nuppu Housing s.r.o.
Asuminen
Hankekehitys
Slovakia
50,00
6
50,00
5
Zwirn area s.r.o.
Asuminen
Hankekehitys
Slovakia
50,00
1
50,00
1
Tieyhtiö Vaalimaa Oy
Kiinteistökehitys
PPP-projektiyhtiö
Suomi
20,00
20,00
Campus Marian Kehitys Oy
Kiinteistökehitys
Hankekehitys
Suomi
50,00
1
50,00
1
Kumppanuuskoulut Oy
Kiinteistökehitys
PPP-projektiyhtiö
Suomi
20,00
20,00
Nuuka Solutions Oy
Kiinteistökehitys
Palvelut
Suomi
16,67
2
20,20
2
Keilaniemen Kiinteistökehitys Strike Ky
Kiinteistökehitys
Hankekehitys
Suomi
33,33
10
Keilaniemen Kiinteistökehitys GP Oy
Kiinteistökehitys
Hankekehitys
Suomi
33,33
YIT ZWIRN OFFICE s.r.o.
Toimitilat
Hankekehitys
Slovakia
50,00
1
YR Holding s.r.o.
Asuminen
Hankekehitys
Tšekki
50,00
1
Projekti GH Oy
Kiinteistökehitys
Hankekehitys
Suomi
33,33
1
Pradiareň 1900 s.r.o.
Toimitilat
Hankekehitys
Slovakia
50,00
2
Yhteisyritykset yhteensä
39
44
Taulukossa ei ole lueteltu yhteisyritysten omistamia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä asunto- ja kiinteistörakentamisen projektiyhtiöitä.
98YIT 2022 Vuosikatsaus
MUUTOKSET KIRJANPITOARVOISSA
Milj. euroa
Osakkuusyhtiöt
Yhteisyritykset
Yhteensä 2022
Osakkuusyhtiöt
Yhteisyritykset
Yhteensä 2021
Kirjanpitoarvo 1.1.
48
44
92
35
44
80
Osuus tuloksesta
5
9
13
2
9
11
Lisäykset
13
14
26
25
11
36
Vähennykset
-5
-15
-21
-12
-15
-28
Siirrot oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin*
-23
-23
Tilikauden aikana saadut osingot
-4
-12
-16
-2
-5
-7
Kirjanpitoarvo 31.12.
33
39
72
48
44
92
*Siirrot oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin sisältää OP Vuokrakoti Ky:n uudelleenluokittelun vuonna 2022 oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.
YHTEENVETO OSAKKUUSYHTIÖIDEN JA YHTEISYRITYSTEN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA
Milj. euroa
Osakkuusyhtiöt
Yhteisyritykset
Yhteensä 2022
Osakkuusyhtiöt
Yhteisyritykset
Yhteensä 2021
Lyhennetty tase
Sijoituskiinteistöt
99
109
208
76
111
187
Muut pitkäaikaiset varat
129
264
394
110
332
442
Lyhytaikaiset varat
20
221
241
35
157
193
Pitkäaikaiset velat
87
424
511
88
456
544
Lyhytaikaiset velat
10
95
105
4
110
114
Nettovarat
152
76
227
129
35
164
Tuloslaskelma
Liikevaihto
16
87
103
46
95
140
Kauden tulos
13
16
29
5
15
20
josta sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos
2
2
1
1
YIT:n saamat osingot
4
12
16
2
5
7
SITOUMUKSET
YIT:llä on oman pääoman ehtoisia sekä velkasijoitussitoumuksia koskien nykyisiä ja tulevia osakkuusyhtiöitä ja yhteisyrityksiä yhteensä 73 (85) milj. euroa.
99YIT 2022 Vuosikatsaus
SIJOITUSKIINTEISTÖT OSAKKUUSYHTIÖISSÄ JA YHTEISYRITYKSISSÄ
LAATIMISPERIAATE
SIJOITUSKIINTEISTÖT
Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä tai maa-alueita, joita YIT pitää hallussaan hankkiakseen
vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua tai näitä molempia ja jotka eivät ole YIT:n
käyttöön tai toiminnoille varattuja eivätkä ole tarkoitettu myytäväksi tavanomaisen
liiketoiminnan aikana. YIT:n konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä
yhdisteltävillä kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavilla osakkuusyhtiöillä ja yhteisyrityksillä
on IAS 40 Sijoituskiinteistöt -standardin mukaisia sijoituskiinteistöjä, jotka koostuvat
rakenteilla olevista ja valmiista vuokra-asunnoista. YIT:n emoyhtiö tai tytäryritykset eivät
omista sijoituskiinteistöiksi luokiteltavia omaisuuseriä. YIT:n konsernitilinpäätöksessä
sijoituskiinteistöt sisältyvät osana osakkuus- tai yhteisyrityksen sijoituksen
kirjanpitoarvoa.
Kirjaamis- ja arvostamisperiaatteet
Hankintahetkellä sijoituskiinteistöt kirjataan (osakkuus- tai yhteisyrityksessä)
alkuperäiseen hankintamenoon, johon on sisällytetty transaktiomenot. Myöhemmin ne
arvostetaan käypään arvoon IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen -standardin
mukaisesti. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käyvän arvon muutoksista, kirjataan
tulosvaikutteisesti kaudelle, jona ne syntyvät. Käyvän arvon määrittämisen tavoitteena on
arvioida hinta, johon tavanmukainen liiketoimi omaisuuserän myymiseksi
toteutuisi markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä tarkasteluhetken
markkinaolosuhteiden vallitessa. YIT luokittelee kaikki sijoituskiinteistöt käyvän arvon
hierarkiatasolle 3. Hierarkiatason 3 erien käyvän arvon määrittämisessä on käytetty
omaisuuserää koskevia syöttötietoja, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan
markkinatietoon.
Valmiiden vuokra-asuntojen käypä arvo määritellään tuottoihin perustuvalla tai
markkinaperusteisella arvostusmenetelmällä. Markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa
sovellettaessa käytetään hintoja ja muuta merkityksellistä tietoa, joka syntyy täysin
samanlaisia tai vertailukelpoisia (ts. vastaavanlaisia) varoja tai varojen ryhmää koskevissa
markkinatransaktioissa. Tuottoihin perustuvan lähestymistavan mukaan vastaiset
rahamäärät (esim. rahavirrat tai tuotot ja kulut) muutetaan yhdeksi nykyhetken (ts.
diskontatuksi) rahamääräksi. Tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa käytettäessä käypä
arvo kuvastaa markkinoilla tarkasteluhetkellä vallitsevia odotuksia, jotka koskevat näitä
vastaisia rahavirtoja. Rakenteilla olevat kohteet arvostetaan käypään arvoon, kun käyvän
arvon arvio pystytään tekemään luotettavasti, muutoin rakenteilla olevat kohteet
arvostetaan hankintamenoon. Osakkuus- ja yhteisyritys käyttää ulkopuolista
riippumatonta arvioitsijaa käyvän arvon määrittämiseen.
Sijoituskiinteistö kirjataan pois taseesta, kun se myydään tai poistetaan käytöstä
pysyvästi eikä sen luovuttamisesta ole odotettavissa vastaista taloudellista hyötyä. Voitot
tai tappiot sijoituskiinteistön käytöstä poistamisesta tai luovutuksesta määritetään
nettomääräisen luovutustulon ja omaisuuserän kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja
kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoituskiinteistön taseesta pois kirjaamisesta johtuvaan
voittoon tai tappioon sisällytettävä vastikemäärä määritetään IFRS 15:n transaktiohinnan
määrittämistä koskevien säännösten mukaisesti. Myytävänä olevat sijoituskiinteistöt
arvostetaan edelleen käypään arvoon. Kiinteistö siirretään toisista varojen ryhmistä
sijoituskiinteistöihin tai sijoituskiinteistöistä toisiin varojen ryhmiin, kun kyseessä on
käyttötarkoituksen muutos.
100YIT 2022 Vuosikatsaus
Seuraavissa taulukoissa esitetyt summat ovat täysimääräisesti yhteisyrityksen ja osakkuusyhtiön taloudellisesta raportoinnista.
Sijoituskiinteistöjen käypä arvo
Milj. euroa
2022
2021
1.1.
187
155
Hankinnat
97
76
Myynnit
-2
-45
Vähennykset
-76
Voitot tai tappiot käypään arvoon arvostamisesta
2
1
31.12.
208
187
Sijoituskiinteistöt arvostusmenetelmittäin
31.12.2022
31.12.2021
Milj. euroa
Rakenteilla olevat
sijoituskiinteistöt
Valmiit sijoituskiinteistöt
Yhteensä
Rakenteilla olevat
sijoituskiinteistöt
Valmiit sijoituskiinteistöt
Yhteensä
Tuottoarvon perusteella arvostetut
28
28
Markkinaperusteisen arvon perusteella arvostetut
109
109
117
117
Hankintamenoon arvostetut
71
71
70
70
Yhteensä
71
137
208
70
117
187
101YIT 2022 Vuosikatsaus
18. OMAN PÄÄOMAN EHTOISET SIJOITUKSET
LAATIMISPERIAATE
Laatimisperiaatetta sekä johdon harkintaa ja arvioita on kuvattu tarkemmin liitetiedossa Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
arvostusryhmittäin.
Milj. euroa
2022
2021
Kirjanpitoarvo 1.1.
186
180
Lisäykset
23
Vähennykset
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset
10
6
Kirjanpitoarvo 31.12.
218
186
Merkittävin yksittäinen oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky, jonka arvo oli 193 milj. euroa (184). Lisätietoa käyvän arvon
arvostukseen liittyen annetaan liitetiedossa Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin. Tilikauden 2022 lisäykset sisältävät
OP Vuokrakoti Ky:n uudelleenluokittelun osakkuusyhtiöstä oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.
19. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT
LAATIMISPERIAATE
Laskennallinen vero lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista käyttäen joko tilinpäätöshetkellä
voimassa olevaa verokantaa tai myöhemmin voimaantulevaa mutta tiedossa olevaa vahvistettua verokantaa. Laskennallista verovelkaa
ei kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon kirjattava omaisuuserä tai velka, joka ei ole syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä
eikä sen kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Laskennallinen
verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan
väliaikainen ero voidaan hyödyntää.
Verotuksessa vähennyskelpoiset tappiot on otettu huomioon laskennallisena verosaamisena siinä määrin kuin YIT pystyy niitä
todennäköisesti hyödyntämään lähitulevaisuudessa. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain
silloin kun veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata
kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verot liittyvät saman veronsaajan perimiin
tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT
LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN HYÖDYNNETTÄVYYS
Verotuksellisista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset sisältävät epävarmuutta niiden hyödynnettävyydestä. Laskennalliset
verosaamiset verotuksellisista tappioista kirjataan siihen määrään, jonka johto arvioi tulosennusteidensa perusteella olevan
hyödynnettävissä tulevaisuudessa huomioiden verotappioiden vanhentumisaika. Lisäksi johto huomioi tappioiden uusiutumisen
todennäköisyyttä arvioitaessa, mistä syystä tappiot ovat syntyneet. Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyttä arvioidaan
säännöllisesti.
102YIT 2022 Vuosikatsaus
LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN JA -VELKOJEN MUUTOS
2022
Milj. euroa
1.1.
Valuuttakurssiero
Liiketoimintojen myynnit
Kirjattu tuloslaskelmaan
Kirjattu laajaan
tuloslaskelmaan/omaan
pääomaan
31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset
27
2
28
Vahvistetut tappiot
4
-2
-1
1
Eläke-etuudet
1
1
Ajan kuluessa tuloutus
2
-3
1
0
Vaihto-omaisuus
0
13
13
Muut erät
14
-1
-7
5
Laskennallisten verojen netotus
-16
-3
-19
Yhteensä
31
1
-6
4
0
30
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot
3
-1
3
Ajan kuluessa tuloutus
2
-1
2
3
Vaihto-omaisuus
6
-1
-4
1
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
14
2
16
Muut erät
10
-2
-3
-1
4
Laskennallisten verojen netotus
-16
-3
-19
Yhteensä
19
0
-3
-7
-1
9
Laskennalliset verot, netto
21
Laskennallista verosaamista on jätetty kirjaamatta kertyneistä ja osittain verotuksessa vahvistamattomista tappioista 16 miljoonaa euroa (45). Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset tappioista vuonna 2022 ovat pääosin Norjan ja Ruotsin yhtiöistä. Viron ja Latvian verojärjestelmien
mukaan yrityksen tuloa verotetaan vasta, kun varoja nostetaan yrityksestä. Näiden osalta YIT pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan, eikä laskennallista veroa ole kyseisistä maista toistaiseksi kirjattu.
103YIT 2022 Vuosikatsaus
2021
Milj. euroa
1.1.
Valuuttakurssiero
Kirjattu tuloslaskelmaan
Kirjattu laajaan
tuloslaskelmaan/omaan
pääomaan
31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset
20
7
27
Vahvistetut tappiot
18
-15
4
Eläke-etuudet
0
1
Ajan kuluessa tuloutus
1
1
2
Vaihto-omaisuus
1
-1
0
Muut erät
9
4
14
Laskennallisten verojen netotus
-16
-1
-16
Yhteensä
35
1
-5
0
31
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot
3
3
Ajan kuluessa tuloutus
0
2
2
Vaihto-omaisuus
0
5
6
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
13
1
14
Muut erät
10
10
Laskennallisten verojen netotus
-16
-1
-16
Yhteensä
10
1
9
0
19
Laskennalliset verot, netto
12
104YIT 2022 Vuosikatsaus
20. VAIHTO-OMAISUUS
LAATIMISPERIAATE
Aineiden ja tarvikkeiden arvo määritellään FIFO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen.
Tonttivaranto -erässä esitetään aloittamattomien rakennusprojektien tonttien alkuperäiset ostomenot sekä tonttien arvoa nostavat
kustannukset kuten maanparantamiseen, vesi- ja sähköliittymiin ja rakennuslupiin liittyvät kustannukset. YIT hankkii tontteja
rakentaakseen ne myytäviksi asunnoiksi tai kiinteistöiksi. Hankinta voi tapahtua hankkimalla tontti suoraan tai ostamalla sitä hallinnoiva
yhtiö. Kun rakennusprojekti saa aloitusluvan, siirretään siihen mahdollisesti kohdistuva tontti hankintamenoineen vaihto-omaisuuden
Keskeneräiset työt -erään. YIT myy lisäksi tontteja ja niitä hallinnoivia yhtiöitä rakentamattomina.
Keskeneräiset työt -erä sisältää mahdollisen tontin hankintamenon lisäksi myös rakennusprojektien rakentamiskustannukset siltä osin
kuin niitä ei ole kirjattu kuluksi. Rakentamiskustannukset sisältävät raaka-ainekustannukset, omaisuuserää parantavat suunnittelumenot,
välittömistä työsuorituksista johtuvat menot, muut välittömät menot sekä osuuden tuotannon muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Yli
12 kuukautta rakentamisajaltaan kestävien ajan hetkellä tuloutettavien omaperusteisten rakennusprojektien keskeneräisen työn arvoon
kohdistetaan lisäksi rahoituksen kustannuksia.
Valmistuneiden rakennusprojektien myymättä jääneet huoneistot ja kiinteistöt esitetään erässä Valmiit huoneistot ja kiinteistöt.
Ennakkomaksut-erä sisältää pääasiallisesti tonttien hankintaan liittyviä ennakoita.
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa
liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat
menot. Arvioitaessa valmiiden huoneistojen ja kiinteistöjen nettorealisointiarvoa huomioidaan lisäksi markkinoilta saatavissa oleva tieto.
Tonttien nettorealisointiarvoa tarkasteltaessa otetaan huomioon niiden käyttötarkoitus. Rakentamiseen käytettävät tontit arvioidaan
osana rakentamisprojekteja. Tonttien kirjanpitoarvoa pienennetään, kun rakennettavia huoneistoja tai kiinteistöjä arvioidaan myytävän
hankintamenoa alhaisempaan hintaan. Muiden kuin rakentamistarkoitukseen käytettävien tonttien nettorealisointiarvo perustuu niiden
markkinahintaan.
YIT toteuttaa rakentamisprojekteja myös vuokratuille tonteille, jotka esitetään osana vaihto-omaisuutta, mutta jotka arvostetaan IFRS
16-standardin mukaan. Vuokratontteihin liittyvää laskentaperiaatetta on kuvattu tarkemmin kohdassa Vuokrasopimukset.
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT
VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTAMINEN
Vaihto-omaisuuden mahdollista arvonalentumista arvioidaan säännöllisesti vertaamalla hankintamenoa nettorealisointiarvoon.
Nettorealisointiarvo on johdon tekemä arvio, joka perustuu luotettavimpaan saatavilla olevaan tietoon. Arvioiden tekeminen edellyttää
johdolta arviota realisointiarvosta markkinoilla. Arvonalentumista ei kirjata, mikäli valmiit tuotteet, joihin arvioitavat vaihto-
omaisuushyödykkeet tulevat sisältymään, arvioidaan myytävän arvioitavan hyödykkeen hankintamenoa vastaavaan tai sen ylittävään
hintaan.
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Aineet ja tarvikkeet
6
7
Keskeneräiset työt
560
501
Tonttivaranto
630
643
Valmiit huoneistot ja kiinteistöt
208
92
Ennakkomaksut
22
41
Muu vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus
1 426
1 285
Tonttivaranto
86
105
Tontit, keskeneräiset työt
45
62
Tontit, valmiit huoneistot ja kiinteistöt
27
7
Vaihto-omaisuus, vuokrattu
158
174
Vuokratun vaihto-omaisuuden erittely löytyy liitetiedosta Vuokrasopimukset.
Vuonna 2022 lopetettuihin toimintoihin kohdistui vaihto-omaisuuden alaskirjauksia yhteensä 137 miljoonaa euroa (13). Jatkuviin
liiketoimintoihin kohdistui alaskirjauksia 1 miljoonaa euroa (39). Vuonna 2021 YIT teki jatkuviin liiketoimintoihin vaihto-omaisuuden
alaskirjauksia yhteensä 39 miljoonaa euroa, joista Asuminen-segmentin alaskirjausten määrä oli 8 miljoonaa euroa, Kiinteistöt-segmentissä
23 miljoonaa euroa ja Toimitilat-segmentissä 8 miljoonaa euroa.
105YIT 2022 Vuosikatsaus
21. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
25
28
Korolliset saamiset
56
46
Muut saamiset
2
1
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset yhteensä
84
75
Lainasaamiset
5
7
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset
10
1
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
100
82
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
121
143
Korolliset saamiset
13
Muut saamiset
22
32
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset yhteensä
144
189
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
122
165
Siirtosaamiset
6
9
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset
1
1
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
274
363
Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset saamiset yhteensä
373
445
Tiedot odotetuista luottotappioista löytyvät liitetiedosta Rahoitusriskien hallinta
22. RAHAVARAT
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Käteinen raha ja pankkitalletukset
206
389
Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vakavaraisiin yhteistyöpankkeihin tehdyistä pankkitalletuksista, joiden maturiteetti on enintään
kolme kuukautta.
23. OMA PÄÄOMA
LAATIMISPERIAATE
Vararahasto
Vararahastoon sisältyy yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen päätöksellä sidottuun omaan pääomaan siirretty oma pääoma.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan
merkitä osakepääomaan.
Muuntoerot
Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet valuuttakurssierot.
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto sisältää muun laajan tuloksen kautta käypään arvoon arvostettavien oman pääoman ehtoisten sijoitusten ja
rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset.
Omat osakkeet
Mikäli konsernin emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt hankkivat emoyhtiön omia osakkeita, vähennetään emoyhtiön omistajille kuuluvaa omaa
pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta lisättynä transaktiomenoilla. Jos ostetut omat osakkeet myydään edelleen
tai lasketaan uudelleen liikkeelle, saatu vastike merkitään omaan pääomaan. Yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien
ostosta, myynnistä,liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota tuloslaskelmaan.
Hybridilaina
Hybridilaina kirjataan omaan pääomaan omistajille kuuluvan oman pääoman jälkeen. Hybridilainan velkakirjoilla ei ole osakkeenomistajille
kuuluvia oikeuksia eikä se laimenna yhtiön osakkeenomistajien omistusta. YIT:llä ei ole lainan pääomaan liittyvää
takaisinmaksuvelvoitetta. YIT voi myös viivästyttää korkojen maksua, jos se ei maksa osinkoa tai muuta hyvitystä osakepääomalle.
Hybridilaina merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin laina arvostetaan
hankintamenoon. Hybridilainan korot kirjataan suoraan kertyneistä voittovaroista verovaikutuksella oikaistuna kun ne maksetaan tai
hybridilainan kertyneet korot kirjataan suoraan kertyneistä voittovaroista verovaikutuksella oikaistuna ja korkovelkana, kun velvoite
korkojen maksuun on syntynyt.
106YIT 2022 Vuosikatsaus
OSAKEPÄÄOMA JA OMAT OSAKKEET
Ulkona olevien
osakkeiden
lukumäärä, kpl
Omat osakkeet,  kpl
Osakepääoma,
milj. euroa
Omat osakkeet,
milj. euroa
1.1.2021
209 083 556
2 016 297
150
-10
Omien osakkeiden luovutus
35 350
-35 350
31.12.2021
209 118 906
1 980 947
150
-10
1.1.2022
209 118 906
1 980 947
150
-10
Omien osakkeiden luovutus
392 240
-392 240
2
31.12.2022
209 511 146
1 588 707
150
-8
Kaikki liikkeeseenlasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti, eikä osakkeilla ole nimellisarvoa. YIT:n hallussa olevien omien osakkeiden
maksettu hankintahinta on yhteensä 8 miljoonaa euroa, ja se esitetään erillisenä oman pääoman eränä. Osakkeista maksettu määrä
pienentää emoyhtiön jakokelpoisia varoja. Osakkeet ovat yhtiön hallussa omina osakkeina, ja ne on oikeus laskea uudelleen liikkeeseen
tulevaisuudessa.
MUUNTOEROT
Muuntoerojen määrä vuoden 2022 lopussa oli 1 miljoonaa euroa (281). Tilikauden aikainen muuntoeron muutos oli 29 miljoonaa euroa,
josta 27 miljoonaa euroa liittyi lopetettuihin toimintoihin. Venäjän lopetettuihin liiketoimintoihin liittyvä muuntoero, 253 miljoonaa euroa,
kirjattiin tuloslaskelmaan liiketoimintamyynnin yhteydessä.
OSINGOT
Maksetut ja ehdotetut osingot
2022
2021
Maksettu osinko tilikauden aikana
Edelliseltä vuodelta/osake, euroa
0,16
0,14
Edelliseltä vuodelta yhteensä, milj. euroa
33
29
Hallituksen esitys varsinaisen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi
Tilikaudelta/osake, euroa
0,18
0,16
Tilikaudelta yhteensä, milj. euroa
38
33
24. ELÄKEVELVOITTEET
LAATIMISPERIAATE
Konsernin eläkejärjestelyt ovat pääsääntöisesti maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisten eläkejärjestelyiden suoritukset kirjataan
tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee, eikä konsernilla ole tämän jälkeen enää kyseiseen vuoteen kohdistuvia muita
velvoitteita tai maksuja.
Konsernilla on Suomessa myös etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Riippumattomat aktuaarit laskevat konsernin etuuspohjaisten
eläkejärjestelyjen velvoitteet kustakin järjestelystä erikseen. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona
yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Käytetyn
viitekoron maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään
taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo.
Etuuspohjainen eläkekulu koostuu työsuoritukseen perustuvasta menosta sekä nettokorosta, jotka kirjataan henkilöstökuluihin.
Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta taseessa olevan eläkevelvoitteen muutokseksi.
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT
ELÄKE-ETUUKSIEN LASKENNASSA KÄYTETYT OLETTAMUKSET
Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri vakuutusmatemaattisista tekijöistä sekä käytetystä diskonttauskorosta. Oletusten ja
diskonttauskoron muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. Diskonttauskorkona on käytetty yritysten liikkeeseen
laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa sille valuutalle, jossa etuudet
toteutuvat. Käytetty viitekoron maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Muut oletukset perustuvat
vakuutusmatemaattisiin tilastoihin ja vallitseviin markkinaolosuhteisiin.
Milj. euroa
2022
2021
Etuuspohjaiset eläkevelat (netto) taseessa
3
3
Etuuspohjaisista eläkevelvoitteista aiheutuneet kulut tuloslaskelmassa
Vuosina 2022 ja 2021 konsernilla oli Suomessa lisäeläkevakuutuksista aiheutuvia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläke-etuuden suuruus
määräytyy muun muassa palkan ja työssäolovuosien perusteella. Eläke-etuudet on hoidettu vakuutusyhtiöissä, ja niitä hallinnoidaan
paikalliseen lainsäädäntöön perustuen.
107YIT 2022 Vuosikatsaus
ETUUSPOHJAISTEN ELÄKEVELVOITTEIDEN MÄÄRITTELY
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
14
17
Varojen käypä arvo
-11
-14
Eläkevastuu, netto
3
3
Velvoitteen nykyarvon muutokset
Milj. euroa
2022
2021
Velvoite 1.1.
17
20
Työsuorituksesta johtuvat menot
Korkomenot
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot
-1
2
Velvoitteen täyttäminen
-3
Maksetut etuudet
-1
-1
Velvoite 31.12.
14
17
Järjestelyn varojen käypien arvojen muutokset
Milj. euroa
2022
2021
Varat 1.1.
14
18
Varojen odotettu tuotto
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot
-1
1
Velvoitteen täyttäminen
-3
Työnantajan suorittamat maksut
Maksetut etuudet
-1
-1
Varat 31.12.
11
14
Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset
2022
2021
Diskonttauskorko
3,1 %
0,2 %
Tuleva palkankorotusolettama
2,8 %
1,9 %
Tuleva eläkkeiden korotusolettama
2,8 %
2,0 %
Tulevat maksut
Seuraavassa taulukossa esitetään tulevat maksut, jotka ovat olleet eläkevelvoitelaskelmien perustana.
Milj. euroa
2022
2021
Erääntyminen alle vuoden kuluessa
1
1
1-5 vuodessa
5
4
5-10 vuodessa
5
4
10-15 vuodessa
3
3
15-20 vuodessa
2
2
20-25 vuodessa
1
1
25-30 vuodessa
1
1
yli 30 vuoden kuluttua
1
Yhteensä
20
17
Herkkyysanalyysi
Seuraavassa taulukossa esitetään diskonttauskoron muutoksen vaikutusta velvoitteeseen.
Milj. euroa
2022
2021
Koron nousu 0,5 % -yksikköä
-1
-1
Koron lasku 0,5 % -yksikköä
1
1
108YIT 2022 Vuosikatsaus
25. VARAUKSET
LAATIMISPERIAATE
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen
velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa
luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta
velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi
omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat väistämättömät
menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Väistämättömiin menoihin luetaan sopimuksen
täyttämisestä aiheutuvat kustannukset tai sitä alemmat sopimuksen purkamisesta aiheutuvat
kustannukset.
Suomen asunto- ja liikekohteiden rakentamiseen liittyvä 10-vuotisvastuuvaraus määritetään
kokonaisuutena kaikista 10-vuotisvastuita sisältävistä hankkeista. Tällöin yksittäiseen hankkeeseen liittyvä
vastaisen taloudellisen menetyksen todennäköisyys voi olla pieni, vaikka kokonaisuuden katsotaan
aiheuttavan taloudellisten voimavarojen siirtymistä pois yhtiöstä.
Takuuvaraus käsittää rakennusprojektin valmistumisen jälkeiset takuuvelvoitteen alaiset korjauskulut.
Takuuvaraukset lasketaan takuukulujen aikaisempina tilikausina toteutuneen tason perusteella. Mikäli
konserni saa sopimuksen perusteella aliurakoitsijalta tai materiaalin toimittajalta hyvityksen kuluista, joihin
on varauduttu, kirjataan tulevasta korvauksesta saaminen silloin, kun saamisen katsotaan olevan varma.
Takuuvarausten käyttöaika on pääsääntöisesti 1–2 vuotta.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen
uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.
YIT kirjaa oikeudenkäynneistä sekä potentiaalisista oikeudenkäynteihin johtavista kiistoista varauksen,
mikäli yhtiön johto arvioi taloudellisten voimavarojen siirtymisen pois yhtiöstä olevan todennäköistä ja
velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti.
VARAUSTEN TODENNÄKÖISYYS JA
MÄÄRÄ
Varausten kirjaamiseen liittyy arvioita
todennäköisyydestä ja määrästä. Arvio toteutuvien
kustannusten todennäköisyydestä ja määrästä
perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja
kokemusperäiseen tietoon.
Milj. euroa
Takuuvaraukset*
10-vuotis-
vastuuvaraukset
Tappiolliset sopimukset
Oikeudenkäynti-
varaukset
Muut varaukset
Yhteensä 2022
Yhteensä 2021
1.1.
15
77
10
20
10
132
115
Valuuttakurssiero
-1
0
1
Varausten lisäykset
46
10
6
1
63
38
Käytetyt varaukset
-11
-10
-6
-17
-5
-49
-21
Käyttämättömien varausten peruutukset
0
-1
Liiketoimintojen myynnit
-4
-3
-7
31.12.
47
77
10
3
3
139
132
Pitkäaikaiset
22
64
2
1
88
86
Lyhytaikaiset
25
14
10
2
51
46
Yhteensä
47
77
10
3
3
139
132
*Takuuvarausten esittämistapaa on oikaistu vuoden 2022 aikana. Lisätietoja liitetiedossa Aikaisempien kausien oikaisut.
109YIT 2022 Vuosikatsaus
26. KOROLLISET RAHOITUSVELAT
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Joukkovelkakirjalainat
199
199
Lainat rahoituslaitoksilta
50
150
Muut korolliset velat
39
50
Yhteensä
288
398
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Lainat rahoituslaitoksilta
100
Taloyhtiölainat
230
106
Muut korolliset velat
7
13
Yhteensä
336
118
Lainat rahoituslaitoksilta 31.12.2022 olivat pankeilta otettuja kertalyhenteisiä lainoja. Rahoitusveloissa esitetyt taloyhtiölainat liittyvät
omaperusteisten kohteiden myymättömien asuntojen lainaosuuksiin ja ne koostuvat laina-ajaltaan pitkistä lainoista. Joukkovelkakirjalainojen
tiedot on esitetty tarkemmin seuraavassa taulukossa.
Joukkovelkakirjalainojen tiedot
31.12.2022 ja 31.12.2021
Nimellisarvo, milj.
euroa
Eräpäivä
Kuponkikorko %
Kovenantit*
FI4000496294
100
31.03.2024
3kk Euribor + 3,100
Omavaraisuusaste
FI4000496302
100
15.01.2026
3,250
Omavaraisuusaste
Yhteensä
200
*Omavaraisuusastekovenantin lisäksi joukkovelkakirjalainojen ehdoissa on tapahtumaperusteinen korkokatekovenantti.
Joukkovelkakirjalainat ovat vakuudettomia ja lunastettavissa ennen niiden erääntymispäivää. Yhtiöllä on lisäksi oman pääoman ehtoinen
hybridilaina, josta on kerrottu tarkemmin liitetiedossa Rahoitusriskien hallinta.
Vuokrasopimusvelat
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
168
161
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
40
74
Vuokrasopimusvelat yhteensä
207
234
110YIT 2022 Vuosikatsaus
Korollisten rahoitusvelkojen täsmäytys
2022
Milj. euroa
Lyhytaikaiset
Pitkäaikaiset
Vuokrasopimus-
velat
Yhteensä
Korolliset rahoitusvelat 1.1.
118
398
234
751
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät alussa
-13
13
Rahavirrat
403
18
-2
419
Myytyjen huoneistojen velkaosuudet*
-267
-18
-285
Vuokrasopimusvelkojen muutos
-6
-6
Muut muutokset joihin ei liity maksua**
-6
-42
-47
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät lopussa
100
-100
Korolliset rahoitusvelat 31.12.
336
288
207
831
2021
Milj. euroa
Lyhytaikaiset
Pitkäaikaiset
Vuokrasopimus-
velat
Yhteensä
Korolliset rahoitusvelat 1.1.
592
286
235
1 114
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät alussa
-207
207
Rahavirrat
110
-90
-2
18
Myytyjen huoneistojen velkaosuudet*
-381
-29
-410
Vuokrasopimusvelkojen muutos
30
30
Muut muutokset joihin ei liity maksua**
-8
8
-1
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät lopussa
13
-13
Korolliset rahoitusvelat 31.12.
118
398
234
751
*Myytyjen huoneistojen velkaosuudet siirtyvät keskeneräisten asuinrakennuskohteiden osalta taseen Muut asiakassopimuksiin perustuvat
velat -erään. Kohteen valmistuessa myytyjen huoneistojen taloyhtiölainaosuus ja vuokrasopimusvelkaosuus siirretään edelleen liikevaihtoon.
Nämä siirrot on esitetty rahoituksen rahavirrassa lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksuna ja vuokrasopimusvelkojen maksuna. Vuoden 2021
osalta vuokrasopimusvelkojen tietoja on oikaistu myytyjen huoneistojen osalta.
**Muut muutokset, joihin ei liity maksua sisältää myös valuuttakurssierot ja lopetetuille toiminnoille siirtyneet rahoitusvelat. Vuoden 2021
luvut sisältävät tilikauden aikana lyhytaikaisista pitkäaikaisiksi oikaistuja velkoja.
27. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Pitkäaikaiset velat
Ostovelat
19
19
Muut velat
10
9
Ostovelat ja muut velat yhteensä
29
27
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat
Pitkäaikaiset velat yhteensä
29
27
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat
215
197
Muut velat
84
79
Ostovelat ja muut velat yhteensä
299
276
Muut siirtovelat
131
128
Projektien kulujaksotukset
144
208
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat
2
3
Lyhytaikaiset velat yhteensä
576
615
Ostovelat ja muut velat yhteensä
605
642
Muut siirtovelat
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Henkilöstökulujen jaksotukset
80
75
Korkovelat
10
4
Muut
41
48
Yhteensä
131
128
111YIT 2022 Vuosikatsaus
28. JOHDANNAISSOPIMUKSET
LAATIMISPERIAATE
Johdannaiset kirjataan alun perin hankintahetkellä käypään arvoon taseeseen, minkä
jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä.
YIT on soveltanut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa joidenkin vaihtuvakorkoisten
lainojen viitekoron muutoksilta suojautumiseen (rahavirran suojaus), mutta konserni arvioi
suojauslaskentatarpeet aina tapauskohtaisesti. Konserni dokumentoi suojaussuhteen
alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä
riskinhallintatavoitteen ja siihen sovelletun strategian. Suojattavan kohteen ja
suojauslaskennassa olevan johdannaissopimuksen taloudellista suhdetta tarkastellaan
vähintään jokaisena raportointipäivänä. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien
johdannaisten tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan
tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa verovaikutus
huomioiden. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulokseen niillä
tilikausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen.
Käyvän arvon muutokset johdannaisista, jotka eivät ole suojauslaskennassa, kirjataan
johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja
kuluihin tai rahoituseriin.
31.12.2022
31.12.2021
Milj. euroa
Nimellisarvo
Positiivinen käypä
arvo
Negatiivinen käypä
arvo
Käypä arvo, netto
Nimellisarvo
Positiivinen käypä
arvo
Negatiivinen käypä
arvo
Käypä arvo, netto
Valuuttajohdannaiset
176
1
-2
216
1
-2
-2
Korkojohdannaiset (suojauslaskennassa)
100
4
4
100
1
1
Korkojohdannaiset (ei suojauslaskennassa)
160
6
6
30
Yhteensä
436
11
-2
10
346
1
-3
-1
Kaikki johdannaissopimukset on solmittu konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti suojaustarkoituksessa, mutta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa on sovellettu vain osaan korkojohdannaissopimuksista. Johdannaiset on tehty vähentämään liiketoiminnan riskejä, korkoriskejä sekä
suojaamaan valuuttamääräisiä tase-eriä.
Yllä esitettyihin johdannaissopimuksiin liittyy joissain tilanteissa toimeenpantavissa oleva nettoutus- tai muu vastaava järjestely, jonka mukaan kyseiset johdannaisvarat ja -velat voidaan selvittää nettomääräisenä. Nettoutusjärjestelyt ovat toimeenpantavissa tavallisiin
johdannaisyleissopimuksiin sisältyvien tyypillisten velvoitteiden laiminlyönti- ja muiden erityisten eräännyttämisperusteiden mukaan. Erät, joihin tietyissä tilanteissa voitaisiin soveltaa nettoutusta, on esitetty taseessa bruttona, ja netottaminen olisi pienentänyt yllä esitettyjä bruttolukuja
yhteensä 2 miljoonaa euroa (1).
YIT:llä ei ollut katsauskauden (eikä vertailukauden) lopussa johdannaissopimuksiin liittyviä maksettuja tai saatuja päivittäisiä suorituksia eli ns. variation margin / margin call -maksuja.
112YIT 2022 Vuosikatsaus
29. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN LUOKITTELU ARVOSTUSRYHMITTÄIN
LAATIMISPERIAATE
RAHOITUSVARAT
Rahoitusvarat kirjataan kirjanpitoon kaupantekopäivän käypään arvoon. YIT luokittelee
rahoitusvarat alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin arvostusryhmiin:
jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja muiden laajan tuloksen erien kautta
käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu rahoitusvarojen
hallinnoinnissa käytettävästä liiketoimintamallista sekä rahavirtoja koskevista
sopimusehdoista. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus sopimusperusteisiin
rahavirtoihin on lakannut tai kun rahoitusvaraan liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat
siirtyneet konsernin ulkopuolelle. 
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat
YIT:n käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat kaikki
kaupankäyntitarkoituksessa hankitut tai pidettävät sijoitukset ja johdannaissopimukset.
Tällaisia johdannaissopimuksia ovat konsernin valuutta- ja korkojohdannaiset.
Johdannaiset kirjataan käypään arvoon perustuen markkinoilla noteerattuihin hintoihin ja
yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Käyvän arvon muutokset kirjataan
johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja
kuluihin tai rahoituseriin.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
rahoitusvarat
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat oman pääoman
ehtoiset rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja. Näiden
rahoitusvarojen osalta yhtiö on peruuttamattomasti valinnut alkuperäisen kirjaamisen
yhteydessä, että oman pääoman ehtoisen sijoituksen, jota ei pidetä
kaupankäyntitarkoituksessa, myöhemmät käyvän arvon muutokset kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin. YIT:llä tähän kuuluvat tietyt sijoitukset kiinteistö- ja asunto-
osakkeisiin sekä muihin osakkeisiin. Kun tämä valinta on tehty, laajan tuloksen muissa
erissä esitettyjä määriä ei siirretä myöhemmin tulokseen. Näille sijoituksille saatavat
osingot kirjataan tulosvaikutteisesti. Valinta tehdään sijoituskohtaisen arvioinnin
perusteella.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä,
joita pidetään sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja joiden rahavirrat
ovat yksinomaan pääoman ja koron maksua. Tähän ryhmään sisältyvät rahavarat,
konsernin taseen myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset. Ryhmän
rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, johon on lisätty transaktiokulut, ja ne
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Voitto tai
tappio jaksotettuun hankintamenoon arvostettavasta rahoitusvarasta kirjataan
tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserä kirjataan pois taseesta tai sen arvo alentuu.
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, pankkitilien saldoista ja likvideistä
rahamarkkinasijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta.
RAHOITUSVELAT
Rahoitusvelat kirjataan kirjanpitoon kaupantekopäivän käypään arvoon, josta on
vähennetty transaktiokustannukset. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat
johdannaisinstrumentteja lukuun ottamatta arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä
jaksotettuun hankintamenoon.
Konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat
johdannaissopimukset. Tällaisia johdannaissopimuksia ovat konsernin valuutta- ja
korkojohdannaiset. Johdannaiset kirjataan käypään arvoon, joka perustuu markkinoilla
noteerattuihin hintoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Käyvän arvon
muutokset kirjataan johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan
muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin.
Rahoituslimiittien järjestelypalkkiot kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuspalvelusta
ja jaksotetaan kuluksi limiitin voimassaoloajalle. Konsernilla on sekä pitkä- että
lyhytaikaisia rahoitusvelkoja, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat
kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet ovat täyttyneet, kumottu tai niiden
voimassaolo on lakannut.
KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMINEN
Konserni luokittelee käypään arvoon kirjattavat rahoitusinstrumentit käyttäen käypien
arvojen kolmitasoista hierarkiaa. Taseessa käypään arvoon kirjatut rahoitusinstrumentit
on luokiteltu käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaan
seuraavasti:
Taso 1
Käyvän arvon hierarkian tasolle 1 määritetään kaikki sellaiset rahoitusinstrumentit, joihin
on toimivilta markkinoilta saatavissa hintanoteeraukset. Kyseiset markkinahinnat ovat
helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittävältä instituutiolta,
markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Näitä hintoja
sovelletaan oikaisemattomina arvon määrittämiseen. YIT:llä ei ole tasolle 1 luokiteltavia
rahoitusinstrumentteja.
Taso 2
Tason 2 rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritellään arvostusmenetelmien avulla.
Näissä menetelmissä käytetään syöttötietona muita kuin tason 1
markkinahintanoteerattuja hintoja, jotka ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa
pörssistä tai vastaavasta rahoitusinstrumentteja välittävältä instituutiolta,
markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta.
YIT arvostaa OTC-johdannaiset tason 2 välittävältä instituutiolta, markkinahinnoittelun
palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta käypään arvoon perustuen markkinoilla
noteerattuihin hintoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.
Taso 3
Tason 3 rahoitusinstrumenttien käypä arvo ei perustu todennettavissa oleviin
markkinanoteerauksiin tai markkinahintoihin. YIT on käsitellyt tasolla 3 käypään arvoon
kirjatut sijoitukset.
113YIT 2022 Vuosikatsaus
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT
OMAN PÄÄOMAN EHTOISTEN SIJOITUSTEN ARVOSTAMINEN
YIT:n merkittävin oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky, jonka käyvän arvon arvostus pohjautuu merkittävissä määrin
kiinteistön arvostukseen. Keskeisimpiä käyvän arvon muuttujia kiinteistön osalta ovat tuottovaatimus, vajaakäyttöaste sekä toiminnan
nettotuoton kasvuvauhti, joiden määrittämisessä YIT:n johto joutuu käyttämään harkintaa ja arvioita. YIT:n johto seuraa jatkuvasti oman
pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon arvostukseen liittyviä indikaattoreita ja niiden kehitystä.
31.12.2022
Milj. euroa
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostettavat
rahoitusvarat ja -velat
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
arvostettavat
rahoitusvarat ja -velat
Käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien
kautta arvostettavat
rahoitusvarat ja -velat
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Käyvän arvon tason
luokittelu
Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
216
2
218
218
Taso 3
18
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*
83
83
72
21
Lainasaamiset
5
5
5
Taso 3
21
Johdannaissopimukset
6
4
10
10
Taso 2
28
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*
143
143
143
21
Johdannaissopimukset
1
1
1
Taso 2
28
Rahavarat
206
206
206
22
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä
433
228
6
668
656
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
288
288
263
26
Ostovelat ja muut velat*
29
29
24
27
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
336
336
336
26
Ostovelat ja muut velat*
299
299
299
27
Johdannaissopimukset
2
2
2
Taso 2
28
Rahoitusvelat arvostusryhmittäin yhteensä
953
2
954
924
* Eivät sisällä jaksotuksia, lakisääteisiä velvoitteita eivätkä ennakkomaksuja, koska näitä ei luokitella IFRS:n mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.
114YIT 2022 Vuosikatsaus
31.12.2021
Milj. euroa
Jaksotettuun
hankintamenoon
arvostettavat
rahoitusvarat ja -velat
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
arvostettavat
rahoitusvarat ja -velat
Käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien
kautta arvostettavat
rahoitusvarat ja -velat
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
Käyvän arvon tason
luokittelu
Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
184
2
186
186
Taso 3
18
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*
74
74
68
21
Lainasaamiset
7
7
7
Taso 3
21
Johdannaissopimukset
1
1
1
Taso 2
28
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*
189
189
189
21
Johdannaissopimukset
1
1
1
Taso 2
28
Rahavarat
389
389
389
22
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä
652
192
2
846
839
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
398
398
395
26
Ostovelat ja muut velat*
27
27
25
27
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
118
118
118
26
Ostovelat ja muut velat*
276
276
276
27
Johdannaissopimukset
3
3
3
Taso 2
28
Rahoitusvelat arvostusryhmittäin yhteensä
820
3
823
818
* Eivät sisällä jaksotuksia, lakisääteisiä velvoitteita eivätkä ennakkomaksuja, koska näitä ei luokitella IFRS:n mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.
Liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Kaikkien muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen
ja -velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Velkojen diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla YIT saisi vastaavaa ulkoista lainaa
tilinpäätöshetkellä, ja se muodostuu riskittömästä markkinakorosta, johon on lisätty yrityskohtainen riskipreemio 2,00-5,02 % (2,40-3,48 %). Muiden
lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat niiden tasearvoa.
115YIT 2022 Vuosikatsaus
KÄYVÄT ARVOT (TASO 3), JOIDEN MÄÄRITTÄMISEEN KÄYTETÄÄN MERKITTÄVIÄ MUITA KUIN HAVAINNOITAVISSA OLEVIA SYÖTTÖTIETOJA
Arvostusmenetelmä
Muut kuin havainnoitavissa olevat
merkittävät syöttötiedot
Perusarvo 2022
Perusarvo 2021
Käyvän arvon herkkyys muuttujalle
YIT:lle
Lisätietoa muuttujasta
Käypään arvoon tuloksen kautta
kirjattavat oman pääoman ehtoiset
sijoitukset, Tripla Mall Ky
10 vuoden diskontattujen rahavirtojen
malli
Toiminnan nettotuoton (NOI)
vuosittainen kasvuvauhti (CAGR)
4,80 %
4,44 %
1 prosenttiyksikön kasvu (lasku)
muuttujan arvossa johtaa 23 miljoonan
euron kasvuun (19 miljoonan euron
laskuun) omaisuuserän arvossa.
Muuttujan arvon muutos on toteutettu
käyttämällä kerrointa, joka kasvattaa /
laskee vuosittaisen nettotuoton (NOI)
kasvuvauhtia symmetrisesti, kuvaten
näin tilannetta, jossa liiketilan ja
pysäköinnin NOI:n kasvu noudattaa
joko korkeampaa / alempaa kasvu-
uraa.
Tuottovaatimus
5,50 % - 5,75 %
5,25 % - 5,75%
5 prosentin kasvu (lasku) käytettyjen
tuottovaateiden arvossa johtaa 12
miljoonan euron laskuun (16 miljoonan
euron kasvuun) omaisuuserän arvossa.
Kauppakeskuskokonaisuuden eri
osioille käytetty eri tuottovaatimuksia
Käypään arvoon tuloksen kautta
kirjattavat oman pääoman ehtoiset
sijoitukset, OP Vuokrakoti Ky
Vertailukelpoisten transaktioiden
menetelmä sekä diskontattujen
rahavirtojen menetelmä
Neliöhinnan muutos
5 268 € / m²
N/A
5 prosentin kasvu (lasku)
keskineliöhinnassa johtaa 3 miljoonan
euron kasvuun (3 miljoonan euron
laskuun) omaisuuserän arvossa.
Keskineliöhinnan määrittämisessä on
otettu huomioon sekä vertailukelpoiset
transaktiot että diskontattujen
rahavirtojen menetelmä.
Käypään arvoon tuloksen kautta
kirjattavat lainasaamiset
Diskontattujen rahavirtojen malli
Diskonttokorko
5,76 %
2,66 %
1 prosenttiyksikön kasvu (lasku)
muuttujan arvossa johtaa 0 miljoonan
euron laskuun (tai 0 miljoonan euron
kasvuun) omaisuuserän arvossa.
Muuttuja kuvastaa sijoittajan
tuottovaatimusta
116YIT 2022 Vuosikatsaus
Kuvaus käytetyistä arvostusmenetelmistä
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset
Tripla Mall Ky
YIT:n oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo Tripla Mall Ky:öön on laskettu vähentämällä kiinteistön käyvästä arvosta yhtiön
nettovelat ja kertomalla summa YIT:n omistusosuudella. Kiinteistön käypä arvo perustuu 10 vuoden diskontattujen rahavirtojen sekä
loppuarvon (terminal value) nykyarvon summaan. Ulkopuolinen riippumaton arvioitsija (CBRE) on auditoinut YIT:n käyttämän arvostusmallin
mukaan lukien käytetyt oletukset ja todennut sen täyttävän IFRS:n ja IVSC:n (International Valuation Standards Council) vaatimukset.
Kauppakeskukselle ja pysäköinnille luotiin erilliset laskelmat. Sopimuspohjaisten tulojen osilta diskontattujen rahavirtojen mallissa käytetään
yleisesti sopimusten vuokratasoa sopimuksen päättymiseen asti, jonka jälkeen vuokratasot palautuvat oletetulle markkinavuokrien tasolle.
Valuaatio on toteutettu nettovuokraperusteisesti, ja se käyttää pitkän aikavälin vajaakäyttöastetta vuokrattaville tiloille. Sekä
kauppakeskuksen että pysäköintilaitoksen osalta muut tulot, kuten mainostulot on lisätty nettovuokratuloihin. Vastaavasti menot, kuten
tyhjien tilojen ylläpitokustannukset sekä hallintokulut on vähennetty saatavista nettovuokratuloista. Käytetyt diskonttauskorot pohjautuvat
perusteltuihin markkinoiden tuottovaatimuksiin, joihin on lisätty ennustettu vuosittainen inflaatio kymmenen vuoden arvostusperiodille.
Tuottovaatimuksia määrittäessä on hyödynnetty markkinadataa sekä ulkopuolisen riippumattoman arvioitsijan (CBRE) markkinatuntemusta.
YIT:n omistaman Tripla Mall Ky:n osuuden arvoon vaikuttaa lisäksi erillinen sopimus varojen jaosta Tripla Mall Ky:n osakkaiden kesken.
Vakioiduilla markkinaparametreilla (inflaatio ja irtautumishetken tuottovaatimus) lasketun sijoitetun oman pääoman kertoimen ylittäessä
(alittaessa) sopimuksessa määrätyn tason saa YIT alkuperäistä omistusosuuttaan suuremman (pienemmän) osuuden sijoituksen käyvästä
arvosta, joko investoinnin myynnissä tai varojenjakosopimuksen umpeutumisen yhteydessä vuonna 2024. Oman pääoman kertoimen
osuessa ennalta määrätylle tavoitevälille ei YIT:n osuus muutu alkuperäisestä. Oman pääoman kerroin lasketaan suhteuttamalla käyvän
arvon mallissa ennustettu sijoituksen oman pääoman arvo Tripla Mall Ky:öön tehtyihin toteutuneisiin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin.
Tilinpäätöshetkellä varojenjakosopimuksen mallinnuksen tulos on tavoitevälillä, eikä sillä ei ole vaikutusta YIT:n omistusosuuteen.
Sopimuksessa tarkastellun oman pääoman kertoimen kasvaessa 5 prosenttia varojenjakosopimus olisi edelleen tavoitevälillä. Oman
pääoman kertoimen pienentyessä 5 prosenttia varojenjakosopimus ei olisi tavoitevälillä ja lasku muuttujan arvossa johtaisi 9 miljoonan euron
laskuun omaisuuserän arvossa. Varojenjakosopimuksesta aiheutuvat käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan riville
Rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset.
OP Vuokrakoti Ky
YIT:n oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo OP Vuokrakoti Ky:öön on laskettu vähentämällä yhtiön omistamien kiinteistöjen
käyvästä arvosta yhtiön nettovelat ja kertomalla summa YIT:n omistusosuudella. Kiinteistöjen käyvät arvot perustuvat ulkopuolisen
riippumattoman arvonmäärittäjän arvonmääritysraportteihin (IVS:n mukainen AKA-arvio). Arvonmääritys on tehty jokaisesta kiinteistöstä
erikseen. Arvonmäärityksessä on käytetty sekä vertailukelpoisten transaktioiden menetelmää että diskontattujen rahavirtojen menetelmää ja
näitä kahta menetelmää on painotettu lopullisessa arvonmäärityksessä arvioitsijan harkinnan mukaan.
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat lainasaamiset
YIT:n lainasaamisten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla odotetut rahavirrat määritetyllä diskonttokorolla. Diskonttokorko perustuu
lainan keskimaturiteettiin, markkinakorkoon kyseenomaiselle maturiteetille ja määritettyyn lainan riskipreemioon.
117YIT 2022 Vuosikatsaus
Tason 3 täsmäytys
2022
2021
Käypä arvo 1.1.
193
187
Lisäykset
23
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisista
sijoituksista
10
6
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset lainasaamisista
-1
-1
Vähennykset
Käypä arvo 31.12.
223
193
Valuaatioprosessi
Tripla Mall Ky
Liiketoimintajohto tekee Tripla Mall Ky:n arvonmäärityksen YIT:n neljännesvuosittaisen raportointirytmin mukaisesti. Ulkopuolinen
riippumaton arvioitsija (CBRE) validoi arvonmäärityksen IVS-standardien (International Valuation Standards) ja IFRS- standardien mukaisesti.
Konsernin toimitusjohtaja hyväksyy arvonmäärityksen perustuen aktiiviseen keskusteluun arvonmäärityksen laativan liiketoimintajohdon
kanssa.
OP Vuokrakoti Ky
OP Vuokrakoti Ky tilaa ulkopuoliselta riippumattomalta arvioitsijalta IVS-standardien mukaisen arvonmäärityksen neljännesvuosittain.
118YIT 2022 Vuosikatsaus
30. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
YIT altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Merkittävimmät rahoitusriskit ovat rahoituksen hankinta-, likviditeetti- ja luottoriski
sekä markkinariskit, kuten valuutta- ja korkoriski. YIT:n rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää sitä epävarmuutta, jota
rahoitusmarkkinoilla tapahtuvat muutokset mahdollisesti aiheuttavat YIT:n tulokseen, kassavirtoihin ja arvoon.
Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan periaatteisiin. Rahoituspolitiikka määrittää rahoitusriskien
hallinnan ja rahoitustoimien toimintaperiaatteet ja vastuunjaot. Politiikkaa arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään vähintään vuosittain.
Rahoituspolitiikan käytännön toteutuksesta vastaa konsernin rahoitusosasto, joka pääasiallisesti vastaa rahoitusriskien hallinnasta ja johon
konsernin rahoitustoimet on pääasiassa keskitetty. Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään tehtäväalueittain vastuunjako
rahoitusosaston ja liiketoimintayksiköiden välillä. Liiketoimintayksikön vastuulla on toimittaa rahoitusosastolle ajantasaista ja täsmällistä
tietoa liiketoimintansa rahoitukseen ja rahoitusriskeihin liittyvistä asioista. Konsernin rahoitusyksikkö toimii konsernin sisäisenä pankkina
sekä hallinnoi, ohjeistaa ja tukee liiketoimintaa rahoitusasioissa siten, että konsernin rahoitustarpeet tulevat tyydytettyä ja rahoitusriskejä
hallinnoidaan rahoituspolitiikan mukaisesti tehokkaalla tavalla.
MAKSUVALMIUSRISKI
YIT:n pyrkimyksenä on turvata rahoituksen saatavuus, optimoida likvidien varojen käyttö liiketoimintojen rahoittamisessa sekä minimoida
korko- ja muut rahoituskustannukset. Konsernirahoitus vastaa konsernin kokonaislikviditeetin hallinnasta sekä huolehtii, että käytettävissä
on riittävät rahoituslimiitit ja riittävä määrä eri rahoituslähteitä. Lisäksi se varmistaa, että konsernin velkojen ja luottolimiittien erääntymisprofiili
jakautuu riittävän tasaisesti eri vuosille rahoituspolitiikan mukaisesti. YIT:n kannattavuuden ja taloudellisten tunnuslukujen negatiivinen
kehitys saattaisi johtaa rahoituksen saatavuuden heikkenemiseen ja/tai rahoituskustannusten kasvuun.
Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin likviditeetin tulee kaikkina aikoina vastata konsernin kokonaislikviditeettitarvetta. Rahoitustarpeen
arvioiminen perustuu rahavirtaennusteisiin. Rahoitusosasto hoitaa keskitetysti konsernin kassanhallinnan ja varainhankinnan.
Rahoitusosastolle keskitetyllä kassanhallinnalla optimoidaan likvidien varojen käyttö konsernin eri yksiköiden välillä.
YIT:n likviditeetti muodostuu likvideistä varoista, yritystodistusohjelmasta, luotollisista tileistä ja sitovista rahoituslimiiteistä. YIT:n likvidien
varojen määrä vuoden 2022 lopussa oli 206 miljoonaa euroa (389). YIT:n yritystodistusohjelman koko on 400 miljoonaa euroa (400), josta
oli käyttämättä tilinpäätöshetkellä 400 miljoonaa euroa (400). Tilinpäätöshetkellä YIT:llä oli nostettavissa yhteensä 300 miljoonan euron
sitova valmiusluottolimiitti (300) sekä 32 miljoonaa euroa tililimiittisopimuksia (32). Sitova valmiusluottolimiittisopimus on voimassa
kesäkuuhun 2025 asti. Lisäksi asuntokohteisiin liittyviä nostamattomia ja sitovia taloyhtiö- ja projektilainalimiittejä oli vuoden lopussa 222
miljoonaa euroa (336). Osa YIT:n olemassa olevista rahoitussopimuksista ja -limiiteistä edellyttää tiettyjen tunnuslukukovenanttien
täyttymistä. Keskeiset tunnuslukukovenantit ovat omavaraisuusaste, velkaantumisaste ja korkokate. Kovenanttien täyttymiselle on
olennaista, että YIT:n tunnusluvut pysyvät riittävällä tasolla.
Asunto-osakeyhtiö rahoittaa asuntokohteen rakentamisen rahoitusmallilla, jossa taloyhtiölainaa nostetaan kohteen valmistusasteen mukaan
ja sillä rahoitetaan kohteen rakentamista. Rahoitusveloissa korollisena velkana esitetyt taloyhtiölainat liittyvät omaperusteisten kohteiden
myymättömien huoneistojen lainaosuuksiin, ja niiden määrä tilikauden lopussa oli 230 miljoonaa euroa (106). Myymättömien asuntojen
osalta taloyhtiölainat maksetaan rahoitusvastikkeena pitkän laina-ajan kuluessa.
Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien korkojen ja muiden kustannusten sopimuksiin perustuvaa erääntymistä. Luvut
ovat diskonttaamattomia. Vaihtuvakorkoisten velkojen ja korkojohdannaisten tulevat korkovirrat perustuvat niiden 31.12.2022 (31.12.2021)
voimassa olleeseen korkoon. Valuuttamääräisten velkojen rahavirrat on käännetty euroiksi tilinpäätöskursseihin. Valuuttajohdannaisten
valuuttamääräiset rahavirrat on käännetty euroiksi termiinikurssien mukaisesti.
119YIT 2022 Vuosikatsaus
Rahoitusvelkojen ja johdannaisten sopimuksiin perustuvat rahavirrat
31.12.2022
Milj. euroa
2023
2024
2025
2026
2027
2028-
Yhteensä
Korolliset velat
358*
161
5
145
669
Vuokrasopimusvelat
27
36
20
18
17
272
390
Ostovelat ja muut rahoitusvelat
304
12
5
4
1
2
328
Korkojohdannaiset
-2
-1
-3
Valuuttajohdannaiset
suoritettavat rahavirrat
-174
-174
saatavat rahavirrat
175
175
Muiden puolesta annetut takaukset
Yhteensä
688
208
31
168
18
273
1 385
31.12.2021
Milj. euroa
2022
2023
2024
2025
2026
2027-
Yhteensä
Korolliset velat
130*
172
105
3
145
557
Vuokrasopimusvelat
29
26
22
21
19
344
462
Ostovelat ja muut rahoitusvelat
276
16
2
4
4
303
Korkojohdannaiset
Valuuttajohdannaiset
suoritettavat rahavirrat
-213
-213
saatavat rahavirrat
215
215
Muiden puolesta annetut takaukset
1
Yhteensä
438
215
130
29
168
344
1 325
*Sisältää taloyhtiöiden myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat yhtiölainat 230 miljoonaa euroa (106).
120YIT 2022 Vuosikatsaus
KORKORISKI
YIT:n korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkojen vaihtelun aiheuttamat muutokset YIT:n tulokseen, kassavirtoihin ja arvoon.
Konsernin rahoitusosasto hallinnoi ja valvoo korkoriskipositiota. YIT:n korkoriski muodostuu pääasiassa liiketoiminnan rahoittamiseen
liittyvistä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista velkasopimuksista, korollisista rahoitusvaroista sekä korkojohdannaisista. Korkotason muutokset
vaikuttavat tuloslaskelma- ja tase-eriin sekä kassavirtaan.
YIT:n korkoriskiä hallinnoidaan pyrkimällä asettamaan konsernin velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika lähelle liiketoiminnan
korkoherkkyyttä. YIT:n liiketoiminnan korkoherkkyyden on arvioitu olevan noin 2 vuotta. Konsernin rahoitusosasto seuraa velkojen
keskimääräistä korkosidonnaisuusaikaa ja kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten velkojen suhdetta. Lisäksi tehdään konsernin korkoriskin
herkkyysanalyysejä.
YIT voi ottaa pitkäaikaista velkaa sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisena. Vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten velkojen suhdetta voidaan muuttaa
korkojohdannaisilla. YIT on käyttänyt koronvaihtosopimuksia korkoriskinsä hallinnassa. Osaan johdannaisista on sovellettu rahavirran
suojauslaskentaa, joka on ollut tehokasta. Korollisista rahoitusveloista, vuokrasopimusveloista ja korkojohdannaisista muodostuvasta
korkosalkusta kiinteään korkoon on tilinpäätöshetkellä sidottu 74 prosenttia (67).
Alla esitetty korkoriskin herkkyysanalyysi havainnollistaa markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutusta
nettorahoituskuluihin ennen veroja ja muun laajan tuloksen eriin verovaikutuksella oikaistuna. Herkkyysanalyysiin sisältyy taseen vuoden
lopun korolliseen nettovelkaan sisältyvät vaihtuvakorkoiset erät, sekä korkojohdannaiset.
31.12.2022
31.12.2021
Milj. euroa
1 %-yksikön
nousu koroissa
1 %-yksikön
lasku koroissa
1 %-yksikön
nousu koroissa
1 %-yksikön
lasku koroissa
Nettorahoituskulut
3
-3
-1
1
Muun laajan tuloksen erät
1
-1
1
-1
Herkkyysanalyysin perustana ovat vallitsevat markkinakorot raportointikauden lopussa, kuten esimerkiksi kolmen kuukauden Euribor, joka
oli 2,132 % kauden lopussa (-0,573 %). Markkinakorot nousivat voimakkaasti vuoden aikana ja mainittu kolmen kuukauden Euribor oli
raportointikaudella keskimäärin 0,362 %. Tämän kaltaisessa voimakkaasti muuttuvassa korkoympäristössä vaikutus nettorahoituskuluihin
tulee viiveellä, näin ollen herkkyysanalyysin tulosta ei voi suoraan verrata raportointikauden toteutuneisiin nettorahoituskuluihin.
Vertailukauden herkkyyden laskennassa on huomioitu myös negatiiviset viitekorot ja näihin liittyvät mahdolliset korkolattiat.
Yleisen korkotason nousu voi heikentää YIT:n tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Korkotason muutoksilla on vaikutusta myös
parametreihin, joilla YIT:n tase-erien käypään arvoon arvostamista tehdään.
LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI
YIT:n luottoriski liittyy vastapuoliin, joilta on avoimia saatavia tai joiden kanssa on solmittu pitkäaikaisia sopimuksia. YIT altistuu luottoriskille
pääasiassa konsernin myyntisaatavien, korollisten saamisten, rahavarojen ja johdannaisiin liittyvien saamisten kautta. Luottoriskin
enimmäismäärä on edellä mainittujen erien yhteenlaskettu kirjanpitoarvo.
YIT:llä toteutuneiden luottotappioiden määrä on ollut historiallisesti pieni. Merkittävimmät erääntyneet saatavat liittyvät tapauksiin, joissa
YIT:llä ja asiakkaalla on ilmennyt erimielisyyksiä YIT:n asiakkaalle esittämien erilaisten vaatimusten suhteen. Erimielisyydet saattavat
esimerkiksi johtua lisä- ja muutostöistä, puutteista suunnitelmissa sekä hankkeen aikatauluun vaikuttavista häiriöistä. Näissä tapauksissa
YIT arvioi juridisen asemansa ja soveltaa IFRS 15 sopimusmuutokset -ohjeistusta. Asiakassopimuksen tuloutukseen tehtyä muutosta ei
näin ollen käsitellä luottotappiona eikä se vaikuta odotettuun luottotappioasteeseen.
Liiketoiminnan eriin, kuten myyntisaamisiin sekä liiketoiminnan yhteydessä hankittuihin korollisiin saamisiin liittyvästä luottoriskistä vastaavat
liiketoimintayksiköt. Asiakaskunta ja sopimusten luonne konsernin eri toimialoilla on erilainen, ja asiakaskohtaista luottoriskiä hallinnoivat
toimialojen talousosastot yhdessä liiketoimintayksiköidensä kanssa. Liiketoiminnan luottoriskin hallinnan välineinä ovat esimerkiksi
projektikohteiden omistusoikeuden säilyminen konsernilla, kunnes maksusuoritus on saatu, ennakkomaksujen vastaanotto ja projektien
etupainotteiset maksuohjelmat, maksuntakaukset, kohdekohtaiset kiinnitykset ja luottoriskin vakuuttaminen sekä asiakkaiden ja
vastapuolien taustatietojen perusteellinen selvitys. Uusien asiakkaiden ja vastapuolien taustat selvitetään perusteellisesti muun muassa
hankkimalla luottotiedot. Lisäksi saamisten myyntiä rahoituslaitoksille käytetään liiketoiminnan luottoriskin hallinnassa. Muun muassa niiden
toimitila- ja muiden sijoittajakauppojen, joissa maksu tapahtuu vasta kohteen luovutuksen yhteydessä, myyntisaamiset ja niihin liittyvä
vastapuolen maksukyvyttömyysriski tyypillisesti siirretään rahoittajille saamisten myyntisopimuksen ehdoissa. Siirrot täyttävät IFRS 9:n
mukaiset taseesta poiskirjaamisen ehdot. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska asiakaskunta on laaja ja
maantieteellisesti konsernin toimintamaihin jakautunut. Liiketoimintayksiköt eivät odota taseen käypään arvoon arvostettavien
lainasaamisten, liiketoiminnan yhteydessä hankittujen korollisten saamisten, myynti- tai muiden saamisten vastapuolista aiheutuvan
normaalista poikkeavaa luottoriskiä.
Konsernin rahoitusosasto vastaa YIT:n rahavarojen, johdannaissopimusten ja muiden rahoitustransaktioiden vastapuoli- ja luottoriskin
hallinnasta. Rahoituspolitiikka määrittää hyväksytyt vastapuolet ja niiden kriteerit. Rahavaroista, johdannaisista tai muista
rahoitustransaktioista ei ole tilikaudella syntynyt luottotappioita. Raportointikauden lopussa näiden erien vastapuoliriskiä pidettiin pienenä.
121YIT 2022 Vuosikatsaus
Odotettavissa olevat luottotappiot
LAATIMISPERIAATE
RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMINEN
Rahoitusvarojen arvonalentumismalli perustuu IFRS 9:n mukaisiin odotettavissa oleviin
luottotappioihin. Odotettavissa olevat luottotappiot vaikuttavat sellaisten rahoitusvarojen
arvostukseen, jotka on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon. YIT arvioi jokaisena
tilinpäätöspäivänä, onko jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän luottoriski lisääntynyt
merkittävästi. Mikäli luottoriskin havaitaan lisääntyneen merkittävästi, arvioidaan
rahoitusvarasta kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on erän käypä arvo, ja kirjataan
arvonalentumistappio siltä osin kuin kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan
rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan rahoitusvaran
luonteen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin kuluihin tai rahoituskuluihin. Velallisen
merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai
maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä rahoitusvaran maksun
mahdollisesta laiminlyönnistä.
Myyntisaamiset ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien arvostamiseen YIT
soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua mallia, jonka mukaan luottotappiovarausta
kirjataan myyntisaamisen tai asiakassopimuksiin perustuvan omaisuuserän koko
voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Myyntisaamiset ja
asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät on tarkasteltu maakohtaisesti. YIT on
määrittänyt odotetut luottotappioprosentit eri maturiteetin myyntisaamisille ikäjakauman
mukaisesti.
Odotettavissa olevan luottotappion määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon
ennakoitavista luottotappioista. Luottotappiomalli huomioi asiakkaiden aikaisemman
maksukäyttäytymisen sekä käytettävissä olevat tulevaisuuden ennusteet.
Korolliset saamiset
Korollisten saamisten arvonalentuminen lasketaan sen luottotappion perusteella, jonka
odotetaan aiheutuvan 12 kuukauden aikana, ellei alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ole
tapahtunut merkittävää luottoriskin lisääntymistä, jolloin varaus lasketaan siinä
tapauksessa varan koko voimassaoloajan aikana odotettavissa olevan luottotappion
perusteella.
2022
2021
Milj. euroa
Kirjanpitoarvo
Odotettu luottotappio
Odotettu
luottotappioaste, %
Kirjanpitoarvo
Odotettu luottotappio
Odotettu
luottotappioaste, %
Myyntisaamiset
Erääntymättömät
84
0,6
127
1
0,6
1-60 päivää
10
0,6
13
0,6
61-90 päivää
3
0,6
1
0,6
91-180 päivää
1
0,6
3
0,6
yli 181 päivää
33
4,1
26
1
4,1
Myyntisaamiset
131
1
171
2
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
122
0,3
165
1
0,3
Korolliset saamiset
57
6
59
122YIT 2022 Vuosikatsaus
VALUUTTAKURSSIRISKI
Valuuttakurssiriskien hallinnan tavoitteena on vähentää epävarmuutta, jota valuuttakurssimuutokset aiheuttavat kassavirtojen,
liiketoiminnallisten saamisten ja velkojen sekä muiden tase-erien tuleviin arvoihin. Valuuttakurssiriski koostuu pääasiassa translaatioriskistä ja
transaktioriskistä.
Translaatioriski käsittää ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden muunnosta konsernin kotivaluuttaan aiheutuvat
valuuttakurssiriskit. Kirjanpitoon kirjattavaa valuuttakurssieroa translaatioriskistä aiheuttavat ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyt oman pääoman
sijoitukset ja kertyneet voittovarat, joiden vaikutukset näkyvät oman pääoman muuntoeroissa. Translaatioriskiä pyritään hallinnoimaan
optimoimalla konserniyhtiöiden pääomarakennetta. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia ei ole suojattu valuuttakurssien
muutoksilta. Valuuttakurssien muutokset suurensivat nettosijoitusten arvoa ja muuntoerojen muutos kasvatti YIT:n omaa pääomaa 29
miljoonaa euroa (22) verrattuna edellisen vuoden loppuun. Vuoden 2022 muutoksesta 27 miljoonaa euroa aiheutui lopetetuista toiminnoista
ja 2 miljoonaa euroa jatkuvista toiminnoista. Venäjän lopetettuihin toimintoihin liittyvä muuntoero, yhteensä 253 miljoonaa euroa, kirjattiin
tuloslaskelmaan liiketoimintamyynnin yhteydessä. Jatkuvien toimintojen muuntoeron muutoksesta Tšekin koruna aiheutti suurimman osan,
1 miljoonaa euroa. Euron kurssin kymmenen prosentin heikentyminen tai vahvistuminen suhteessa suurimman translaatioriskiposition
muodostavaan Puolan zlotyyn olisi tilinpäätöshetkellä vaikuttanut konsernin muuntoeroihin 8 miljoonaa euroa (2021: Venäjän ruplan
vaikutus olisi ollut 19 miljoonaa euroa).
Transaktioriski muodostuu liike- ja rahoitustoiminnan valuuttamääräisistä transaktioista, kun ne tehdään muussa kuin yhtiön toiminnallisessa
valuutassa. Liiketoimintayksiköiden kaupallisista sopimuksista aiheutuu YIT:lle valuuttakurssiriskiä, joskin sopimukset tehdään pääasiassa
yksiköiden omassa toimintavaluutassa. Liiketoiminnan valuuttakurssiriskejä pyritään suojaamaan ensisijaisesti operatiivisin keinoin ja jäljelle
jäävä osa transaktioriskistä suojataan käyttämällä muun muassa valuuttajohdannaisia. Liiketoimintayksiköt vastaavat valuuttakurssiriskinsä
tunnistamisesta, raportoinnista, ennustamisesta sekä transaktioriskiposition suojaamisesta sisäisillä transaktioilla konsernin rahoitusosaston
kanssa. Rahoitusosasto on vastuussa konsernin nettopositioiden suojaamisesta ulkoisina transaktioina rahoituspolitiikan mukaisesti.
Vuonna 2022 kaupallisiin sopimuksiin ei liittynyt merkittäviä avoimia valuuttakurssiriskejä.
Emoyhtiön keskitetyssä rahoitustoiminnossa nostetut luotot ovat pääosin euromääräisiä, mutta konsernin sisäiset lainat annetaan
lähtökohtaisesti kunkin tytäryhtiön toimintavaluutassa. Emoyhtiö suojautuu näin syntyvältä valuuttakurssiriskiltä muun muassa
valuuttajohdannaisilla. Herkkyysanalyysin mukaan euron heikentymisellä tai vahvistumisella ei olisi ollut olennaista vaikutusta YIT:n
tulokseen. Herkkyysanalyysissä on otettu huomioon sisäiset ja ulkoiset lainat ja saamiset sekä näihin liittyvät kurssiriskin suojaamiseksi
tehdyt valuuttajohdannaiset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.
YIT ei ole raportointikaudella soveltanut suojauslaskentaa valuuttariskien suojaukseen, joten johdannaisten arvonmuutokset kirjataan
tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden mukaisesti konsernin tuloslaskelmaan.
HYÖDYKEHINTARISKI
Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa hyödykkeiden hintariskin tunnistamisesta. Hyödykkeiden hintariskiltä voidaan suojautua muun muassa
myyntisopimusten hintaklausuulein, kiintein ostohinnoin ja johdannaisin.
PÄÄOMAN JA PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA
Pääomalla tarkoitetaan YIT-konsernin taseen osoittamaa omaa pääomaa ja korollista vierasta pääomaa. YIT:n pääoman hallinnalla pyritään
varmistamaan kustannustehokkaasti konsernin liiketoiminta-alueiden toimintaedellytykset kilpailukykyisellä tasolla kaikissa
suhdannetilanteissa, riittävä riskinkantokyky muun muassa rakennusurakoinnissa sekä hyvä velanhoito- ja osingonmaksukyky ja omistaja-
arvon kasvattaminen.
Investointivaltaisimmissa liiketoiminnoissa, kuten asuntojen perustajaurakoinnissa ja kiinteistökehityshankkeissa, keskeistä on sopeuttaa
pääomapanostukset markkinatilanteen mukaisiksi vähentämällä tai lisäämällä tontti-investointeja ja hankealoituksia. Lisäksi pyritään
tehokkaaseen nettokäyttöpääoman kiertoon kaikilla liiketoiminta-alueilla. Pääoman määrää ja rakennetta hallitaan myös säätelemällä
osingonjaon määrää, omien osakkeiden hankinnoilla, laskemalla liikkeeseen uusia osakkeita tai myymällä omaisuuseriä velkojen
vähentämiseksi.
YIT:n korollisen vieraan pääoman määrään vaikuttavat muun muassa liiketoiminnan laajuus ja rahavirta, yritysostot, investoinnit
tuotantokalustoon, -rakennuksiin ja rakennusmaahan tai näiden myynnit sekä mahdolliset oman pääoman ehtoiset järjestelyt. YIT:n omaan
pääomaan vaikuttavat lisäksi arvonmuutokset käypään arvoon arvostetuista sijoituksista, joiden arvo saattaa muuttua eri tekijöiden
seurauksena.
YIT seuraa jatkuvasti erityisesti velan määrää, korollisen nettovelan suhdetta käyttökatteeseen, velkaantumisastetta sekä
omavaraisuusastetta. Yhtiö seuraa pääoman kehitystä myös sijoitetun pääoman tuottoasteella. YIT on määrittänyt konsernin taloudelliset
tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoden 2025 loppuun mennessä: liikevoittoprosentti: 6 %, velkaantumisaste (Gearing): alle 50 % ja
osinko: vakaa kasvu.
YIT saattaa ajoittain pyrkiä ostamaan jäljellä olevaa velkaansa takaisin käteisostoilla ja/tai oman pääoman ehtoisia arvopapereita
vaihtamalla, avoimilla markkinoilla tehdyillä ostoilla, yksityisesti neuvotelluilla transaktioilla tai muulla tavalla. Summat saattavat olla
merkittäviä. YIT saattaa päättää säilyttää, kuolettaa tai myydä takaisinostetun velan. Mahdollinen myöhempi takaisinostetun velan
myyminen voidaan tehdä käteistä tai muuta korvausta tai oman pääoman ehtoisia arvopapereita vastaan, ja kyseinen myynti voidaan
toteuttaa avoimilla markkinoilla tehtävinä tarjouksina, yksityisesti neuvoteltuina transaktioina tai muulla tavalla. Mahdolliset jäljellä olevan
velan takaisinostot tai vaihdot tai mahdolliset myöhemmät takaisinostetun velan myynnit tai vaihdot riippuvat vallitsevista
markkinaolosuhteista, likviditeettitarpeesta, sopimusrajoitteista ja muista tekijöistä.
YIT on järjestellyt velkasalkkuaan ja rahoituslähteitään raportointikauden aikana seuraavasti:
Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä YIT sopi 50 miljoonan euron lainan voimassaoloajan pidentämisestä yhdellä vuodella. Lainan
uusi eräpäivä on maaliskuussa 2024.
Toisen neljänneksen aikana YIT sopi 300 miljoonan euron sitovan valmiusluottolimiitin voimassaoloajan pidentämisestä yhdellä vuodella
käyttämällä vuoden jatko-option.  Valmiusluoton uusi eräpäivä on kesäkuussa 2025.
123YIT 2022 Vuosikatsaus
YIT:n omaan pääomaan sisältyvän hybridilainan vuotuinen kiinteä kuponkikorko on 5,75 % 31.3.2026 saakka (tarkistuspäivä).
Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti. Yhtiö voi lykätä koronmaksua tietyin edellytyksin. Hybridilainalla
ei ole erääntymispäivää, mutta YIT voi lunastaa hybridilainan tarkistuspäivänä ja sen jälkeen kunakin koronmaksupäivänä.
YIT:n rahoitussopimuksiin sisältyy neljännesvuosittain tarkasteltavia tunnuslukukovenantteja, joita ovat omavaraisuusaste, velkaantumisaste
ja korkokate. YIT:n joukkovelkakirjalainoissa on myös tapahtumaperusteinen korkokatekovenantti. YIT on täyttänyt
tunnuslukukovenanttinsa. Mikäli YIT:n kannattavuus ja tunnusluvut kehittyisivät epäsuotuisasti, saattaisi se aiheuttaa riskin, että kovenantit
eivät täyttyisi, ja johtaa kovenanttirajoitusten voimaan astumiseen. Tämä voi johtaa lainojen ennenaikaiseen erääntymiseen tai rajoittaa YIT:n
kykyä nostaa tietyntyyppistä rahoitusta.
Tunnusluvut
31.12.2022
31.12.2021
Korolliset velat, milj. euroa
831
751
Korolliset saamiset, milj. euroa
57
59
Rahavarat, milj. euroa
206
389
Korollinen nettovelka, milj. euroa
569
303
Oma pääoma, milj. euroa
883
1 017
Omavaraisuusaste, %
36
40
Velkaantumisaste, %
64
30
124YIT 2022 Vuosikatsaus
31. EHDOLLISET VELAT JA VARAT SEKÄ VASTUUSITOUMUKSET
LAATIMISPERIAATE
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin
määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva
velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollisesta
velasta ei kirjata varausta vaan se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Ehdolliset varat johtuvat suunnittelemattomista tai muista odottamattomista tapahtumista, joiden perusteella tulee mahdolliseksi, että
yhtiön hyväksi koituu taloudellista hyötyä. Ehdollista varaa ei merkitä tilinpäätökseen vaan se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.
Milj. euroa
31.12.2022
31.12.2021
Annetut takaukset
Annetut takaukset muiden puolesta
1
1
Annetut takaukset työyhteenliittymien puolesta
2
10
Annetut takaukset osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten puolesta
4
5
Annetut takaukset emon ja muiden konserniyhtiöiden puolesta
968
989
Muut vastuusitoumukset
Sijoitussitoumukset
73
85
Ostositoumukset
178
171
Annetut takaukset ovat rakennusyhtiölle tyypillisiä, liiketoimintaan liittyviä takauksia sisältäen esimerkiksi rakennusaikaisia ja takuuaikaisia
takauksia.
YIT:llä on 30.6.2013 rekisteröidyn osittaisjakautumisen seurauksena toissijainen vastuu Caverion Oyj:lle siirtyneistä takauksista, joiden
yhteenlaskettu määrä oli 31.12.2022 enintään 5 miljoonaa euroa (6).
Ostositoumukset ovat pääasiassa tonttien hankinnan esisopimuksia, jotka toteutuvat esisopimuksessa määritellyn ehdon täyttyessä,
esimerkiksi alueen kaavan vahvistuminen.
Vertailukauden 2021 lopussa YIT:llä oli hybridilainaan liittyviä kertyneitä korkoja 4 miljoonaa euroa, joita ei oltu kirjattu taseeseen.
OIKEUDENKÄYNNIT
Valmisbetonin laatuongelmat
Rakennustoiminnassa on käytetty raaka-aineena muun muassa valmisbetonia. Vuoden 2016 aikana joissakin, etenkin infrahankkeissa,
syntyi epäilys siitä, että Suomessa käytetty valmisbetoni ei kaikilta osin täyttäisi sille asetettuja laatuvaatimuksia. Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin kuntayhtymä esitti YIT:tä kohtaan korvausvaatimuksia, jotka liittyivät epäiltyyn valmisbetonin virheelliseen laatuun ja
työsuoritukseen Turun yliopistollisen keskussairaalan T3-rakennuksen kansirakennushankkeessa. Osapuolet ovat helmi-maaliskuussa 2022
tehneet asiassa sovinnon, joka on käynyt lopulliseksi huhtikuussa 2022. Sovinnolla ei ollut olennaista vaikutusta yhtiön taloudelliseen
asemaan.
125YIT 2022 Vuosikatsaus
32. TYTÄRYHTIÖT
Nimi
Kotipaikka
Emoyrityksen 
omistusosuus, %
Konsernin
omistusosuus %
UAB Lemcon Vilnius
Liettua
100
100
YIT Kalusto Oy
Suomi
100
100
YIT Suomi Oy
Suomi
100
100
YIT Ventures Oy
Suomi
100
100
Finn-Stroi Oy
Suomi
100
Lemcon HR Oy
Suomi
100
YIT International Oy
Suomi
100
YIT Mars Oy
Suomi
100
YIT Saturnus Oy
Suomi
100
YIT Sirius Oy
Suomi
100
YIT Talon Tekniikka Oy
Suomi
100
Tortum Oy Ab
Suomi
100
YIT Eesti AS
Viro
100
AS Koidu Kinnisvara
Viro
100
YIT Infra Latvija SIA
Latvia
100
YIT Latvija SIA
Latvia
100
UAB "YIT Lietuva"
Liettua
100
YIT Infra Norge AS
Norja
100
YIT Development SP. Z O.O.
Puola
100
YIT Plus sp. Z O.O.
Puola
100
Lemminkäinen Polska Sp.ZOO
Puola
100
YIT Sverige AB
Ruotsi
100
YIT Slovakia a.s.
Slovakia
100
YIT Stavo s.r.o
Tšekki
100
Taulukko ei sisällä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä asunto- ja kiinteistörakentamisen projektiyhtiöitä.
126YIT 2022 Vuosikatsaus
33. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset sekä johdon avainhenkilöt lähipiireineen. Johdon avainhenkilöihin luetaan yhtiön
hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä.
Milj. euroa
2022
2021
Tavaroiden ja palveluiden myynti
Johdon avainhenkilöille
0,2
  Osakkuus- ja yhteisyrityksille*
160
157
Yhteensä
160
158
Tavaroiden ja palveluiden ostot
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
6
6
Korolliset saamiset
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
18
22
Ostovelat ja muut velat
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
Korolliset velat
Osakkuus- ja yhteisyrityksille
7
Tavaroiden ja palveluiden myynti johdon avainhenkilöille vuonna 2021 oli huoneistojen myyntejä. Muut YIT:n lähipiiriliiketoimet johtoon
kuuluvien avainhenkilöiden ja hallituksen jäsenten kanssa koostuivat normaaleista palkoista ja palkkiosta. YIT:n kaikki transaktiot lähipiirin
kanssa tapahtuvat markkinaehtoisesti.
*Vertailukauden luku on oikaistu
34. MYÖHEMMIN VOIMAAN TULEVAT IFRS-STANDARDIT, TULKINNAT
JA STANDARDEIHIN TEHDYT MUUTOKSET
Tätä tilinpäätöstä laadittaessa ei ole sovellettu standardeja, standardien muutoksia ja tulkintoja, jotka tulevat voimaan vasta 1.1.2022
alkaneen tilikauden jälkeen. Millään julkaistulla, muttei vielä voimassa olevalla IFRS-standardilla, IFRIC-tulkinnalla tai IFRS-standardeihin
tehtävällä vuosittaisella parannuksella tai muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
35. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT
YIT julkaisi 10.2.2023 pörssitiedotteen, jossa ilmoitettiin muutosohjelman käynnistämisestä yrityksen suoritus- ja kilpailukyvyn
parantamiseksi. Tavoitteena on yksinkertaistaa organisaatiorakennetta ja toimintamallia, sekä lisätä ketteryyttä ja asiakaskeskeisyyttä. 
YIT käynnistää muutosneuvottelut Suomessa osana ohjelmaa. Neuvottelut koskevat toimihenkilöitä, ylempiä toimihenkilöitä ja johtajia
Suomen toiminnoissa. Näiden muutosneuvottelujen seurauksena mahdollisesti toteutettavat vähennykset eivät kohdistu työmailla
tuotantotehtävissä työskenteleviin toimihenkilöihin eikä työntekijöihin. Muutosohjelman myötä arvioidaan syntyvän myös uusia rooleja ja
tehtäviä.
127YIT 2022 Vuosikatsaus
Emoyhtiön tilinpäätös
Hotelli Hamburger Börs, Turku
EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS
Tuhatta euroa
Liite
2022
2021
Liikevaihto
2
76 294
70 603
Liiketoiminnan muut tuotot
3
3 055
1 395
Henkilöstökulut
4
-34 828
-33 091
Poistot ja arvonalentumiset
5
-2 016
-2 852
Liiketoiminnan muut kulut
6
-59 391
-71 492
Liikevoitto / -tappio
-16 887
-35 436
Rahoitustuotot ja -kulut
7
-12 620
-13 129
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
-29 507
-48 565
Tilinpäätössiirrot
8
54 510
53 850
Tuloverot
-5 382
Tilikauden voitto/tappio
19 621
5 285
129YIT 2022 Vuosikatsaus
EMOYHTIÖN TASE, FAS
Tuhatta euroa
Liite
2022
2021
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
9
Aineettomat oikeudet
49
586
Muut pitkävaikutteiset menot
1 652
2 069
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
1 701
2 655
Aineelliset hyödykkeet
9
Maa- ja vesialueet
1 038
6 267
Rakennukset ja rakennelmat
508
2 076
Koneet ja kalusto
293
778
Muut aineelliset hyödykkeet
57
115
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
1 896
9 237
Sijoitukset
10
Osuudet saman konsernin yrityksissä
1 244 372
1 244 372
Muut osakkeet ja osuudet
505
541
Sijoitukset yhteensä
1 244 878
1 244 914
Pysyvät vastaavat yhteensä
1 248 475
1 256 805
Tuhatta euroa
Liite
2022
2021
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset
11
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
144 555
217 586
Siirtosaamiset
10 704
1 141
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
155 260
218 728
Lyhytaikaiset saamiset
11
Myyntisaamiset
210
198
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
69 162
67 247
Muut saamiset
2 153
2 136
Siirtosaamiset
3 792
3 746
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä
75 317
73 327
Rahat ja pankkisaamiset
178 649
342 047
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
409 225
634 102
Vastaavaa
1 657 700
1 890 907
130YIT 2022 Vuosikatsaus
Tuhatta euroa
Liite
2022
2021
Vastattavaa
Oma pääoma
12
Osakepääoma
149 717
149 717
Arvonmuutosrahasto
4 443
537
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
563 214
563 893
Edellisten tilikausien voitto
212 016
238 025
Tilikauden voitto/tappio
19 621
5 285
Oma pääoma yhteensä
949 011
957 457
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
13
Joukkovelkakirjalainat
300 000
300 000
Lainat rahoituslaitoksilta
50 000
150 000
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
350 000
450 000
Lyhytaikainen vieras pääoma
14
Lainat rahoituslaitoksilta
100 000
Ostovelat
6 624
8 393
Velat saman konsernin yrityksille
222 199
451 342
Muut lyhytaikaiset velat
3 106
5 707
Siirtovelat
26 760
18 009
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
358 689
483 451
Vieras pääoma yhteensä
708 689
933 451
Vastattavaa
1 657 700
1 890 907
131YIT 2022 Vuosikatsaus
EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA, FAS
Tuhatta euroa
2022
2021
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja
-29 507
-48 565
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot
2 016
2 852
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua
543
-701
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot
-240
56
Rahoitustuotot ja -kulut
12 620
13 129
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
-14 567
-33 229
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos
2 832
-4 179
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos
-1 184
1 674
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
-12 919
-35 734
Maksetut korot ja muut rahoituskulut
-60 758
-47 110
Saadut osingot
Saadut korot ja rahoitustuotot
45 428
47 401
Maksetut verot
-301
-156
Liiketoiminnan rahavirta
-28 549
-35 598
Tuhatta euroa
2022
2021
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-6
-187
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit
6 524
225
Sijoitusten myynnit
56
Investointien rahavirta
6 574
38
Rahoituksen rahavirta
Lainasaamisten muutos
69 469
45 409
Lyhytaikaisten lainojen muutos
-232 226
-48 865
Pitkäaikaisten lainojen nostot
300 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut
-300 000
Maksetut osingot ja muu varojen jako
-33 490
-29 274
Saadut konserniavustukset
53 850
53 100
Omien osakkeiden hankinta/myynti
974
126
Rahoituksen rahavirta
-141 423
20 497
Rahavarojen muutos
-163 398
-15 063
Rahavarat tilikauden alussa
342 047
357 111
Rahavarat tilikauden lopussa
178 649
342 047
132YIT 2022 Vuosikatsaus
EMOYHTIÖN LIITETIEDOT
1. EMOYHTIÖN LAATIMISPERIAATTEET
YIT Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden
mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2022.
ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin.
Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on
arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten ja
muiden tase-erien arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -
kuluihin.
JOHDANNAISINSTRUMENTIT JA RAHOITUSRISKIEN
HALLINTA
YIT Oyj:n rahoitusriskien hallinta on keskitetty rahoitusosastolle. Konsernin rahoitusriskien
hallintaperiaatteet on esitetty tarkemmin YIT-konsernin tilinpäätöksen liitetietojen
kohdassa Rahoitusriskien hallinta.
Johdannaissopimukset on solmittu vähentämään liiketoiminnan riskejä, korkoriskejä sekä
suojaamaan valuuttamääräisiä tase-eriä.
Valuuttajohdannaisilla suojaudutaan ennakoitujen valuuttamääräisten rahavirtojen
muutokselta sekä valuuttamääräisten saamisten ja velkojen arvonmuutoksilta. Yhtiö on
käyttänyt valuuttatermiinisopimuksia, jotka arvostetaan tilinpäätöspäivänä käyttäen
tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja.
Korkojohdannaisilla suojaudutaan korkotason vaihtelun aiheuttamilta muutoksilta yhtiön
tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Yhtiö on käyttänyt koronvaihtosopimuksia, joiden
käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla sopimusten tulevat kassavirrat nykyarvoon.
Kaikki johdannaiset on solmittu suojaustarkoituksessa, mutta vain osaan sovelletaan
suojauslaskentaa. Suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset
on kirjattu oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja suojauslaskennan ulkopuolella
olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu käyttötarkoituksen mukaisesti
joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin. Koronvaihtosopimuksiin
liittyvät korot on kirjattu tuloslaskelman korkotuottoihin ja -kuluihin ja kertyneet korot on
kirjattu taseessa siirtosaamisiin ja -velkoihin.
PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon
vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on
laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvioidun taloudellisen
pitoajan perusteella.
Poistoajat ovat seuraavat:
Aineettomat hyödykkeet
IT-ohjelmistot,  2-5 vuotta
Muut pitkäaikaiset menot, 5-10 vuotta
Aineelliset hyödykkeet
Rakennukset ja rakennelmat, 10-40 vuotta
Koneet ja kalusto, 3-10 vuotta
Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet on
arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.
PAKOLLISET VARAUKSET
Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut
ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden
toteutumista on pidettävä ilmeisenä.
RAHAVARAT
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavista pankkitalletuksista ja
muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on enintään kolme
kuukautta.
TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT
Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.
ELÄKKEET
Emoyhtiön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.
Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
LEASING
Leasingmaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Leasingsopimusten jäljellä olevat
vuokrat on esitetty liitetietojen vastuissa. Leasingsopimusten ehdot eivät poikkea
tavanomaisista ehdoista.
VEROT
Aikaisempien tilikausien verot sisältyvät tuloslaskelman tuloveroriviin. Laskennallisia veroja
ei ole kirjattu.
133YIT 2022 Vuosikatsaus
2. LIIKEVAIHDON JAOTTELU
Tuhatta euroa
2022
2021
Markkina-alue
Suomi
64 025
57 310
CEE
  Baltian maat
4 545
4 029
  Tsekki, Slovakia, Puola
4 196
3 181
Skandinavia
  Ruotsi
2 406
1 916
  Norja
202
719
Venäjä
920
3 448
Yhteensä
76 294
70 603
Liikevaihto koostuu konsernipalveluveloituksista 66 089 tuhatta euroa (59 295) ja vuokratuotoista 10 204 tuhatta euroa (11 309).
Vuokratuotot sisältyvät kokonaisuudessaan Suomesta tulevaan liikevaihtoon.
3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
Tuhatta euroa
2022
2021
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
240
64
Muut
2 815
1 330
Yhteensä
3 055
1 395
4. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELIMIEN JÄSENIÄ KOSKEVAT TIEDOT
Tuhatta euroa
2022
2021
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
29 629
27 395
Eläkekulut
4 373
4 699
Muut henkilösivukulut
827
997
Yhteensä
34 828
33 091
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja
48
Aiempi toimitusjohtaja
2 531
547
Väliaikainen toimitusjohtaja
120
Hallituksen jäsenet
812
778
Yhteensä
3 391
1 445
2022
2021
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella
303
352
Yhtiö kirjaa osakeperusteiset palkitsemiset palkkakuluihin. Osakeperusteisista järjestelyistä ei ole taseen ulkopuolisia vastuita.
5. POISTOT JA ARVONALENNUKSET
Tuhatta euroa
2022
2021
Poistot aineettomista oikeuksista
954
1 552
Poistot rakennuksista ja rakennelmista
678
853
Poistot koneista ja kalustosta
363
423
Poistot muista aineellisista hyödykkeistä
22
23
Yhteensä
2 016
2 852
134YIT 2022 Vuosikatsaus
6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
Tuhatta euroa
2022
2021
Vuokrat
10 034
10 352
Toimitilakulut
5 473
5 268
IT-kulut
26 346
28 886
Konsultointi- ja muut asiantuntijapalvelut
4 473
9 781
Muut hallintopalvelut
3 126
3 420
Muut
9 938
13 786
Yhteensä
59 391
71 492
TILINTARKASTAJILLE MAKSETUT PALKKIOT
Tuhatta euroa
2022
2021
Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastus
430
379
Veroneuvonta
11
Muut palvelut
29
194
Yhteensä
460
583
7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Tuhatta euroa
2022
2021
Osinkotuotot
Muilta
Korkotuotot pitkäaikaisista saamisista
Saman konsernin yrityksiltä
13 932
7 283
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
Osakkeiden myyntivoitot
23
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
4 363
6 693
Muilta
34 437
36 922
Yhteensä
52 755
50 898
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
-2 403
-3 909
Korkokulut korkojohdannaisista muille
-255
-504
Korkokulut muille
-16 595
-16 686
Muut kulut muille
-46 122
-42 928
Yhteensä
-65 375
-64 027
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
-12 620
-13 129
Muut rahoitustuotot ja kulut sisältävät mm.  seuraavat erät
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot
-14 782
2 087
Valuuttajohdannaisten käyvän arvon jaksotus
-522
-1 652
Korkojohdannaisten käyvän arvon arvostus
5 931
507
135YIT 2022 Vuosikatsaus
8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT
Tuhatta euroa
2022
2021
Tilinpäätössiirrot
Saadut konserniavustukset
54 510
53 850
Yhteensä
54 510
53 850
9. PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSET
AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Tuhatta euroa
2022
2021
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.
16 032
32 301
Lisäykset
18
Siirto erien välillä
-69
Vähennykset
-16 218
Hankintameno 31.12
16 032
16 032
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
15 446
30 473
Tilikauden poisto
537
1 131
Vähennysten kertyneet poistot
-16 158
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.
15 983
15 446
Kirjanpitoarvo 31.12.
49
586
Tuhatta euroa
2022
2021
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.
3 591
3 872
Lisäykset
60
Vähennykset
-342
Hankintameno 31.12.
3 591
3 591
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
1 522
1 442
Tilikauden poisto
417
421
Vähennysten kertyneet poistot
-342
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.
1 939
1 522
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 652
2 069
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
1 701
2 655
136YIT 2022 Vuosikatsaus
AINEELLISET HYÖDYKKEET
Tuhatta euroa
2022
2021
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.
6 267
6 367
Siirto erien välillä
69
Vähennykset
-5 229
-168
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 038
6 267
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.
18 784
19 010
Vähennykset
-13 427
-226
Hankintameno 31.12.
5 358
18 784
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
16 709
16 081
Tilikauden poisto
678
853
Vähennysten kertyneet poistot
-12 537
-226
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.
4 850
16 709
Kirjanpitoarvo 31.12.
508
2 076
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.
3 067
3 526
Lisäykset
6
110
Vähennykset
-514
-569
Hankintameno 31.12.
2 559
3 067
Tuhatta euroa
2022
2021
Kertyneet poistot ja arvonalennukset  1.1.
2 288
2 434
Tilikauden poisto
363
423
Vähennysten kertyneet poistot
-385
-568
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.
2 266
2 288
Kirjanpitoarvo 31.12.
293
778
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.
176
176
Vähennykset
-116
Hankintameno 31.12.
60
176
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.
60
37
Tilikauden poisto
22
23
Vähennysten kertyneet poistot
-79
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.
3
60
Kirjanpitoarvo 31.12.
57
115
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
1 896
9 237
137YIT 2022 Vuosikatsaus
10. SIJOITUKSET
Tuhatta euroa
2022
2021
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.
1 244 372
1 244 372
Kirjanpitoarvo 31.12.
1 244 372
1 244 372
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.
541
541
Vähennykset
-36
Kirjanpitoarvo 31.12.
505
541
Sijoitukset yhteensä
1 244 878
1 244 914
11. SAAMISET
PITKÄAIKAISET SAAMISET
Tuhatta euroa
31.12.2022
31.12.2021
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset
144 555
217 586
Yhteensä
144 555
217 586
Siirtosaamisten erittely, ulkoiset
Johdannaissaamiset
10 100
537
Jaksotetut järjestelypalkkiot rahoitussopimuksista
605
605
Yhteensä
10 704
1 141
LYHYTAIKAISET SAAMISET
Tuhatta euroa
31.12.2022
31.12.2021
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset
851
3 252
Lainasaamiset
12 906
9 223
Muut saamiset
54 510
53 850
Siirtosaamiset
895
923
Yhteensä
69 162
67 247
Siirtosaamisten erittely, konsernin sisäiset
Johdannaissaamiset
20
Muut erät
895
903
Yhteensä
895
923
Siirtosaamisten erittely, ulkoiset
Johdannaissaamiset
1 201
1 028
Jaksotetut järjestelypalkkiot rahoitussopimuksista
2 020
2 288
Muut erät
571
430
Yhteensä
3 792
3 746
138YIT 2022 Vuosikatsaus
12. OMA PÄÄOMA
Tuhatta euroa
2022
2021
Osakepääoma
Osakepääoma 1.1.
149 717
149 717
Osakepääoma 31.12.
149 717
149 717
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto 1.1
537
Lisäykset
3 906
537
Arvonmuutosrahasto 31.12
4 443
537
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.
563 893
563 895
Omien osakkeiden myynti/takaisinlunastus
-679
-2
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12.
563 214
563 893
Voittovarat
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.
243 310
267 101
Osingon ja varojen jako
-33 490
-29 274
Omien osakkeiden luovutus
2 197
198
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.
212 016
238 025
Tilikauden voitto/tappio
19 621
5 285
Voittovarat yhteensä
231 637
243 310
Oma pääoma yhteensä
949 011
957 457
JAKOKELPOISET VARAT 31.12.
Tuhatta euroa
2022
2021
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto
563 214
563 893
Voitto edellisiltä tilikausilta
212 016
238 025
Tilikauden voitto/tappio
19 621
5 285
Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja
794 851
807 203
YIT OYJ:N OMAT OSAKKEET
31.12.2022
31.12.2021
Määrä, kpl
1 588 707
1 980 947
Osuus osakemäärästä
0,75 %
0,94 %
Osuus äänistä
0,75 %
0,94 %
139YIT 2022 Vuosikatsaus
13. LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET
LASKENNALLISET VEROSAAMISET
Tuhatta euroa
31.12.2022
31.12.2021
Hyllypoisto
184
730
Eläkevelka
489
439
Tappiollinen tulos
1
Yhteensä
674
1 170
LASKENNALLISET VEROVELAT
Tuhatta euroa
31.12.2022
31.12.2021
Maa-alueiden arvonkorotukset
8
615
Yhteensä
8
615
Laskennallisia veroja ei ole kirjattu emoyhtiön tilinpäätöksessä.
14. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
Tuhatta euroa
31.12.2022
31.12.2021
Joukkovelkakirjalainat*
300 000
300 000
Lainat rahoituslaitoksilta**
50 000
150 000
Yhteensä
350 000
450 000
*Lisätietoja joukkovelkakirjalainoista on annettu YIT:n konsernitilinpäätöksessä.
** Alun perin pitkäaikaisten lainojen lyhennysosuuksia siirretty raportointikauden aikana lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin 100 000 te (0 te)
15. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA
VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE
Tuhatta euroa
31.12.2022
31.12.2021
Ostovelat
550
282
Muut velat
221 547
450 991
Siirtovelat
103
70
Yhteensä
222 199
451 342
SIIRTOVELKOJEN ERITTELY, KONSERNIN SISÄISET
Tuhatta euroa
31.12.2022
31.12.2021
Johdannaisvelat
103
70
Yhteensä
103
70
SIIRTOVELKOJEN ERITTELY, ULKOISET
Tuhatta euroa
31.12.2022
31.12.2021
Henkilöstökulujaksotukset
12 131
9 654
Korkojaksotus
9 020
7 285
Muut erät
227
1 070
Yhteensä
26 760
18 009
140YIT 2022 Vuosikatsaus
16. VASTUUSITOUMUKSET
Tuhatta euroa
31.12.2022
31.12.2021
Vuokravastuut
Alkaneella tilikaudella maksettavat
6 835
6 879
Myöhempinä vuosina maksettavat
29 810
38 384
Yhteensä
36 644
45 264
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Alkaneella tilikaudella maksettavat
1 818
4 553
Myöhempinä vuosina maksettavat
2 046
1 626
Yhteensä
3 864
6 179
Muut vastuut
Muut vastuusitoumukset
2 447
2 193
Yhteensä
2 447
2 193
Takaukset
Omasta puolesta
10 935
10 637
Saman konsernin yritysten puolesta
957 342
977 896
Konsernin osakkuus ja yhteisyritysten puolesta
3 950
4 575
Työyhteenliittymien puolesta
2 095
9 720
Muiden puolesta
673
585
Yhteensä
974 995
1 003 414
JOHDANNAISSOPIMUKSET
Tuhatta euroa
31.12.2022
31.12.2021
Ulkoiset valuuttajohdannaiset (taso 2)
Käypä arvo, positiivinen
1 201
1 028
Käypä arvo, negatiivinen
-1 620
-2 630
Kohde-etuuksien nimellisarvo
175 522
215 613
Sisäiset valuuttajohdannaiset (taso 2)
Käypä arvo, positiivinen
17
Käypä arvo, negatiivinen
-103
-67
Kohde-etuuksien nimellisarvo
7 905
7 119
Ulkoiset korkojohdannaiset (taso 2)
Käypä arvo, positiivinen
10 100
537
Käypä arvo, negatiivinen
-275
Kohde-etuuksien nimellisarvo
260 000
130 000
Johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon ja luokitellaan käyttäen käypien arvojen kolmitasoista hierarkiaa. Tason 1 instrumentit
ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, joten niiden käyvät arvot ovat saatavilla tehokkailta markkinoilta. Tason 2
instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Tason 3 käyvät arvot eivät
perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon.
141YIT 2022 Vuosikatsaus
Hallituksen voitonjakoehdotus
YIT Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2022 olivat 795 miljoonaa
euroa, josta tilikauden tulos 2022 oli 20 miljoonaa euroa.
Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2022 vahvistettavan taseen
perusteella jaetaan osinkoa 0,18 euroa osakkeelta ja että osinko
maksetaan kahdessa yhtä suuressa erässä.
Osingon ensimmäinen erä maksetaan osakkeenomistajille, jotka
ovat ensimmäisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivänä
21.3.2023 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön
osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että tämän erän osingot
maksetaan 5.4.2023.
Osingon toinen erä maksetaan lokakuussa 2023
osakkeenomistajille, jotka ovat toisen erän osingonmaksun
täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään
yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää syyskuussa 2023
pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän
osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingon maksupäivän.
Suomalaisen arvo-osuusjärjestelmän tämän kokouskutsun
päivänä voimassa olevien sääntöjen mukaisesti osingonmaksun
täsmäytyspäivä on tällöin aikaisintaan 3.10.2023 ja osingon
maksupäivä aikaisintaan 11.10.2023.
Tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 yhtiön ulkopuolisessa
omistuksessa oli 209 511 146 osaketta, jota vastaava osingon
määrä hallituksen ehdotuksen mukaisesti on noin 38 miljoonaa
euroa.
OSINKOEHDOTUS:
0,18 €
OSAKKEELTA
Atlantinsilta, Helsinki
142YIT 2022 Vuosikatsaus
Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus
Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2023
Harri-Pekka Kaukonen
Puheenjohtaja
Eero Heliövaara
Varapuheenjohtaja
Frank Hyldmar
Sami Laine
Olli-Petteri Lehtinen
Casimir Lindholm
Jyri Luomakoski
Keith Silverang
Barbara Topolska
Kerttu Tuomas
Heikki Vuorenmaa
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä, KHT
143YIT 2022 Vuosikatsaus
Tilintarkastuskertomus
YIT Oyj:n yhtiökokoukselle
TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS
LAUSUNTO
Lausuntonamme esitämme, että
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin
taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja
rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun
lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet YIT Oyj:n (y-tunnus 0112650-2)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää:
konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan
tuloslaskelman, laskelman oman pääoman
muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan
lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman
ja liitetiedot.
LAUSUNNON PERUSTELUT
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan
mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja
olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme
mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja
koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-
asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja
kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 8.
TARKASTUKSEN YLEINEN
LÄHESTYMISTAPA
Yhteenveto
Olennaisuus
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus oli 20
miljoonaa euroa (2021: 20 miljoonaa euroa).
Tilintarkastuksen laajuus
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena ovat olleet
merkittävimmät konserniyhtiöt, ja tarkastus on kattanut
valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista.
Keskeiset seikat
Tuloutus ajan kuluessa
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset
Liikearvo
144YIT 2022 Vuosikatsaus
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet
olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on
olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita,
joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat
esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy
oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut
soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on
hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi
aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin
kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme
olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten
alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle
määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä
kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään
tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten
tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden
sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen
kokonaisuutena.
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus
20 miljoonaa euroa (2021: 20 miljoonaa euroa)
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty
vertailukohde
Konsernin olennaisuus on määritelty perustuen konsernin
liikevaihtoon ja tilikauden tulokseen ennen veroja.
Perustelut vertailukohteen valinnalle
Käsityksemme mukaan liikevaihto ja tilikauden tulos ennen
veroja ovat sopivat vertailukohteet kuvaamaan YIT-
konsernin liiketoiminnan laajuutta ja tuloksellisuutta.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen
laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme otimme
huomioon YIT- konsernin rakenteen, toimialan sekä
taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.
Määrittelimme konserniyhtiöissä vaadittavan työn luonteen,
jonka suoritti joko konsernitiimi tai paikallisen PwC-ketjun
tilintarkastajat antamiemme ohjeiden mukaisesti. Mikäli työn
suorittivat paikalliset tarkastajat, toimitimme heille
yksityiskohtaiset tarkastusohjeet, jotka sisälsivät
riskianalyysimme, olennaisuuden ja keskitettyjä järjestelmiä
koskevan tilintarkastuksen lähestymistavan. Tarkastus
suoritettiin niissä konserniyhtiöissä, jotka arvioitiin merkittäviksi
joko niiden taloudellisen merkittävyyden tai erityisen luonteen
vuoksi ja tarkastus kattoi valtaosan konsernin tuotoista, varoista
ja veloista.
Suorittamalla yllä mainitut toimenpiteet konserniyhtiöissä sekä
yhdistämällä siihen konsernitilinpäätöksen tarkastuksen
yhteydessä suorittamamme lisätoimenpiteet olemme hankkineet
riittävän ja asianmukaisen tarkastusevidenssin
konsernitilinpäätöksestä kokonaisuutena muodostaaksemme
perustan lausunnollemme konsernitilinpäätöksestä.
TILINTARKASTUKSEN KANNALTA
KESKEISET SEIKAT
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka
ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä
tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.
Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen
kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä
laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä
seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä,
että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko
viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta,
josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen
virheellisyyden riski.
145YIT 2022 Vuosikatsaus
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty
tilintarkastuksessa
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty
tilintarkastuksessa
Tuloutus ajan kuluessa
Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoon 4. ”Asiakassopimukset”.
Suurin osa YIT:n liiketoiminnasta on projektiluonteista, ja
projektit saattavat jakautua usealle eri vuodelle. Projektien tuloutus
ajan kuluessa perustuu ennustettuihin tuottoihin ja kustannuksiin
sekä projektin luotettavaan täyttämisasteen määrittämiseen.
Täyttämisaste määritellään rakentamispalvelun
tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen
osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai fyysisenä
valmistumisen asteena, joka määritellään rakentamisen
valmistuneiden vaiheiden kustannusten suhteena arvioituihin
kokonaiskustannuksiin.
Tuloutus ajan kuluessa edellyttää merkittävissä määrin
johdon harkintaan perustuvia arvioita projektin täyttämisasteesta
sekä lopputulemasta. Johdon tekemästä huolellisesta arviosta
huolimatta lopputulema voi erota arviosta.
Mikäli arviot projektin lopputulemasta muuttuvat,
tuloutettua myyntiä ja voittoa muutetaan sillä raportointikaudella,
jolla muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa.
Johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta
johtuen pitkäaikaishankkeiden tuloutus ajan kuluessa on
tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Tarkastustoimenpiteisiimme kuului yhtiön kontrollien
ymmärtäminen ja testaus sekä aineistotarkastus.
Yhtiön kontrollien testaus kohdistui yhtiön käyttämiin
tietojärjestelmiin.
Aineistotarkastuksen kohteena oli
1) arvioida käytettyjen laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta,
2) arvioiden tarkkuus ja luotettavuus,
3) tuloutuksen oikeellisuus ja täydellisyys, seuraavasti:
suoritimme analyyttisiä tarkastuksen toimenpiteitä projektitasolla
liikevaihdon ja projektikatteen osalta
luimme valikoitujen uusien urakoiden sopimukset ja arvioimme
käytettyjen laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta
testasimme valikoitujen projektien liikevaihtoa ja
kustannusarvioita niiden perustana olevaan dokumentaatioon ja
keskustelemalla niistä projektin johdon kanssa
testasimme valittujen projektien suoritevelvoitteen
täyttämisastetta laskemalla täyttämisasteen uudelleen
arviointihetken todellisia kuluja käyttäen. Fyysistä valmistumisen
astetta sovellettaessa varmistimme sen oikeellisuuden
vertaamalla käytettyä valmistumisen astetta asianmukaiseen
taustadokumentaatioon
vertasimme edellisen tilikauden päätöshetkellä arvioituja katteita
kuluvan kauden aikana valmistuneiden projektien toteutuneisiin
tuloksiin varmistuaksemme projektiennusteiden tarkkuudesta ja
luotettavuudesta
testasimme tuloutetun liikevaihdon ja katteen oikeellisuutta
valituissa projekteissa uudelleenlaskemalla ne.
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset - Tripla Mall Ky
Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoihin 18. ”Oman pääoman
ehtoiset sijoitukset” ja 29. ”Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu
arvostusryhmittäin”.
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset arvostetaan
käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Merkittävin yksittäinen oman
pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky.
Sijoituksen käypä arvo on laskettu vähentämällä
kiinteistön käyvästä arvosta yhtiön nettovelat ja kertomalla summa
YIT:n omistusosuudella. Kiinteistön käypä arvo perustuu 10
vuoden diskontattujen rahavirtojen sekä loppuarvon (terminal
value) nykyarvon summaan. Käyvän arvon määrittäminen
edellyttää arvioiden tekemistä tulevista kassavirroista sekä
käytettävistä diskonttauskoroista.
Oman pääoman ehtoinen sijoitus Tripla Mall Ky:öön on
tilintarkastuksemme kannalta keskeinen seikka johtuen sijoituksen
määrästä konsernin taseessa ja sijoituksen arvostamiseen
liittyvästä johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta.
Keskityimme tarkastustoimenpiteissämme johdon harkintaa
edellyttävien arvioiden asianmukaisuuden varmentamiseen
seuraavin toimenpitein:
Tarkastimme yhtiön käyttämän arvostusmallin
asianmukaisuuden ja matemaattisen oikeellisuuden.
Tarkastimme arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen
oikeellisuutta ja arvioimme arvostusmallissa käytettyjen oletusten
ja arvioiden kohtuullisuutta.
Keskustelimme yhtiön johdon kanssa kiinteistön arvostuksessa
käytetystä arvostusmallista ja siinä käytetyistä oletuksista.
Luimme yhtiön johdon käyttämän ulkopuolisen arvioitsijan
laatiman kiinteistön arvostusta koskevan raportin ja
keskustelimme arvioitsijan kanssa kiinteistön arvostuksessa
käytetystä arvostusmallista sekä siinä käytetyistä oletuksista.
146YIT 2022 Vuosikatsaus
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty
tilintarkastuksessa
Liikearvo
Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoon 15. ”Muut aineettomat
hyödykkeet ja Liikearvo”.
Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon
vähennettynä arvonalentumisilla.
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisten
arvonalentumisten varalta sekä aina, jos viitteitä
arvonalentumisesta ilmenee. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on
kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille.
Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta
kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin.
Käyttöarvoa määriteltäessä arvioidut vastaiset rahavirrat
diskontataan nykyarvoonsa diskonttauskoroilla, jotka kuvastavat
rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä erityisriskejä.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän
kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva
rahamäärä.
Käyttöarvolaskelmien laatiminen, erityisesti
rahavirtaennusteet, diskonttokorot sekä pitkän aikavälin
kasvuolettamat edellyttävät merkittävää johdon harkintaa.
Liikearvon arvostaminen on tilintarkastuksemme
kannalta keskeinen seikka sen merkittävän tasearvon sekä
liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyn merkittävän
johdon harkinnan takia.
Hankimme ymmärryksen yhtiön suorittamasta liikearvon
arvonalentumistestauksesta, seuraavasti:
Testasimme käyttöarvolaskennassa käytettyjä periaatteita
vertaamalla niitä IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen
standardin vaatimuksiin.
Testasimme johdon laatimien laskelmien matemaattisen
oikeellisuuden.
Olemme arvioineet johdon kassavirtaennusteita ja niiden
laatimisessa käytettyä prosessia mm. vertaamalla niitä
viimeisimpiin hallituksen hyväksymiin budjetteihin ja strategioihin.
Olemme arvioineet ja haastaneet kassavirtaennusteissa
käytettyjä oletuksia erityisesti liikevaihtoon sekä kannattavuuteen
liittyen.
Olemme varmistaneet, että diskonttauskorot ja pitkän aikavälin
kasvuennusteet ovat johdonmukaisia markkinoilta saatavan
informaation kanssa.
Arvoimme tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen asianmukaisuutta.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen
kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä
kertomuksessamme.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole
EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja
merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
147YIT 2022 Vuosikatsaus
TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT
HALLITUKSEN JA
TOIMITUSJOHTAJAN
VELVOLLISUUDET
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta
siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja
täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja
vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei
ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia
arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja
soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät
toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu
toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan
toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai
konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta
realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
TILINTARKASTAJAN
VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN
TILINTARKASTUKSESSA
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko
tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen
varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että
olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä
voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu,
että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen
skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on
suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä
taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai
konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten
arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai
olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin
kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että
olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin
tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä,
mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä
hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai
olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai
konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja
sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia
liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja
riittävän kuvan.
hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai
liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta
pystyäksemme antamaan lausunnon
konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin
tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja
suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä
merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,
jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme
noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä
vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista
suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella
vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa
niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista
seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden
tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta
keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää
kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä
tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan
suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
MUUT
RAPORTOINTIVELVOITTEET
TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA
KOSKEVAT TIEDOT
YIT Oyj:stä tuli yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö
4.9.1995. Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen
ajan, kun YIT Oyj on ollut yleisen edun kannalta merkittävä
yhteisö.
MUU INFORMAATIO
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu
informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen
sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä
koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet
toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän
tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme
saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän
jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio
tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme
arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa
tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan
olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta
velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus
laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat
yhdenmukaisia
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen
laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
148YIT 2022 Vuosikatsaus
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää
käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että
kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,
meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian
suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 15.2.2023
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT
149YIT 2022 Vuosikatsaus
YIT Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden
antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti
YIT Oyj:n johdolle
Olemme YIT Oyj:n (y-tunnus 0112650-2) (jäljempänä myös
”yhtiö”) johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden
antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-
konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2022 European Single
Electronic Format -muodossa (”ESEF-tilinpäätös”), versio
529900M13GM4VSTE6W80-2022-12-31-fi.zip.
JOHDON VASTUU ESEF-
TILINPÄÄTÖKSESTÄ
YIT Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten,
että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun
asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”).
Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön
ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen
ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-
vaatimusten noudattamatta jättämistä.
MEIDÄN RIIPPUMATTOMUUTEMME 
JA LAADUNVALVONTAMME
Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards
Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen
tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset
riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia
riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia.
Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys,
objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus,
salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.
Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia
ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava,
otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet ja menettelytavat.
MEIDÄN VELVOLLISUUTEMME
Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme
toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto
ESEF-tilinpäätöksestä. Olemme suorittaneet kohtuullisen
varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut
varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan
taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai
yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi
edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon
hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-
tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta
jättämistä.
ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden
antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin
hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten
mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan
harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta
jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme
olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä
relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä.
LAUSUNTO
Lausuntonamme esitämme, että YIT Oyj:n ESEF tilinpäätös
31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin
ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.
Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme
on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme
työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta
vain YIT Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.
Helsingissä 15.2.2023
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Samuli Perälä
KHT
150YIT 2022 Vuosikatsaus
151YIT 2022 Vuosikatsaus